Voit oppia lukemaan tehokkaammin!
KUKAAN ei olisi tyytyväinen autoon, jossa olisi vain yksi toimiva vaihde. Jos siinä olisi vain pieni vaihde, sillä ei pääsisi kovaa tasaisella moottoritiellä ja jos siinä olisi vain suuri vaihde, sen kanssa joutuisi vaikeuksiin mäissä. Hyvän lukijan tulee myös pystyä ”vaihtamaan” lukunopeuttaan.
Luet Raamattua tai Shakespearen teoksia epäilemättä eri nopeudella kuin lukisit sanomalehteä tai sarjakuvia, vai mitä? Tai ehkä luet vain lukemisen ilosta välittämättä nopeudesta. Tällöin olet kuin sunnuntaiautoilija, joka ei välitä siitä, minne hän on menossa tai milloin hän saapuu perille.
Tuollainen ajeleminen voi olla mukavaa, mutta aina ei ole sunnuntai. Me emme myöskään aina lue pelkästään huvin vuoksi. Me voimme lukea opiskellaksemme, laajentaaksemme näkemystämme tai työmme vuoksi. Välttääksemme ajantuhlausta meidän tulee pystyä ”vaihtamaan” lukunopeuttamme. Tarkastelkaamme ensin ”suurta vaihdetta”.
Liukulukeminen – lukemisen ”suuri vaihde”
Liukulukeminen on sitä, että ottaa selvää aineiston pääsisällöstä lukematta aineistoa sanasta sanaan. Siinä silmät liukuvat sivua pitkin nopeaan tahtiin pysähtyen vain siellä täällä aineiston pääkohtien havaitsemiseksi.
Liukulukemalla et kuitenkaan ehdi koskaan huomata hyvän kirjallisen kerronnan sävyä, tunnelmaa ja nautittavuutta. Siinä menetetään liian paljon. Et myöskään muista kovin hyvin lukemaasi, koska mielelläsi ei ole aikaa sulattaa aineistoa. Toisaalta suurin osa siitä mitä on kirjoitettu ei olekaan mestareiden työtä eikä sitä siis tarvitsekaan muistaa. Esimerkiksi liikemies voi liukulukemalla säästää työaikaa monta tuntia viikossa.
Auttaisiko nopeaa lukemista opettava kurssi sinua selviytymään kaikesta siitä aineistosta, joka sinun on tarpeen lukea? Kaupallisten kurssien avulla jotkut ihmiset ovat voineet kasvattaa lukunopeutensa jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi entisestään, niin että he pystyvät lukemaan useita satoja sanoja minuutissa. He oppivat lukemaan sanaryhmiä ja sanaliittoja (yksittäisten sanojen sijasta), ja he huomaavat harvoin sellaisia pikkusanoja kuin ”se”, ”on”, ”ja” jne. Mutta jos joku väittää pystyvänsä lukemaan monia satoja sanoja minuutissa, häneltä jää huomaamatta jo melko monia yksityiskohtia.
Tästä muistuu mieleen erään Columbian yliopistossa toimivan lukutaidon opettajan kokemus, joka kerrottiin Across the Board -nimisessä lehdessä. Opettaja laati ”pikalukijoista” koostuvalle luokalle sivun mittaisen kokeen. Hänen hämmästyksekseen he lukivat (englanninkielisen) koeaineiston lähes 6000 sanan minuuttivauhdilla. Varmistuakseen siitä, että he ymmärsivät lukemansa, hän pyysi heitä lukemaan aineiston yhä uudelleen. Oppilaitten lukunopeus aleni 1700 sanaan minuutissa – mikä oli yhä erittäin vaikuttava saavutus. Sitten opettaja kertoi suuren uutisen: heidän lukemassaan aineistossa ei ollut mitään järkevää sisältöä, sillä se koostui pelkästään eri lehtien kirjoituksista kerätyistä satunnaisista riveistä.
Mitä opimme tästä kokemuksesta? Älä joudu ”nopeuden lumoihin”. Mortimer Adler kirjoittikin: ”Suuri lukunopeus on kyseenalainen saavutus; sillä on arvoa vain silloin, kun lukemasi ei ole ollut lukemisen arvoista.”
