Voihan šakkiottelun hävitä näinkin

Meranossa Italiassa kamppailtiin muutama kuukausi sitten šakin maailmanmestaruudesta. Haastaja Kortšnoi, ”ajatuksiinsa vaipunut vanttera miehenköriläs, joka oli sen näköinen että hän voi koska tahansa alkaa murista”, hävisi maailmanmestari Karpoville. Miksi hän hävisi? Eräitten ottelua seuranneitten mielestä syynä ei ollut ensinkään se, että hän olisi ollut huono šakinpelaaja. Tärkeimpiä syitä olivat hänen huonotuulisuutensa ja itsehillinnän puutteensa. New York Timesin erikoiskirjeenvaihtajan Robert Byrnen mukaan Kortšnoi yritti voittaa vastustajansa ”heiluttamalla vimmatusti käsiään, katsomalla vastustajaansa ’pahalla silmällä’ ja syytämällä herrasmiehelle sopimattomia loukkauksia”. Toisaalta Karpov ”ei tehnyt mitään eriskummallisia temppuja, vaan hän pelasi hätäilemättä ja päättäväisesti ja . . . keskittyi täysin käytävään otteluun”. Kortšnoi olisi voinut oppia yhtä ja toista vanhalla ajalla eläneeltä kuninkaalta Salomolta, joka aikoinaan kirjoitti: ”Pitkämielisellä on paljon taitoa.” ”Pitkämielinen on parempi kuin sankari, ja mielensä hillitseväinen parempi kuin kaupungin valloittaja.” ”Kuin kaupunki, varustukset hajalla, muuria vailla, on mies, joka ei mieltänsä hillitse.” (Sananlaskut 14:29; 16:32; 25:28) Voidaan myös miettiä, mitä osuutta Kortšnoin tappioon oli sillä, että hän ”oli hankkinut paikalle oranssikaapuisen gurun, joka istui eturivissä yleisön joukossa, ilmeisenä tarkoituksenaan maailmanmestarin noituminen”. Tällaisesta uskontoon turvautumisesta ei varmasti ollut Kortšnoin tapauksessa mitään todellista apua.

Jumalan oma suhtautumistapa jooga-tyyppisiin uskonnonharjoittajiin ilmenee kiintoisasti eräästä hänen kiellostaan, jonka hän antoi kansalleen Israelille: ”Älköön keskuudessasi olko ketään, . . . joka tekee taikoja, ennustelee merkeistä, harjoittaa noituutta tai velhoutta, joka lukee loitsuja, kysyy vainaja- tai tietäjähengiltä.” – 5. Mooseksen kirja 18:10, 11.