Suurpääoma ja moraali

MIKSI ihmiset voivat joutua kärsimään silloinkin kun suuryhtiöt noudattavat lakia? Siksi että liiketoiminnan luonnollisena päämääränä on voiton tuottaminen. Ilmeisestikään monet liikemiehet eivät katso, että heidän tehtäviinsä kuuluisi esittää moraalisia arvioita sen suhteen, mistä heidän voittonsa oikein tulevat.

Tutkimukset toisensa jälkeen ovat osoittaneet, että monet kärsivät esimerkiksi tupakoinnin vaarallisista seurauksista. Silti suuret tupakkayhtiöt korjaavat jatkuvasti valtavia voittoja tuottamalla ja markkinoimalla vaarallista tuotettaan. Ja monissa maissa ne mainostavat tuotettaan jatkuvasti, jotta yhä useammat alkaisivat tupakoida. Ilmeisesti se tosiasia, että sillä pystytään rikastumaan, on niille vastustamaton syy jatkaa toimintaansa. Kun suuryhtiöt käyvät kauppaa muiden maiden kanssa, ne voivat olla vieläkin piittaamattomampia toimiensa seurauksista.

Suuryhtiöt voivat vahingoittaa ihmisiä toisellakin tavalla. Saadakseen myydyksi tuotteensa, jota kukaan ei todellisuudessa tarvitse, jotkin yhtiöt käyttävät paljon rahaa mainontaan, jolla pyritään luomaan uusi tarve eli saamaan ihmiset ajattelemaan, että jokin vähäarvoinen tuote on jollain tapaa välttämätön. Tuoreen esimerkin tällaisesta tarjoaa äidinmaidon vastikkeiden markkinointi kehitysmaissa.

Kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että oman äidin maito on parasta ravintoa vastasyntyneelle. Suuryhtiöitä on kuitenkin syytetty siitä, että ne kehitysmaihin suunnatulla äidinmaidon vastikkeiden ärhäkkäällä mainonnalla taivuttelevat äitejä uskomaan, että heidän lapsensa ovat terveempiä, jos niitä ruokitaan tuttipulloon pannulla vastikkeella. Mihin se on johtanut? Äidit ovat alkaneet käyttää vähiä rahojaan tähän yleensä tarpeettomaan tuotteeseen. Usein he eivät edes ymmärrä käyttöohjeita eivätkä tajua, että tuttipullo pitäisi steriloida. Niinpä vauva voi lopulta kärsiä aliravitsemuksesta tai ripulista.

Kerrotaan, että yhtenä myynninedistämiskeinona on käytetty ilmaisen näytteen jakamista äideille pian sen jälkeen kun he ovat synnyttäneet lapsensa. Kun ilmainen näyte on loppunut, äidit huomasivat, etteivät he voineet enää imettää lastaan ja heidän oli jatkettava vastikkeen käyttöä (mistä he tietenkin saivat maksaa täyden hinnan). Tähän ajauduttiin siksi, että äidinmaito voi ehtyä jo noin viikon kuluttua imetyksen keskeyttämisestä.

Se on laillista mutta . . .

Suuryhtiöitä on arvosteltu kovasti sen johdosta, miten ne ovat toimineet kehitysmaissa. Mitä tapahtui esimerkiksi 2,4 miljoonalle lasten yöasulle, joiden myynti kiellettiin Yhdysvalloissa, koska ne oli käsitelty syttymistä estävällä aineella, jonka todettiin voivan aiheuttaa syöpää? Ne vietiin maihin, joissa ei olla yhtä tarkkoja.

Englantilaisessa Guardian-sanomalehdessä luki äskettäin: ”[Kehitysapujärjestö] Oxfam syytti viime viikolla kansainvälistä lääketeollisuutta, myös suurimpia englantilaisia lääketehtaita, kolmannen maailman järjestelmällisestä kaupallisesta riistosta.” Sanomalehti jatkoi: ”Sen raskauttavin syyte kohdistuu siihen, että suuret lääketehtaat ovat halukkaita myymään kehitysmaihin erittäin vaarallisia ja mahdollisesti jopa myrkyllisiä valmisteita – usein sellaisten väitteitten kera, että ne ovat turvallisia ja tehokkaita, vaikka niiden on ollut pakko pyörtää nämä väitteensä länsimaissa.”

Länsimaisten yhtiöitten tiedetään vieneen kolmannen maailman maihin lääkkeitä, jotka tunnettujen vaarallisten sivuvaikutustensa takia on pantu länsimaissa myyntikieltoon. Eräs Aasiassa yleisesti myytävä antibiootti voi aiheuttaa erään hengenvaarallisen anemiamuodon. Eräs Afrikassa myytävä steroidihormoni voi aiheuttaa naisilla parrankasvua ja kaljupäisyyttä ja nuorilla tytöillä häpykielen liikakasvua. Eräs Indonesiassa myytävä ripulilääke vedettiin pois myynnistä Yhdysvalloissa ja Japanissa, koska se saattaa aiheuttaa aivovaurioita ja sokeutta.

Sitä paitsi jotkut lääke-edustajat ovat menneet hyvin pitkälle saadakseen tällaisia tuotteita myyjien hyllyille. Lääkäreille ja sairaaloitten hallintomiehille on tarjottu lahjuksia, joihin on sisältynyt ”autoja tai ilmainen yliopistokoulutus heidän lapsilleen”.

Selvimmin kauppamaailmaa vitsaavat moraaliset ongelmat näkyvät kuitenkin sen ahneimmassa osassa: asekaupassa.