Etsin lohdutusta – ja löysin sitä

Rakas Joan

Nimeni on Marion. Olen tavannut valtakunnansalissa veljesi Tomin, erittäin miellyttävän nuoren miehen. Nyt siis tiedät, että olen Jehovan todistaja.

Pyydän, älä pane tätä kirjettä pois. Sen perusteella mitä Tom kertoi minulle meillä on jotakin yhteistä. Minäkin nimittäin olen menettänyt poikani tapaturmassa. Mike oli 23-vuotias.

Kun poikani Mike kuoli, mielessäni pyöri monenlaisia kysymyksiä. Minulta on kuollut muitakin omaisia, mutta he ovat aina olleet vanhempia ihmisiä. Mike oli vielä nuori, ja hänellä oli niin paljon minkä vuoksi elää. En voinut käsittää, miksi hänen piti kuolla. Haluaisin kertoa sinulle, mistä ja miten olen saanut vastaukset kaikkiin kysymyksiini ja löytänyt suurta lohdutusta. Jollet pane lukemista pahaksesi, haluaisin palata muutamia vuosia ajassa taaksepäin.

Olin maalaistyttö. Olin myös harras katolilainen ja katolisten koulujen kasvatti. Muistan, että minulla oli monia kysymyksiä, kuten: miten Jumala voisi olla kolminaisuus, kolme persoonaa yhdessä? Mutta kysyessäni nunnilta he yleensä vastasivat minulle sanomalla: ”Kuulepas nyt, Marion, se on Jumalan arvoitus.”

Noin 27 vuotta sitten tapasin Miken isän ja avioiduin hänen kanssaan. Anoppini oli Jehovan todistaja, mutta en tiennyt sitä siihen aikaan. Kun hän usein kutsui meidät sunnuntaina luokseen päivälliselle, hänen aina onnistui kertoa jotakin Raamatusta. Kuuntelin, mutta pyysin häntä jättämään minut rauhaan, ja hän jättikin minut rauhaan – kahdeksikymmeneksi vuodeksi!

Sitten Mike kuoli. Aloin etsiä lohdutusta suruuni Raamatusta. Minulla oli anopiltani saatu nykykielinen raamatunkäännös. Mutta se olisi yhtä hyvin voitu kirjoittaa hepreaksi, sillä en ymmärtänyt sitä. Tunsin joutuneeni lohdutuksen etsinnässäni umpikujaan.

Äiti sanoi minulle jatkuvasti, että minun täytyy rukoilla ja suorittaa neitsyt Marialle osoitettavia hartaudenharjoituksia, jotta Mike pääsisi taivaaseen. (Katolilaisena hän nimittäin uskoi, että kuolemassa sielu menee kiirastuleen mutta että jälkeenjääneet ystävät ja sukulaiset voivat rukousten avulla saada sielun kiirastulesta taivaaseen.) Niinpä otin äitini neuvot varteen. Aloin etsiä lohdutusta kirkosta. Menin pyytämään, että Miken puolesta esitettäisiin sielunmessuja, mutta voit kuvitella järkytykseni, kun minulle sanottiin, että Miken hyväksi voitaisiin esittää ainoastaan kolme messua vuodessa siksi, että oli niin paljon muitakin messun tarvitsijoita! Ajattelin: ’Voi, tämähän kestää lopun elämääni, ja mitä Mikelle tapahtuu, jos satun kuolemaan?’ Toinen umpikuja lohdutuksen etsinnässäni.

Entä mieheni? En itse asiassa saanut häneltäkään lohdutusta. Hänelle Miken kuolema oli kova isku. Hän meni niin masennuksiin, että minun täytyi auttaa häntä. Olin siis jälleen umpikujassa etsiessäni lohdutusta.

Muistan puhelleeni suunnilleen näihin aikoihin anoppini kanssa ruumishuoneella. Olin sanonut: ”Miksi Jumala riisti minulta Miken? Miksei hän ottanut jotakuta toista – kadulla asunutta pummia tai jotakuta vankilasta? Mikellä oli sievä tyttöystävä, hyvä työpaikka, ja hän oli hyvä ihminen. Hän oli kunnon poika.”

”Marion, Jumala ei riistänyt sinulta Mikeä”, vastasi anoppi päättäväisesti kietoessaan käsivartensa ympärilleni.

