Vierailu onnellisten vankien luona

VANGIT ovat yleensä onnettomia. Voit luultavasti ymmärtää miksi, sillä tuskinpa kukaan pitäisi siitä, että häneltä riistettäisiin vapaus ja mahdollisuus olla perheensä ja ystäviensä seurassa, varsinkaan jos hänet tuomittaisiin vankilaan vuosiksi. – Vrt. Matteus 5:25.

Historia kertoo meille kuitenkin kahdesta muinaisessa Pohjois-Kreikassa sijainneessa Filippin kaupungissa olleesta onnellisesta vangista. He olivat apostoli Paavali ja hänen toverinsa Silas. He olivat tuossa vankilassa kristillisen palvontansa vuoksi, ja kuitenkin Raamatusta kerrotaan, että he onnellisina ”rukoilivat ja ylistivät Jumalaa lauluin”. – Apostolien teot 16:25.

Syyskuussa 1982 kaksi evankeliuminpalvelijaa Jehovan todistajien maailmankeskuksesta New Yorkista vieraili eräässä toisessa vankilassa Kreikassa. He tapasivat yli sata vihkiytynyttä kristittyä, jotka myös olivat onnellisia.

Vierailu tehtiin Avlonin sotilasvankilaan, nykyaikaiseen rakennuskompleksiin, joka sijaitsee noin 50 kilometriä pohjoiseen Ateenasta. Vaikka se onkin tarkoitettu kaikenlaisille sotilasvangeille, niin viime aikoina melkoinen osa vangeista on ollut nuoria miehiä, jotka ovat Jehovan todistajien evankeliuminpalvelijoita. Miksi he ovat vankilassa?

Nämä todistajat on vangittu, koska he pitävät kiinni samoista uskomuksista kuin varhaiskristityt. (Jesaja 9:5; 2:4; Matteus 26:52) Ferrero ja Barbagallo toteavat Rooman historiaa käsittelevässä kirjassaan: ”Toisellakin vuosisadalla oli kristillisyys vakuuttanut, että ’ei ole oikein olla miekkamies, – –’ ja että ’rauhan lapsen, jonka ei sovi ryhtyä käräjöimäänkään, tulee vielä vähemmän osallistua taisteluun’, ja oli vakuuttanut sotapalveluksen ja kristillisyyden yhteensopimattomuutta.” – A Short History of Rome, s. 382.

Kreikassa todistajat, jotka vangitaan, saavat tavallisesti neljän ja puolen vuoden vankeusrangaistuksen. Vietettyään 6–8 kuukautta Avlonissa he kärsivät loput rangaistuksestaan muissa vankiloissa, joissa heitä myös kunnioitetaan ja kohdellaan hyvin.

Eräs vankilan korkea-arvoinen upseeri otti Avlonissa vierailleet evankeliuminpalvelijat sydämellisesti vastaan. Samalla kun hän vieraanvaraisesti tarjosi vierailleen kreikkalaista kahvia, hän lausui ajatuksensa todistajanuorten hyvästä käytöksestä. He ovat kunnioittavia ja luotettavia. Itse asiassa heille on annettu vastuu keittiöstä ja ruokavarastosta.

Upseeri näytti ystävällisesti vieraille vankilaa, myös joitakin huoneita, joissa todistajavangit asuvat. Yhdessä huoneessa saattaa asua neljä todistajaa tai tilan mukaan useampikin, ja näin he voivat kätevästi järjestää itselleen Raamattuja ja niihin liittyvää tutkimisaineistoa sisältävän kirjaston. Vankilassa on koripallo- ja jalkapallokenttiä, jotka ovat kaikkien vankien käytettävissä, mutta todistajat arvostavat erityisesti erästä toista mahdollisuutta. Yksinomaan viikoittaisia kristillisiä kokouksiaan varten heillä on käytettävänään suuri (150-paikkainen) huone. Vaikka oli keskipäivä, 101 vangitun todistajan sallittiin tavata Brooklynista tulleet veljensä ja nauttia rakentavasta hengellisestä seurasta.

Nämä kaksi evankeliuminpalvelijaa kävivät myös muutamassa huoneessa, joissa on esillä kauniita taideteoksia, joita vangit ovat tehneet kuparista, puusta, villasta sekä öljyväreillä.

Vaikka taiteellisten lahjojen kehittäminen onkin tyydyttävää, todistajavangeille tuottaa onnellisuutta erityisesti Raamatun tutkiminen ja syvemmän ymmärryksen hankkiminen periaatteista, joiden mukaan he elävät. Ja jokainen päivä, jona he työskentelevät puutarhassa tai tekevät muuta sellaista työtä, lasketaan kahtena heidän rangaistuksessaan. Näin he voivat päästä nopeammin, vapaaksi. Silloin heillä on suurempi vapaus kertoa monille muille Raamatusta oppimaansa hyvää uutista. Sen oppiminen, että Jumala tulee pian poistamaan kaiken kärsimyksen ja sorron maan päältä, on epäilemättä hyvä uutinen. (Ilmestys 21:4, 5) Tällä hetkellä ”koko luomakunta yhdessä huokailee ja on jatkuvassa tuskassa”, kuten apostoli Paavali mainitsi Roomalaiskirjeen 8:22:ssa. Mutta Avlonissa uskomustensa vuoksi vangittuina olevat kristityt tietävät, että kaikki, jotka palvelevat uskollisesti Jumalaa, voivat iloiten odottaa aikaa, jolloin ”itse luomakuntakin vapautetaan turmeltuvuuden orjuudesta Jumalan lasten loistoisaan vapauteen”. – Roomalaisille 8:21.

Nämä kaksi vierasta veivät Avlonista lähtiessään mukanaan miellyttäviä muistoja vihkiytyneistä nuorista miehistä, jotka ovat onnellisia palvellessaan Jumalaa millaisissa olosuhteissa tahansa ja jotka ovat päättäneet lisätä Jumalan julkista ylistystään heti kun se on mahdollista.