Nuoret kysyvät:
Kuka tosiaan on ystäväni?
”OLEN käynyt kahdeksan vuotta koulua tällä alueella, mutta en ole koko tänä aikana onnistunut saamaan itselleni ainuttakaan ystävää! En ainuttakaan”, sanoi Ronnie nyyhkyttäen. ”En tule toimeen isäni kanssa, äitini ei ymmärrä minua, ja riitelen siskoni kanssa. Minulla ei ole ketään! Puhelimeni ei soi koskaan. Minulla ei ole ketään, jonka kanssa puhuisin. Kukaan ei tiedä mitä minä ajattelen, eikä kukaan välitä. Joskus minusta tuntuu, etten kestä enempää!”
Ronnie kuvailee tuskallisesti sitä, miten ankeata elämä on ilman ystävää. Ehkä sinä olet joskus ajatellut samalla tavalla. Monille nuorille on käynyt näin. Kaikki eivät onnistu löytämään tosi ystäviä. Amerikkalaisen Nebraskan yliopiston tutkijat huomasivat, että ”eniten yksinäisyys vaivaa oppikoululaisia ja sen jälkeen korkeakouluopiskelijoita”. Viestintäkuilut voivat pystyttää eristäviä ”muureja”. Tällaisissa olosuhteissa tosi ystävällä on suuri merkitys.
Millainen on tosi ystävä?
Aito ystävä on sellainen, joka tekee enemmän kuin ne monet tuttavat, joita me tervehdimme joka päivä. Erään afrikkalaisen heimon kerrotaan kuvailleen eräitä ihmisiä ”maantien ystäviksi” ja toisia ”sydämen ystäviksi”. Millainen on ”sydämen ystävä”? Useat nuoret selittivät.
18-vuotias Semone sanoi: ”Tosi ystävä on uskollinen hyvinä ja huonoina aikoina. Hän ei jaa ainoastaan hyviä hetkiä vaan huonotkin hetket. Kun on ongelmia, voi aina puhua ystävänsä kanssa ja etsiä häneltä lohdutusta.” Tämä kuvaus muistuttaa erästä Raamatun kuvausta, joka kuuluu: ”Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.” – Sananlaskut 17:17.
Raamatun kielenkäytössä ystävä siis tarkoittaa sellaista, joka rakastaa meitä. Me voimme olla taipuvaisia ajattelemaan, että ystäviämme ovat ne jotka kertovat meille miten suurenmoisia me olemme. Toisaalta se, että ystävämme sanoisi meidän olleen väärässä, voisi ehkä tuntua ”lyönniltä”. Mutta Sananlaskujen 27:6 varoittaa: ”Ystävän lyönnit ovat luotettavat, mutta vihamiehen suutelot ylenpalttiset.” Meidän täytyy siis olla varovaisia, jottei oma minämme saa meitä valitsemaan huonoja ystäviä.
18-vuotias James ymmärsi täysin tämän seikan merkityksen. Hän sanoi: ”Minusta sellainen on tosi ystävä, joka sanoo minulle, milloin teen jotakin väärää, ja joka koettaa auttaa minua luopumaan siitä.” 26-vuotias Marvia oli samaa mieltä: ”Joskus joku niin sanottu ystävä näkee, että olen joutumassa vaikeuksiin, ja sanoo sen jälkeen: ’Näin mitä sinulle oli tapahtumassa, mutta en uskaltanut puhua siitä sinulle.’ Mutta kun tosi ystävä näkee minun menevän väärään suuntaan, hän koettaa varoittaa minua ennen kuin on liian myöhäistä – vaikka hän tietäisikin, etten ehkä pidä siitä mitä hän sanoo.”
Mutta kuka päättää sen, mikä on oikein ja mikä on väärin? On olemassa eräs, joka on nähnyt elämää paljon enemmän kuin kukaan meistä. Hän on ihmiskunnan Luoja, Jehova Jumala. Raamatussa hän neuvoo meitä, miten voimme käyttää elämäämme tyydytystä tuottavalla tavalla sen sijaan että kärsisimme tarpeetonta mielipahaa. Sananlaskujen 2:6–9:ssä meille osoitetaan, että jos me kuuntelemme Jumalaa ja toimimme hänen neuvojensa mukaan, niin tulemme tuntemaan ”hyvyyden tien kaiken”.
