Nuoret kysyvät:

Onko sillä väliä mitä luen?

SILLOIN kun Jacques ei ollut nauttimassa jousiammunnasta, juoksemisesta tai voimistelusta, hänet tavattiin usein lukemasta kirjaa. ”Etsin totuutta”, hän sanoo, ”ja siksi uppouduin yliluonnollisia ilmiöitä käsittelevien kirjojen lukemiseen. Nuo kirjat eivät kuitenkaan lisänneet elämäniloani vaan masensivat minut niin syvästi, että päätin tehdä itsemurhan.”

Jacquesin surullinen kokemus osoittaa, että sillä mitä luet on sinuun joko hyvä tai huono vaikutus. Ja vaikka vain hyvin harva kirja voi tehdä ihmiseen noin traagisen vaikutuksen, olisi typerää ajatella voivansa lukea mitä tahansa sen vaikuttamatta mitenkään, varsinkin kun tietää, miten paljon lukemista nykyään on saatavana.

Kun menet käymään suuressa kirjastossa, todennäköisesti huomaat siellä olevan tuhansia tai jopa miljoonia kirjoja: rakkaus- ja tieteisromaaneja, historiallisia kertomuksia ja urheilua käsitteleviä kirjoja. Ihmisen elinikä ei riittäisi näiden kaikkien lukemiseen! Ei siis ole ihme, että jo kauan ennen painotuotteiden massatuotannon aikakautta kuningas Salomo varoitti nuoria: ”Ota varoituksesta vaari; paljolla kirjaintekemisellä ei ole loppua, ja paljo tutkistelu väsyttää ruumiin.” (Saarnaaja 12:12) Salomo ei yrittänyt estää ihmisiä lukemasta, hän vain neuvoi olemaan valikoiva. Millaista lukemista sinun sitten tulisi valita?

Valitse ’keskustelukumppanisi’ huolella

Mielesi samoin kuin ruumiisi voi joko hyvin tai huonosti sen mukaan, millä ruokit sitä. Kukaan terveellistä ruokaa arvostava ihminen ei siirtyisi syömään pelkästään ravinneköyhää kioskiruokaa. Mutta mitä on sanottava siitä, millä ruokit mieltäsi? Englantilainen filosofi Francis Bacon ilmaisi asian näin: ”Joitakin kirjoja tulee maistaa, toiset ahmaista sisäänsä ja jotkin harvat pureskella ja sulatella.” Ja voisimme lisätä tähän, että joihinkin kirjoihin ei kannata koskea ollenkaan!

Harkitsehan myös, mitä 1600-luvulla elänyt ranskalainen filosofi René Descartes sanoi: ”Hyvien kirjojen lukeminen on kuin keskustelisi kauan sitten eläneiden sivistyneiden ihmisten kanssa. Me voisimme jopa kutsua sitä valikoivaksi keskusteluksi, koska kirjailija esittää vain jaloimpia ajatuksiaan.” Ongelma on kuitenkin juuri siinä, etteivät kaikkien kirjailijoitten – eivät edes kaikkien ”kauan sitten eläneiden” – ajatukset ole jaloja. Entä nykyajan kirjailijoitten joukko? He kuuluvat sellaiseen sukupolveen, jonka aikana elävien Raamattu ennusti olevan ”itserakkaita, rahaa rakastavia, suuriluuloisia, kopeita, jumalanpilkkaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, uskottomia, vailla luonnollista kiintymystä, haluttomia mihinkään sopimukseen, panettelijoita, vailla itsehillintää, raivoisia, vailla hyvyyden rakkautta”. (2. Timoteukselle 3:1–3) Haluaisitko ’keskustella’ tällaisten ihmisten kanssa? ’Miksen?’ saatat kysyä.

