Nuoret kysyvät:

Onko seurustelu harmitonta huvia?

”SEURUSTELU alkaa siten, että nuorimies kutsuu tytön ulos viettämään iltaa jossakin huvitilaisuudessa, yleensä miehen kustannuksella”, kirjoitti amerikkalainen kirjailija Geoffrey Goren. ”Tapaamisen perimmäisenä tarkoituksena on tytön hauskuttaminen, mutta miehen näkökulmasta sen tarkoitus ei ole tällainen, vaan tarkoituksena on tytön saaminen todistukseksi siitä, että mies on rakastamisen arvoinen ja että miehellä on menestystä.”

Hieman humoristisesti tämä kirjailija kuvailee yhtä monissa maissa yleistä tapaa. Kuitenkin kaksi ihmistä voi seurustella siten, että he viettävät aikaa ystäväpiirinsä kanssa jommankumman kotona tai menevät ulos ryhmän mukana, minkä jälkeen ryhmä hajoaa pareiksi. Kirjailija Jane Burgess-Kohnin mukaan ”seurustelu on usein keskustelunaiheena ystävien keskuudessa ja on miellyttävä osa aikuistumista. Se on täynnä vapautta siksi, että sitä harrastetaan vain huvin vuoksi.”a Ehkä sinä ajattelet tällä tavalla. Kuitenkin se, mitä eräät nuoret nyt kertovat seuraavassa, osoittaa jotakin aivan muuta.

Harmitonta huviako?

”Olin vasta vähän toisellakymmenellä, kun aloin seurustella ahkerasti. Pidin tärkeänä sitä, että sain jutella nuorten miesten kanssa ja olla heidän lähellään. Nyt tiedän sen voivan olla vaarallista”, selitti 20-vuotias Loretta. ”Mitä enemmän näimme toisiamme, sitä enemmän kiinnyimme toisiimme. Pian suuteleminen menetti merkityksensä ja me aloimme kosketella intiimejä ruumiinosia. Minusta tuli hermoraunio siksi että tunsin itseni kovin halpa-arvoiseksi. Vähitellen poikaystävänikin odotti, että ’menisin loppuun asti’ ja harjoittaisin haureutta, vaikka se oli täysin vastoin tahtoani. Olin hämmentynyt. Mutta päässäni takoi kaiken aikaa: ’En halua menettää häntä.’ Olin hyvin onneton!” Silti Lorettan kokemus ei ole harvinainen. Usealta sadalta teini-ikäiseltä kysyttiin, olivatko he seurustellessaan jonkun kanssa olleet sukupuoliyhteydessä, vaikkeivät olisi halunneet. 65 prosenttia (15–16-vuotiaista) tytöistä ja 43 prosenttia pojista vastasi myöntävästi.

”Alkaessamme seurustella kaikki oli täysin kunniallista. Me emme edes pitäneet toisiamme kädestä emmekä suudelleet. Halusin vain nauttia hänen seurastaan ja puhella”, sanoi eräs nuorimies. ”Tyttö oli kuitenkin hyvin herttainen ja istui melkein kiinni minussa. Jonkin ajan kuluttua me pidimme toisiamme kädestä ja suutelimme. Se kiihotti vielä enemmän sukupuoliviettiäni. Se vaikutti ajatteluuni siinä määrin, että halusin olla hänen kanssaan, en vain jutella vaan syleillä ja kosketella ja suudella häntä. En voinut saada tarpeeksi! Olin kirjaimellisesti tulossa hulluksi intohimosta. Välistä tunsin itseni arvottomaksi ja minua hävetti. Mutta yllätyksekseni hän sanoi kyllästyneensä minuun ja katkaisi suhteen. Se musersi minut.”

