Uusi moraali

Uusi moraali korjaa satoaan

Sen vaikutus lapsiin

NYKYAJAN seksuaalinen vallankumous pirstoo yhteiskunnan rakenteita. Vanhat arvot murenevat oman minän noustua valtaistuimelle ja alettua hallita kuninkaana. ”Tee mitä miellyttää” on päivän johtava iskulause. Miellyttääkö esiaviollinen seksi sinua? Tee niin kuin haluat! Entä seksi avioliiton ulkopuolella? Se sopii! Tai homoseksuaalisuus? Sen kun vain! Tai avioero mistä tahansa päähänpistosta? Sekin sopii riippumatta siitä keitä se vahingoittaa.

Kaikki eivät ehkä allekirjoita tätä uuden moraalin litaniaa, mutta siihen yhtyvien määrä kasvaa nopeasti. Kirjat, aikakauslehdet, elokuvat ja televisio käsittelevät yhä enemmän seksiä keskittyen paljolti haureuteen ja aviorikokseen. Monet televisiosarjat on kyllästetty sillä, ja ne leviävät nykyään kuin rutto parhaaseen katseluaikaan. Vaikka tällaisten sarjojen otaksutaankin kuvaavan normaaleja ihmissuhteita, todellisuudessa ne ovat musiikillisia sänkyleikkiesityksiä.

Homoseksualistien vapautusliike käy kovaa taistelua saadakseen homoseksuaalisuuden moraalisesti hyväksyttäväksi, ja jos esimerkiksi Amerikassa homoseksuaalisuus ja Raamatun moraali joutuvat vastakkain televisiosarjoissa, niin Raamattu pannaan näyttämään ahdasmieliseltä ja typerältä. TV Guide sanoi, että homoseksualisteista on tullut tehokkain painostusryhmä televisiossa. Suuret tuottajat ja televisioyhtiöt neuvottelevat homoseksualististen ryhmien kanssa ennen kuin ne suunnittelevat homoaiheisia ohjelmia. Mutta paljon räikeämpää on nykyään pornografisen kaapelitelevision asteittain voimistuva rynnistys olohuoneisiin.

Nuoret ovat matkijoita, ja he ottavat esimerkkiä aikuisten tarjoamista roolimalleista. Se mitä aikuiset tekevät vaikuttaa paljon enemmän kuin se mitä he sanovat. Ja tämä vaikutus on pelottava! Yhdysvalloissa joka viides lapsi on ollut sukupuoliyhteydessä 14 vuoden ikään mennessä. Puolet on ollut sukupuoliyhteydessä ennen oppikoulun päättymistä. Kolme aina kymmenestä seksuaalisesti aktiivisesta tytöstä tulee raskaaksi. Yhdysvalloissa naimattomille teini-ikäisille äideille syntyy 600000 lasta vuodessa, ja 9000 niistä syntyy 11-vuotiaille ja sitä nuoremmille tytöille. Kaiken tämän lisäksi monista raskauksista ei ilmoiteta ja moni raskaus keskeytyy aborttiin. Vuosittain puolitoista miljoonaa nuorta karkaa kotoaan elääkseen kaduilla, ja tuhansista tulee lopulta parittajien hallitsemia mies- tai naisprostituoituja.

Tri Sam Janus sanoo kirjassaan The Death of Innocence: ”Nykyaikaisen kehityspsykologian yhtenä perusopinkappaleena on aina ollut se käsitys, että lapsuuden ja nuoruuden välisen ajan seksuaalisuus pysyy psyykkisen ja fyysisen kasvun vuoksi piilevänä eli latenttina.” Sen jälkeen hän toteaa, että tämä latenssivaihe ”kuuluu menneisyyteen ja että lapsemme siirtyvät välivaiheetta vauvaiästä puberteetti-ikään täysin seksuaalisina. Lasten esittämisestä eroottisesti valmiina on tulossa elämän tosiasia nyky-yhteiskunnassa.”

Myöhemmin Janus tarkastelee laajemmin tätä lapsuusvaiheen poisjäämistä: ”Taaksejäänyttä on se onnellinen aika, jolloin pikkupojilla oli aikaa liittyä poikien kerhoihin, rakentaa kerhotaloja ja pelata palloa. Jotkut tietenkin tekevät yhä näin, mutta monet eivät. Sama pätee pikkutyttöihin, jotka aiemmin leikkivät nukeilla ja toivoivat, että jonakin päivänä heidän ritarinsa tulisivat säihkyvissä haarniskoissaan, menisivät heidän kanssaan naimisiin ja eläisivät lopun elämää onnellisina heidän kanssaan.”