Raamattu vastaa sanomalla: ”Huono seura turmelee hyödylliset tavat.” (1. Korinttolaisille 15:33) Todellakin, ne ihmiset joiden kanssa seurustelet, voivat muovata persoonallisuuttasi. Oletko koskaan viettänyt niin paljon aikaa jonkun ystäväsi kanssa, että olet havainnut alkaneesi toimia, puhua ja jopa ajatella ystäväsi tavoin? Kirjan lukeminen on samaa kuin viettäisi monta tuntia kirjan kirjoittajan seurassa. Hän voi huomaamattasi tehdä sinuun syvän vaikutuksen.

Esimerkiksi kaksi nuorta luki jälleensyntymistä käsittelevän kirjan. Kerrotaan, että heidän lukemansa vaikutti heihin niin voimakkaasti, että he alkoivat ajatella kuoleman olevan pakotie heidän ongelmistaan. Niinpä he varastivat auton ja tahallisesti ajoivat sen murskaksi betoniseinää vasten! Tuolla ’keskustelulla’, jonka he kävivät tuon kirjan kirjoittajan kanssa, oli todella voimakas vaikutus!

Tietenkin se missä määrin kirjailija voi vaikuttaa mieleesi riippuu paljolti siitä, mistä aiheesta hän kirjoittaa. Hyvän kokin, vieraan kielen opettajan tai matkaoppaan kanssa käyty ’keskustelu’ ei ehkä paljasta paljoakaan kirjoittajan moraalista tai elämänasenteista. Mutta filosofin tai jopa teini-ikäisille tarkoitettujen rakkauskertomusten kirjoittajan kanssa käyty ’keskustelu’ voisi antaa epätodellisen tai jopa vääristyneen kuvan elämästä.

Saatat ehkä siksi tulla siihen johtopäätökseen, että on turvallisinta lukea vain tosiasioihin perustuvia kertomuksia. Mutta tällöinkin Matteuksen 24:15:ssä oleva Jeesuksen lausunto on osuva: ”Lukija käyttäköön havaintokykyään.” Opi erittelemään ja arvioimaan lukemaasi. Muista, että kaikilla ihmisillä on jossain määrin ennakkoluuloja ja että he eivät sen vuoksi aina anna täysin rehellistä kuvaa tosiasioista. Raamattu varoittaa meitä hyväksymästä varauksetta kaikkea mitä luemme tai kuulemme: ”Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.” – Sananlaskut 14:15.

Onko sitten väärin lukea kaunokirjallisuutta? Ei välttämättä. On joitakin nimenomaan teini-ikäisille kirjoitettuja kirjoja, jotka ovat sekä hauskoja että opettavia. Ja on tietysti olemassa ”klassikoita” ja muuta kaunokirjallisuutta, jolla on todellista arvoa. Tällaisen kirjan valitsemisessa tulee kuitenkin olla huolellinen. Kertooko se järjettömästä väkivallasta, seksistä tai okkulttisista tavoista? Pelkkä silmäys kirjan kanteen vastaa usein näihin kysymyksiin. Entä mitä on sanottava kirjan henkilöistä? Antautuvatko sen ”sankarit” harjoittamaan Jumalan tuomitsemia asioita, kuten haureutta ja juoppoutta? Jos antautuvat, osoita luonteenlujuutta ja pane kirja pois. On olemassa niin paljon rakentavaa luettavaa, että on typerää tuhlata aikaa sellaisiin kirjoihin, jotka eivät rakenna.

”Olkaa varuillanne – –”

Tulisi myös olla varovainen sellaisten kirjojen lukemisen suhteen, jotka selittävät jotakin tiettyä elämänfilosofiaa. Esimerkiksi teini-ikäisille tarkoitetut aikakauslehdet ovat täynnä neuvoja, jotka koskevat kaikkea seurustelusta esiaviollisiin sukupuolisuhteisiin – neuvoja, joita kristitty ei kuitenkaan aina voi noudattaa. Entä mitä on sanottava kirjoista, jotka uppoutuvat syvällisiin filosofisiin kysymyksiin? Ovatko ne tervehenkistä luettavaa?