En silloin ymmärtänyt, mitä hän oli tarkoittanut. Mutta seuraavan puolen vuoden aikana nuo sanat palautuivat jatkuvasti mieleeni. Olin ollut vuoroin vihainen, masentunut, yksinäinen ja rukoilin lähes yötä päivää. Mieleeni tuli jopa, että voisin aivan hyvin lähteä Miken luo. Niinpä yritin itsemurhaa, mutta se ei onnistunut. Siinä vaiheessa lähdin todella etsimään jotakuta Jehovan todistajaa.

Kun kirjoitan sinulle tätä tänään, Joan, olen saanut kaikkiin kysymyksiini vastaukset sen avulla, että olen tutkinut Raamattua Jehovan todistajien kanssa. Esimerkiksi:

Riistikö Jumala minulta Miken? Ei riistänyt, sillä Raamattu selittää: ”Yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema, ja näin kuolema levisi kaikkiin ihmisiin, koska he kaikki olivat syntiä tehneet.” (Roomalaisille 5:12) Perussyy siihen miksi me kuolemme, on siis se, että me kaikki olemme perineet synnin ja epätäydellisyyden ensimmäisiltä ihmisvanhemmiltamme. Sen taas, miksi jotkut kuolevat ennenaikaisesti, Raamattu selittää johtuvan ”ajasta ja aavistamattomista tapahtumista”. – Saarnaaja 9:11, UM.

Kokeeko Miken sielu tulista puhdistusta kiirastulessa? Ei koe. Raamatun mukaan kuolleet ovat tiedottomia. ”Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, . . . Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa [ihmiskunnan yhteisessä haudassa], jonne olet menevä.” – Saarnaaja 9:5, 10.

Saanko nähdä Mikeä enää koskaan? Saan. Minulla on sellainen toivo. Raamattu lupaa, että suuri enemmistö kuolleesta ihmiskunnasta palaa tänne maan päälle nauttimaan elämästä vanhurskaassa uudessa asiainjärjestyksessä! Kuuntele, Joan, Jeesuksen sydäntälämmittäviä sanoja: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, on tuleva elämään, vaikka hän kuoleekin.” (Johannes 11:25) Apostoli Paavali sanoi yhtäpitävästi: ”Minulla on Jumalaan kohdistuva toivo, . . . että on oleva ylösnousemus, sekä vanhurskaiden että epävanhurskaiden.” (Apostolien teot 24:15) Ja Ilmestyksen 21:3, 4 kuvailee, millaisia olosuhteet tulevat olemaan silloin maan päällä: ”Jumala . . . on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä surua eikä parkua eikä kipua ole enää oleva. Entiset ovat kadonneet.”

Milloin näin tulee tapahtumaan? Joan, olin ylen ihastunut saadessani tietää tuon ajan olevan hyvin lähellä. Raamattu on osoittanut selvästi jo kauan sitten, että maailman nykyiset pahenevat olosuhteet todistaisivat meidän olevan tämän pahan asiainjärjestelmän ”viimeisissä päivissä”. –2. Timoteukselle 3:1–5.

Nykyään suhtaudun elämään aivan eri tavalla. Olen löytänyt kaipaamani lohdutuksen, ja tunnen nyt voivani auttaa toisia, jotka ovat kuoleman kautta menettäneet jonkun omaisen. Voin näyttää heille Raamatusta, missä heidän omaisensa ovat ja ettei heitä uhkaa mikään vaara. Voin kertoa heille suurenmoisesta ylösnousemustoivosta. Sinäkin voit nauttia siitä, että näet jälleen poikasi, ja tällä kertaa te saatte olla yhdessä rauhan vallitessa, eivätkä tuska ja murhe enää koskaan pilaa ihmisten elämää.

Joan, eikö tällaisista asioista kannattaisi ottaa selvää? Mikset tutustuisi Raamattuun nähdäksesi, voiko se antaa sinulle sitä lohdutusta, jota minä olen etsinyt ja saanut? Jos haluaisit apua sen ymmärtämisessä, autan sinua mielelläni.

Minun täytyy nyt lopettaa. Jos ehdit niin kirjoita, sillä olisin iloinen voidessani kuulla sinusta.

Marion