Pankaa mustaa valkoiselle!

”TALO ei ollut aivan loistokunnossa”, muistelee Jussi.a ”Mutta siitä voisi tulla siedettävä asunto, kun siihen asennettaisiin lämmityslaitteet, kylpyhuonetta laatoitettaisiin ja kukaties sisäpuolta kohennettaisiin maalilla vähän yhdestä jos toisesta paikasta.” Niinpä kun Jussin ystävä Matti sanoi olevansa halukas tekemään tarpeelliset työt, Jussi antoi mielellään hänen muuttaa perheineen taloon. Jussi oli varma siitä, että Matti suostuisi maksamaan nimellistä vuokraa.

Matti taas ei muista mitään tällaista sopimusta. Hänen mielestään talo oli ollut ”sellainen röttelö, ettei siinä ollut enää kuin seinät jäljellä”. Käytettyään tuhansia markkoja vastaavan summan rahaa sen kunnostamiseen Matti pahastui siitä, että Jussi patisteli häntä maksamaan vuokraa. ”Tunsin sisimmässäni, etten tosiaankaan ollut Jussille velkaa rahaa”, myönsi Matti.

Vaikka monissa riidoissa voikin pohjimmaisena vaikuttimena olla ahneus, tässä ei ollut kysymys siitä. Ei ollut tehty minkäänlaista kirjallista vuokrasopimusta – oli ainoastaan kaksi erilaista muistikuvaa. ”Se, että asiasta olisi ollut mustaa valkoisella, olisi ehkä estänyt koko ongelman syntymisen”, valitteli Jussi.

Koska sopimusasioista käräjöidään paljon silloinkin kun niistä on olemassa papereita, joku voi miettiä, kannattaako laatia kirjallisia sopimuksia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa riitajutuista on tullut sellainen elämäntapa, että Wall Street Journal -lehti puhui äskettäin ”käräjöintiräjähdyksestä”. Tämän takia on vielä aiheellisempaa, että suojelet etujasi laatimalla lainmukaiset sopimuksesi kirjallisina. ’Mutta onko se tosiaan välttämätöntä oltaessa tekemisissä ystävien kanssa?’ voit kysyä.

Muuten järkevät ihmiset ottavat joskus vaarallisia vapauksia ollessaan tekemisissä ystäviensä kanssa. ’Minua nolottaa pyytää ystävää kirjoittamaan nimensä sopimukseen’, sanovat jotkut. Mutta onko viisasta ajatella tällä tavalla? Olettakaamme, että annat jollekulle naapurillesi työksi talosi eteisen maalaamisen. Hän voi ymmärtää jotkin yksityiskohdat väärin. Ehkä hän ei laske esimerkiksi ”eteiseen” kuuluvaksi kaikkea sellaista mitä sinä olet ajatellut. Entä jos hän käyttää väärän väristä maalia? On varmasti parempi vaatia ystävällisesti, että sopimus tehdään kirjallisena! Ei ole kysymys epäluuloisuudesta vaan siitä, että pelkkä muisti voi pettää.

”Me allekirjoittaneet olemme sopineet – –”

Kuullessasi sanan ”sopimus” kuvittelet ehkä sen sisältävän sivukaupalla lakiteknisiä hienouksia. Kuitenkin lakikirjojen mukaan sopimus on pelkästään ”kahden henkilön välinen sitoumus, jonka täytäntöönpanoa kummallakin osapuolella on oikeus vaatia”. Pelkkä lupaus ei välttämättä ole sopimus, sillä sopimus on sitoumus, joka voidaan saattaa voimaan oikeusteitse.

Miten lupauksesta sitten saadaan sellainen, että se ”voidaan saattaa voimaan oikeusteitse”? Vaikka lait ovatkin eri maissa erilaisia, pätevän sopimuksen syntymiseen tarvitaan tavallisesti kaksi tekijää: 1) Lainmukainen tarjous. 2) Sen hyväksyminen. (Kummankin osapuolen täytyy siis sopimuksessa antaa jotakin, kuten rahaa, tai luvata, että he suorittavat jonkin teon tai pidättyvät siitä.)