Yhä useammilta lapsilta riistetään nämä ruumiilliselle, henkiselle ja tunneperäiselle kasvulle välttämättömät vuodet. Televisio mainostaa lasten kosmetiikkaa – huulikiillettä, kynsilakkaa, puutereita, hajuvesiä ja muita vastaavia tuotteita 3–14-vuotiaille tytöille. Merkkifarmarimainoksessa kymmenvuotiaat keinuttavat lanteitaan diskoissa. Calvin-farmareiden mainoksissa lapsitähti Brooke Shields poseeraa ärsyttävästi ja kysyy: ”Mitä mahtuu minun ja Calvinieni väliin? Ei mitään!” tai: ”Jos Calvinini osaisivat puhua, saisin slaagin.” Asiantuntijat – psykiatrit, lastenlääkärit, opettajat – ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että seksin, materialismin ja huumeitten kyllästämän ympäristön vaikutuksesta jo noin kymmenvuotiaat lapset pyrkivät näyttämään vanhemmilta ja käyttäytymään kuin vanhemmat ihmiset. Lapsuusvuodet kutistuvat mennen ohi liian pian, ja lapselta viedään petoksella yksi elämän hauskimmista vaiheista.

Eräs psykologi sanoi: ”Me puemme lapsemme pienikokoisiin aikuisten merkkivaatteisiin, altistamme heidät spontaanille seksille ja väkivallalle ja odotamme heidän sopeutuvan yhä hämmentävämpään sosiaaliseen ympäristöön: avioeroihin, yksinhuoltajaperheessä elämiseen ja homoseksuaalisuuteen. Monet nuoret tuntevat yhteiskunnan pettäneen heidät, kun se käskee heitä kasvamaan nopeasti isoiksi mutta samalla pysymään lapsenkaltaisina.”

Kauhistavin osoitus arvojen rappiosta on se, että on olemassa säädyllisyyttä sääteleviä lakeja mutta tuomioistuimet eivät osaa vetää rajaa sille, mikä on säädytöntä ja mikä ei. Monet tuomarit puolustavat niin pontevasti puhe- ja painovapautta, että he eivät näe mitä eroa on sopivilla ajatuksilla ja mielipiteillä ja toisaalta säädyttömyydellä. He eivät katso, että kova pornografia, joka esittää valkokankaalla tai painokuvissa jopa pikkulapsia yhdyntäkohtauksissa, olisi täysin ”vailla yhteiskunnallista arvoa”. Se on samaa kuin jos sanottaisiin, että lihassa saa olla strykniiniä siksi että lihalla itsessään on ”ravintoarvoa”.

Ennen uuden moraalin tuloa oli olemassa oikeata ja väärää koskevia periaatteita. Nyt eletään sallivaisuuden aikakautta. Kaikki kiellot on julistettu pannaan. Tämän hetken muotiajatus on: ’Tee mitä miellyttää. Unohda lähimmäisenrakkaus, vaikka tämä lähimmäinen olisi kuusivuotias lapsi. Nyt voit rakastaa itseäsi; muuta ei tarvita.’

Uusi moraali, jota monet ylistävät vapautuksena, on todellisuudessa riistoa. Tri Sam Janus kysyy kirjassaan: ”Onko vapautus muuttunut irstailuksi? Onko kehuttu lasten vapautus tehnyt heistä uhrikaritsoja seksuaalisen vallankumouksen alttarille?” – The Death of lnnocence.

Kumpaankin kysymykseen voidaan täysin perustellusti antaa myöntävä vastaus.

[Tekstiruutu s. 3]

Raamatun moraalia syytetään epäkäytännöllisyydestä: Niinpä yhteiskunta onkin korvannut sen uudella moraalilla. Onko se osoittautunut käyttökelpoiseksi? Jeesus sanoi: ”Jokainen hyvä puu tuottaa hyvää hedelmää, mutta jokainen huono puu tuottaa pahaa hedelmää.” Ovatko sen hedelmät hyviä vai pahoja? Hän sanoi myös: ”Viisauden todistavat vanhurskaaksi kaikki sen lapset.” Ovatko uuden moraalin ”lapset” todistaneet sen viisauden vanhurskaaksi? (Matteus 7:17; Luukas 7:35) Seuraavassa artikkelisarjassa ”Uusi moraali korjaa satoaan” tarkastellaan sen hedelmiä. Tarkastelu voi järkyttää sinua; mutta julkaisijoitten mielestä on välttämätöntä valpastuttaa sinut näkemään, mihin suuntaan moraali on yhä enemmän menossa monissa osissa maailmaa