Muuan Jean-Marc-niminen ranskalainen nuori mies sanoo: ”13-vuotiaana aloin lukea kirjoja, jotka käsittelivät kuolemaa, kärsimystä ja elämän tarkoitusta. Monenlaiset vastaukset, joihin sisältyi filosofisia, uskonnollisia ja poliittisia teorioita, eivät kuitenkaan tyydyttäneet minua. Ihmettelin, miksi elämä on niin epävarmaa.”

Jean-Marc ei kuitenkaan ihmetellyt tätä pitkään. Kaksi nuorta Jehovan todistaja -tyttöä auttoi häntä näkemään, mitä Raamattu sanoo elämän tarkoituksesta, nimittäin sen, että ihminen on olemassa palvellakseen Luojaa. (Ilmestys 4:11) He auttoivat häntä myös rakentamaan Raamattuun perustuvan toivon tulevasta paremmasta maailmasta, jossa vallitsee rauha ja oikeudenmukaisuus. (2. Pietari 3:13) Näin Jean-Marc sai kysymyksiinsä tyydyttäviä vastauksia eikä pelkkiä tyhjiä olettamuksia. Ei ihme että Raamattu varoittaa: ”Olkaa varuillanne: saattaa kenties olla joku, joka vie teidät saaliikseen filosofialla ja tyhjällä petoksella ihmisten perinteen mukaan – – eikä Kristuksen mukaan.” (Kolossalaisille 2:8) Käänny sen sijaan viisauden todellisen lähteen, Raamatun, puoleen. Jean-Marcin kokemus osoittaa joka tapauksessa sen, että lukemisella voi olla sinuun myös hyödyllinen vaikutus.

Sillä mitä luet on väliä!

Raamatun ja Raamattua käsittelevien julkaisujen tutkimisella on ollut erittäin hyvä vaikutus moniin nuoriin. Esimerkiksi eräs japanilainen tyttö sanoo, että Raamatun lukeminen auttoi häntä kääntämään ajatuksensa pois seksistä, mikä on usein ongelma nuorille. ”Asetan aina Raamatun vuoteeni lähelle ja pidän huolta siitä, että luen sitä ennen nukkumaan menoa”, hän sanoo. ”Juuri silloin kun olen yksin eikä minulla ole mitään tekemistä (kuten nukkumaanmenoaikaan) ajatukseni toisinaan kääntyvät seksiin. Mutta Raamatun lukeminen on todella avuksi tässä!”

Eräs toinen nuori lankesi sukupuoliseen moraalittomuuteen. Miksi? ”Näin hengellistä nälkää”, hän sanoi. Mutta hän lisää: ”Aloin lukea Vartiotorni- ja Herätkää-lehtiä sekä kirjaa Nuoruutesi – miten voit parhaiten hyötyä siitä.a Vähitellen sain takaisin hengellisen voimani ja puhdistin elämäni. Nyt olen onnellinen.” ’Keskusteleminen’ Raamatussa kuvailtujen uskon ihmisten kanssa voi siis antaa sinulle todellista moraalista voimaa. Se voi puolestaan suuresti lisätä onnellisuuttasi.

Varaatko aikaa lukeaksesi Raamattua ja julkaisuja, jotka auttavat sinua ymmärtämään sitä? Muista, että se mitä luet voi joko rakentaa tai vahingoittaa, hämmentää tai valistaa sinua. Mutta jos luet ensisijaisesti Jumalan sanaa, hyödyt varmasti. Ja jos sinulla sitten on yhä aikaa lukea jotakin muuta, kukaan ei paheksu sitä, että toisinaan teet niin. Muista vain aina valikoida mitä luet, sillä seuraava pitää tosiaan paikkansa: ”Kerro minulle mitä luet, niin minä kerron sinulle millainen ihminen olet.”

[Alaviitteet]

[Kuva s. 18]

Koska on olemassa niin monia tuhansia kirjoja, täytyy olla valikoiva