Raamatussa 1. Mooseksen kirjan 23. luvussa oleva kertomus valaisee hyvin näitä oikeudellisia periaatteita. Siinä meille kerrotaan, miten Aabraham osti rakasta vaimoaan Saaraa varten hautapaikan. Tapahtumapaikkana on kaupungin portti, jossa liikeasiat oli tapana hoitaa. Aabraham aloittaa kumartamalla heettiläisille. Hän pyytää suoraan Efronille kuuluvaa ”Makpelan luolaa” ja tarjoutuu maksamaan siitä ”täyden hinnan”. Käykin niin, että Efron tarjoutuu ’lahjoittamaan’ luolan ja myös sitä ympäröivän pellon. Mutta Aabraham haluaa välttämättä maksaa. Mahdollisesti Efronin lupaus maan ’lahjoittamisesta’ olisi voitu myöhemmin kiistää. Niinpä he sopivat ”neljänsadan hopeasekelin” hinnasta, joka myös maksetaan. – 1. Mooseksen kirja 23:1–20.

Tässä tosi elämästä otetussa tapauksessa molemmat osapuolet olivat kunnioittavia. Kaupat tehtiin todistajien edessä ja vakiintuneen oikeustavan mukaisesti. Ja vaikka kertomuksessa ei puhutakaan mistään nimenomaisesta kauppakirjasta ja sen allekirjoittamisesta, se osoittaa, että ostetun maan rajat ”vahvistettiin” tarkasti. – 1. Mooseksen kirja 23:17, UM.

Aabraham tiesi, ettei liikeasioita hoidettaessa voida luottaa epämääräisiin lupauksiin. Noudata hänen esimerkkiään. Jos esimerkiksi haluat, että naapuristossa asuva ystäväsi maalaisi talosi eteisen, istukaa yhdessä ratkomaan työhön liittyviä yksityiskohtia. Mitä ”eteisellä” nyt nimenomaan tarkoitetaan? Minkä väriseksi se maalataan? Millaisella maalilla? Milloin työn pitäisi olla valmis? Mikä sovitaan hinnaksi?

Miten sopimus laaditaan

Sopimusta ei tarvitse laatia vaikealla kielellä, jotta se olisi oikeudellisesti sitova. Voidaan käyttää selkeitä, yksinkertaisia sanoja. Valitettavasti sopimusten sanamuoto on usein sellainen, että vain asiantuntijat osaavat tulkita sitä. Erään vakuutusyhtiön johtaja ei ymmärtänyt omaa kotivakuutuskirjaansa kaikilta osin! Mahtipontiset sanat voivat siis aiheuttaa sekaannusta.

Todennäköisesti pystytte itse laatimaan yksinkertaisen sopimuksenne. Kirjoitatte siihen allekkain ne kohdat, joista olette sopineet, minkä jälkeen päiväätte ja allekirjoitatte näin syntyneen asiakirjan. Se laaditaan kahtena kappaleena. Tulee kuitenkin muistaa, että monimutkaisten sopimusten laadinta on paras antaa asiantuntijoitten tehtäväksi. Kiinteistökauppoja tehtäessä tarvitaan lain mukaan aina julkista kaupanvahvistajaa.

Ennen kuin kirjoitat nimesi pisteviivalle

Saatat joutua tilanteisiin, joissa sinua painostetaan kirjoittamaan nimesi joihinkin papereihin. Esimerkiksi sairaalat pyytävät usein potilaita allekirjoittamaan lomakkeita. Tai kiireinen vakuutusasiamies pyytää sinua kirjoittamaan nimesi pitkään, seikkaperäiseen vakuutuskirjaan. On kuitenkin tärkeätä, että ymmärrät millaiseen paperiin panet nimesi, sillä tietämättömyys ei ehkä vapauta sinua laillisesta edesvastuusta.

Tee siksi kysymyksiä. Antaako tämä lomake sairaalalle luvan sellaisen leikkauksen suorittamiseen, jota et halua, tai sellaisen hoidon antamiseen, joka voi jotenkin tuntua vastenmieliseltä? Sopiiko jokin vakuutus nimenomaan sinun tarpeisiisi? Etsi sopimustekstistä ne kohdat, joissa mainitaan, että ”vakuutus ei korvaa” sitä eikä sitä. Se voi tarkoittaa juuri sitä mitä siinä sanotaan! Varmistaudu siitä, että ymmärrät olennaisen mistä tahansa asiakirjasta, jonka allekirjoitat.