Nämä ja lukemattomat muut nuoret ovat havainneet ’huvin vuoksi seurustelemisen’ aiheuttavan sydänsuruja. Tämä on täysin vastoin sitä, mitä Raamatun mukaan elämän pitäisi antaa nuorelle. Saarnaajan 11:9:ssä sanotaan: ”Iloitse, nuorukainen [tai neitonen], nuoruudessasi.” Mutta jotta nuori voisi ’iloita’ tällä tavalla, Raamattu kehottaa häntä edelleen seuraavassa jakeessa: ”Poista . . . harmi sydämestäsi ja torju onnettomuus lihastasi, sillä nuoruus ja elämän kevät ovat turhuutta.” – Saarnaaja 11:10, UM.

”Harmi” merkitsee esimerkiksi sopimattoman teon aiheuttamaa mielipahaa, kiusaa. ”Onnettomuus” taas viittaa omakohtaiseen onnettomaan tapaukseen, vahinkoon. Molemmat voivat tehdä elämän sietämättömäksi. Kuvittelehan, miltä noista kahdesta edellä mainitusta nuoresta on täytynyt tuntua. Oletko ollut joskus niin levoton jostakin tapaamisesta toiseen sukupuoleen kuuluvan kanssa, ettet ole saanut nukutuksi? Raamatun mukaan nuoren ihmisen elämä voi olla täynnä joko ’iloa’ tai ’harmia ja onnettomuutta’. Se riippuu sinusta.

”Mutta ei kukaan tahallaan valitsisi ’harmia ja onnettomuutta’”, voit ajatella. ”Mistä johtuu, että seurustelu voi aiheuttaa tällaisia vaikeuksia?”

Tunneperäisesti vaikeita ratkaisuja

Monissa maissa, joissa seurustelu on suosittua, ei ole epätavallista nähdä 11–12-vuotiaitten seurustelevan vakituisesti – joidenkuiden jopa suutelevan ja hyväilevän toisiaan. Ne, jotka kokeilevat tällaisia hellyydenosoituksia kovin nuorina, joutuvat kohtaamaan tunneperäisesti raskaita tilanteita.

Esimerkiksi eräs nuorimies kertoo vaikeasta pulmastaan: ’Pidin Kathysta aluksi kovasti. Myönnän suostutelleeni hänet tekemään sellaista, mitä hän ei pitänyt sopivana. Nyt tunnen itseni halpamaiseksi siksi, että hän ei enää kiinnosta minua. Miten voin nyt jättää Kathyn loukkaamatta hänen tunteitaan?’ Miten hämmentävään tilanteeseen hän onkaan joutunut! Miltä sinusta tuntuisi, jos sinä olisit Kathy?

”Aloin kulkea poikien kanssa jo 13–14-vuotiaana, ja vähitellen kädestä kiinni pitäminen ja suuteleminen johtivat sukupuoliseen moraalittomuuteen”, tunnusti Ann. ”Tulin 15-vuotiaana raskaaksi.” Yhtäkkiä hän joutui pelottavien ratkaisujen eteen. Pitäisikö hänen hankkia abortti vai antaa lapsi adoptoitavaksi? Pitäisikö hänen yrittää huolehtia lapsesta yksin ilman aviomiehen apua? Miten hän onnistuisi? ”Synnytyksen jälkeen tajusin, mihin muutamat romanttiset hetket voivat johtaa. Sairastin koko odotusajan erästä infektiotautia ja lopuksi vietin vielä 14 tuskallista tuntia synnytystuskissa!” sanoi Ann.

Raamattu myöntää suoraan, että nuoret ’vaeltavat sydämensä teitä’. Kuitenkin niin usein nämä ”tiet”, jotka tuntuvat hyvin hauskoilta ja sydämelle mieluisilta, aiheuttavat lopulta ’sydämelle harmia’ ja ”onnettomuutta”. Tietenkään ei kaikki seurustelu johda aviottomaan raskauteen, mutta säännöllinen seuranpito jonkun toista sukupuolta olevan, kuten ”vakituisen” poikaystävän tai tyttöystävän, kanssa, herättää tunteita, jotka voivat johtaa sukupuolisuhteisiin. Siten meidät on tehty. Tällaisten halujen kokeminen voi aiheuttaa todellisia sydänsuruja ja todellista harmia, sillä herätettyinä ne ovat ruumiimme voimakkaimpia haluja. – Saarnaaja 11:9, 10.