Jos sinulla on sellainen ystävä, joka luottaa tähän neuvojen lähteeseen ja joka ajattelee rehellisesti ja puhuu rehellisesti, hän voi antaa sinulle arvokasta tietoa ja siten auttaa sinua tekemään viisaita ratkaisuja. Hyvällä syyllä Raamattu sanoo ’suloiseksi’ ”ystävän neuvoa, joka tulee sydämestä”. – Sananlaskut 27:9, The Amplified Bible.
Onko sillä väliä keitä valitset ystäviksesi?
Edesmenneeltä autokuninkaalta Henry Fordilta kerrotaan kysytyn: ”Kuka on paras ystävänne?” Mietittyään hetken hän vastasi: ”Paras ystävä on sellainen, joka ammentaa toisesta esiin parhaimman.” Sen vuoksi monet nuoret ovat nähneet, että heidän tulee olla valikoivia ystäviensä valinnassa.
”Elämäni todistaa, etteivät kaikki ’ystävät’ ammenna ihmisestä esiin hänen parastaan”, sanoi 23-vuotias Peggy. Tämä nuori nainen kertoi, että hänen oli ollut teinityttönä pakko lähteä kotoa ja eräs pariskunta, Bill ja Lloy, oli auttanut häntä runsaan vuoden. Hänen asuessaan tämän perheen kanssa hänelle opetettiin monia asioita Jumalasta ja Raamatusta. ”Ne kuukaudet, jotka vietin tämän perheen kanssa, olivat todellisen ilon, tyydytyksen ja rauhan täyttämiä”, sanoi Peggy. ”Mutta se loppui, sillä vaikka he pyysivät minua jäämään, lähdin toisten ’ystävien’ luo.
”Vähitellen opin monenlaista uusilta ’ystäviltäni’ – varastamaan stereolaitteita, nostamaan rahaa väärennetyillä šekeillä, polttamaan marihuanaa ja lopulta hankkimaan rahaa 200 dollaria päivässä nielevää huumeiden käyttöäni varten”, Peggy sanoi. ”Luulin silloin, että nämä ihmiset todella välittivät minusta, mutta myöhemmin tajusin, että he vain halusivat saada minulta rahaa tai huumeita tai mitä tahansa mitä minulta saattoi saada.”
18-vuotiaana hän tapasi Ray-nimisen nuoren miehen, joka ystävystyi hänen kanssaan ja tarjosi hänelle kaikkia niitä huumeita, joita hän saattoi käyttää – ilmaiseksi. ”Luulin kaikkien vaikeuksieni olleen nyt ohi; minun ei tarvitsisi enää koskaan varastaa eikä pettää”, kertoi Peggy. ”Mutta hän teki minusta prostituoidun. Tiesin kuitenkin, että Ray tulisi aina päivän päätyttyä luokseni.”
Mutta Ray tuli vaativammaksi, ja kävi ilmeiseksi, että häntäkin kiinnosti se raha, jota Peggy toi hänelle. Hän yritti irrottautua huumeitten orjuudesta ja onnistuikin siinä. ”Mutta Ray tuli, kohteli minua todella hyvin ja tarjosi minulle huumeita”, tunnusti Peggy. ”Ja ennen kuin tajusinkaan olin jälleen samassa kierteessä.” Niinpä hän lopulta pakeni kaupungista päästäkseen eroon tästä ’ystävästään’. Mutta löytäisikö hän koskaan aitoa ystävää?