Olettakaamme esimerkiksi, että joku työnantaja tarjoaa sinulle tiettyä koulutusta. Koska tällainen koulutus tekee sinusta mahdollisen kilpailijan, hän voi pyytää sinua allekirjoittamaan sopimuksen, jossa sanotaan, että koulutuksesi päätyttyä pidätyt tekemästä tiettyä työtä tietyn pituisen ajan tietyllä alueella. Kunnioittavatko tuomioistuimet työnantajan oikeutta suojella etujaan tällä tavalla? Asiantuntijat vastaavat: ”Tällaiset sopimukset ovat tavallisia eivätkä sellaisinaan tehottomia; vain jos ne ovat kohtuuttoman ankaria tai muuten suhteettomasti rajoittavat sopimuspuolen elämisen mahdollisuuksia, voi hän vetäytyä niitä täyttämästä.” Sinun on parasta laskea kustannukset ennen tällaisen sopimuksen allekirjoittamista. – T. M. Kivimäki ja Matti Ylöstalo: Suomen siviilioikeuden oppikirja, s. 403.

”Vaikka on vannonut vahingokseen”

Joskus järkevimmätkin ihmiset huomaavat joutuneensa hankalan sopimuksen vangiksi. Jotkut mieluummin rikkovat sanansa kuin jäävät taloudellisesti häviölle. Raamattu kuitenkin sanoo erinomaiseksi sellaista ihmistä, joka ”ei valaansa riko, vaikka on vannonut vahingokseen”. (Psalmit 15:4) Se merkitsee sitä, että olet halukas vastaamaan huonon sopimuksesi seurauksista – otat kokemuksesta opiksesi.

On kuitenkin eräs takaportti. Pane merkille periaate, jonka Raamattu pukee sanoiksi Sananlaskujen 6:1–3:ssa: ”Poikani, jos olet ketä lähimmäisellesi taannut, lyönyt kättä vieraalle; jos olet kietoutunut oman suusi sanoihin, joutunut suusi sanoista kiinni, niin tee toki, poikani, pelastuaksesi tämä, – – Mene, heittäydy maahan ja ahdista lähimmäistäsi.” Sinnikkyytesi voi johtaa siihen, että pääset vapaaksi epäviisaasta sopimuksesta. Jollei se onnistu, niin Jeesuksen neuvo: ”merkitköön vain teidän sananne kyllä ’kyllä’”, todennäköisesti auttaa sinua ottamaan seuraukset vastaan stoalaisella tyyneydellä. – Matteus 5:33–37.

Parhaatkin suunnitelmat – –

Mitä huolellisimminkin muotoiltu sopimus voi johtaa vaikeuksiin. ”Aika ja aavistamattomat tapahtumat” voivat tehdä parhaimmissakin aikomuksissa tehtyjen lupausten toteuttamisen mahdottomaksi. (Saarnaaja 9:11, UM) Voi yhä syntyä väärinkäsityksiä. Kuitenkin kristillinen rakkaus, rehellisyydentunto, anteliaisuus ja yhteisymmärrys voivat tukahduttaa riidan liekit. – Filippiläisille 2:3, 4.

Jotkut ensimmäisen vuosisadan kristityistä turvautuivat käräjöintiin selvittääkseen kiistoja, joita heillä oli uskonveljiensä kanssa. Mutta Raamattu neuvoo olemaan käräjöimättä, kun se kysyy: ”Onko totta, ettei keskuudessanne ole ketään viisasta, joka kykenee ratkaisemaan veljiensä välisiä asioita?” (1. Korinttolaisille 6:5) Todennäköisesti tunnet jonkun, jolla on kokemusta tällaisissa asioissa, ja hän ehkä pystyy auttamaan sinua, jollet itse osaa ratkaista tämäntyyppisiä ongelmia. Puolueeton henkilö, joka on halukas katselemaan asiaa kummaltakin puolelta tyynesti ja asiallisesti, voi usein löytää tilanteeseen jonkin uuden näkökulman. Kenties ratkaisu löytyy jostain sopimuksenne kohdasta. On kiintoisaa, että tämä lakimiespiireissä välimiesmenettelyksi kutsuttu menetelmä on tullut suosituksi, sillä se säästää pitkäksi venyvän oikeusjutun aiheuttamilta kuluilta, ajanhukalta ja levottomuudelta.

Toivomme näiden tietojen estävän sinua joutumasta kiistoihin, kärsimästä taloudellisia menetyksiä tai menettämästä ystävää. Varaa aikaa hoitaaksesi asiat oikein – lainmukaisesti. Puhukaa asiat selviksi. Suunnitelkaa huolellisesti. Ja pankaa ehdottomasti MUSTAA VALKOISELLE!

[Alaviitteet]

[Kuva s. 23]

Älä pidä nolona pyytää toista kirjoittamaan nimensä sopimukseen