Jotkut ovat kuitenkin sellaisessa asemassa, että he voivat mennä naimisiin ja siten tyydyttää kunniallisesti sukupuolisia halujaan. He ehkä haluavat tutustua paremmin toisiinsa seurustelun avulla. Olemalla varovaisia olosuhteittensa ja hellyydenosoitustensa suhteen he voivat havaita seurustelun myönteiseksi kokemukseksi. Mutta ’huvin’ vuoksi seurusteleminen voi johtaa – ja usein johtaa – sukupuolisuhteisiin. Tutkimuksessa, jossa haastateltiin useita satoja teini-ikäisiä, 87 prosenttia tytöistä ja 95 prosenttia pojista piti seksiä joko ”kohtalaisen tärkeänä tai hyvin tärkeänä” seurustelussaan.

Kun näin intiimit suhteet arkipäiväistyvät jo nuorella iällä, pari astuu usein nuorena avioliittoon. Silti amerikkalaisten väestötilastoviranomaisten mukaan teini-ikäiset vaimot eroavat neljä kertaa yleisemmin kuin ne naiset, jotka avioituvat myöhemmin. Teini-ikäiset aviomiehet eroavat kolme kertaa yleisemmin kuin väestö yleensä. Vaikka monet nuorten avioliitoista pysyvätkin koossa, sopeutuminen on usein erittäin tuskallista. Eräs 18-vuotias vaimo myönsi: ”Vaihdan vauvanvaippoja, siivoan, laitan ruokaa ja silitän vaatteita siksi, että aloin seurustella vakavasti 16-vuotiaana. En ylpeile tästä. Olin yksi niistä tuhansista, joiden mielestä minulle ei koskaan voisi käydä näin.”

Nuoruus on aikaa, jolloin hankitaan tietoa, kokemusta ja voimaa sitä varten, että myöhemmin voidaan omaksua aikuisiän raskaat tunneperäiset ja ruumiilliset haasteet. Jos näitä raskaita taakkoja, varsinkin tunneperäistä taakkoja, tulee jo nuorella iällä, ne voivat vaikuttaa tuhoisasti.

Monet tutkimukset ovat jopa liittäneet ”tyttöystävän kanssa käydyn riidan” tai ”rakkauspettymyksen” niiden tilanteitten joukkoon, joiden vuoksi monet nuoret tekevät itsemurhan. Se seikka, että joissakin maissa itsemurha on toiseksi yleisin kuolinsyy nuorten keskuudessa ja että arviolta 50–75 prosenttia psykiatrisista hoitopaikoista on tunneperäisistä ongelmista kärsivien nuorten täyttämiä, osoittaa nuorten mielen ja sydämen hauraaksi. Useimmat yhtyisivät siihen, mitä Raamatun patriarkka Jaakob ajatteli nuorista, sillä epäilemättä jotkut hänen jälkeläisistään olivat siihen aikaan nuoria. Hän sanoi: ”Lapset ovat hentoja.” Tämä ei ole totta vain ruumiillisesti vaan myös tunneperäisesti. – 1. Mooseksen kirja 33:13, UM.

Seurustelu ei varmastikaan ole harmitonta huvia. Se voi tuoda harmia nuoren ihmisen elämään. Mikä voi auttaa sinua ratkaisemaan, pitäisikö sinun seurustella vai ei? Seuraava Herätkää-lehti tarjoaa tähän kysymykseen joitakin vastauksia.

[Alaviitteet]

[Huomioteksti s. 18]

Raamatun mukaan elämä voi antaa nuorille joko ’iloa’ tai ”harmia”. Voiko ’huvin vuoksi’ seurusteleminen aiheuttaa ”harmia”?