Hän muisteli Billin ja Lloyn perheen hänelle osoittamaa aitoa lämpöä. He olivat Jehovan todistajia, ja hän etsi käsiinsä todistajia uudella paikkakunnallaan. Pian kaksi todistajaa tuli hänen ovelleen. ”Ilon kyyneleet valuivat silmistäsi syleillessäni kahta yllättynyttä naista”, kertoi Peggy. ”Olin alkanut vähitellen halveksia entisten ’ystävieni’ tekopyhyyttä, mutta nämä ihmiset olivat aitoja.”
Entä Peggyn huonot tavat? ”Tupakointia lukuun ottamatta niitä ei ollut vaikea voittaa. Epäonnistuin tupakoinnin lopettamisessa yhä uudelleen ja pyysin Jumalalta anteeksi”, selitti Peggy. ”Sen jälkeen eräs ystävistäni sanoi: ’Jos sinun tekee kovasti mieli polttaa, mikset pyydä rukouksessa etukäteen voimaa sen sijaan että vain jälkeenpäin pyydät anteeksi hairahdustasi?’ Tämä ystävällinen ja käytännöllinen ehdotus tepsi, ja niinpä onnistuin ystävieni avulla voittamaan täysin tämän ongelman. Ensi kertaa vuosiin tunsin olevani sisäisesti puhdas ja tunsin, mitä itsekunnioituksen omaaminen merkitsee.”
Eikö olekin selvää, ketkä olivat Peggyn tosi ystäviä? Mikä vastakohta! Samalla kun toiset ”ystävät” ohjasivat hänet moniin huonoihin tapoihin, aidot ystävät auttoivat häntä voittamaan ne. Kummalla tavalla sinun ystäväsi vaikuttavat sinuun? Millaisia todella ovat heidän moraalinorminsa? On totta, etteivät kaikki nuoret ole kiinnostuneita uskonnosta, mutta ehkä sinä olet. Siinä tapauksessa haluat ystäviksesi sellaisia, jotka myös välittävät Jumalasta. Miten voit tietää, ovatko ystäväsi tällaisia? Se selviää nopeasti, kun alat puhua heidän kanssaan Jumalasta.
Miten kiitollinen Peggy olikaan siitä, että hän löysi tosi ystäviä, jotka ’ammensivat hänestä esiin parhaan’ sen sijaan että olisivat ammentaneet hänestä esiin pahimman! Ajatellessaan mennyttä aikaa hän sanoi: ”Se, että Raamattu sanoo: ’Vaella viisasten kanssa, niin viisastut; tyhmäin seuratoverin käy pahoin’, pitää ehdottomasti paikkansa. Tiedän sen! Jospa vain olisin säilyttänyt ystävyyteni niiden kanssa, jotka rakastavat Jumalaa, olisin välttynyt kaikelta siltä, mikä enää on ruma muisto. Olen oppinut karvaalla tavalla sen, ketkä tosiaan ovat ystäviäni.” – Sananlaskut 13:20.
[Tekstiruutu s. 23]
MISTÄ TOSI YSTÄVÄN VOI TUNTEA?
● Onko hän rehellinen sinulle, vaikka se mitä hän sanoo loukkaisikin?
● Jättääkö hän sinut yksin, jos sinulla on ongelmia?
● Rikastuttavatko vai turmelevatko hänen tapansa elämääsi?
● Miten terveitä tai johdonmukaisia ovat hänen sukupuolimoraalia koskevat mittapuunsa?
● Valehteleeko, varastaako tai pettääkö hän?
● Millainen maine hänellä on?
● Millainen suunta on hänen elämällään? Onko se sama, johon sinä olet menossa tai haluat mennä?
● Miksi hän haluaa olla ystäväsi? Onko sinulla jotakin sellaista mitä hän haluaa?
● Mitä vanhempasi ajattelevat valitsemastasi ystävästä?
● Onko todisteita siitä, että hän tuntee vastuuta Jumalaa kohtaan?
[Kuva s. 21]
”Minusta sellainen on tosi ystävä, joka sanoo minulle, milloin teen jotakin väärää, ja joka koettaa auttaa minua luopumaan siitä.” Auttaisivatko sinun ystäväsi sinua tällä tavalla?