Ensi silmäily – tehokkaan lukemisen avain
On olemassa menetelmä, joka parantaa luetun ymmärtämistä ja muistamista liukulukemismenetelmää käytettäessä, nimittäin ensi silmäily.
Jokainen tutkimusmatkailija tietää, että ennen tuntemattomalle alueelle lähtemistä on viisasta tutkia karttoja ja tarkastella maastoa joltakin korkealta paikalta. Samoin lukija, joka tutustuu ”maastoonsa” eli aineistoonsa liukulukemalla, saa siitä oikean kuvan, tunnistaa kohokohdat eikä eksy sanojen sokkeloihin.
Miten tämä menetelmä soveltuu, jos aineisto on hyvin yksityiskohtainen? Yksi tapa on jäsennelty tällä sivulla oleviin kehyksiin. Ensi silmäilyyn kuluu vain pari minuuttia, mutta se on hyvin käytettyä aikaa.
Vaihtakaamme nyt ”pienemmälle vaihteelle” ja tarkastelkaamme varsinaista lukemista.
Ole aktiivinen lukija!
”Varmin tapa muistaa lukemansa on jäsennellä mielessään luettavaa aineistoa ja tarkkailla, miten kirjoittaja kehittelee järjestelmällisesti ajatuksiaan”, sanoo kirja The Art of Book Reading. Ilman muuta se, että pystyt seuraamaan kirjoittajan ajatuksenkehittelyä, auttaa sinua ymmärtämään lukemasi paremmin. Ymmärtäminen puolestaan helpottaa muistamista.
Harjaannuta itsesi erottamaan pääkohdat alakohdista ja yksityiskohdista. Etsi teemalauseet, joita esiintyy melkein joka kappaleessa. Muuan lukemiseen erikoistunut henkilö sanoikin, että pian pystyt ”erottamaan avainlauseet yhtä selvästi kuin jos ne olisi kirjoitettu sivulle kohokirjaimin”. Opi myös ennakoimaan, mitä sanotaan seuraavaksi, ja tee yhteenveto siitä mitä olet jo lukenut. Lyhyesti sanottuna: ole aktiivinen lukija!
Jos käytät kysymysmenetelmää, sinun on helpompi ennakoida se, mitä tekstissä seuraa, ja edistyä näin aineiston ymmärtämisessä. Miten tämä menetelmä toimii?
Asiateksti on tavallisesti jaettu osiin lukujen otsikkojen ja väliotsikkojen avulla. Aina kun eteesi tulee uusi otsikko, muodosta siitä kysymys. Etsi sitten lukiessasi vastausta tuohon kysymykseen.
Jos kysymyksesi ovat mielekkäitä, saamaasi vastaukseen sisältyvät kaikki pääkohdat. Ja jos kiinnität erityistä huomiota pääkohtiin, muistat yksityiskohdatkin paremmin kuin jos pidät kaikkia lauseita yhtä tärkeinä.
Lisäksi aikomus muistaa lukemasi tekee myös osaltaan sinusta paremman lukijan. Esimerkiksi opiskelijat, jotka tietävät joutuvansa kokeeseen juuri siitä aineistosta jota he lukevat, muistavat aineistosta aina enemmän kuin ne jotka tietävät, etteivät he joudu sellaiseen kokeeseen. Sopusoinnussa tämän kanssa on vielä yksi ”vaihde”, jota voit käyttää ja jonka ansiosta lukemisesi on tehokkaampaa. Sitä voidaan verrata auton ”peruutusvaihteeseen”.
Välitön kertaaminen auttaa muistamaan
Jotta muistaisit lukemasi, tarvitaan enemmän kuin vain sen ymmärtämistä. Sinun tulee ”peruuttaa” ja kiinnittää huomiosi juuri lukemasi aineiston tärkeimpiin kohtiin. Tarkoittaako tämä sitä, että sinun täytyy käydä läpi koko aineisto uudestaan? Joissakin tapauksissa kyllä. Mutta on parempikin tapa: se on välitön kertaaminen.
Tämän tehokkuuden todistamiseksi opiskelijoitten ryhmää pyydettiin kertaamaan välittömästi juuri lukemaansa aineistoa. Seitsemän päivää myöhemmin he pystyivät muistamaan yhä 83 prosenttia oppimastaan. Mutta kun erästä toista ryhmää pyydettiin kertaamaan aineistoa vasta seuraavana päivänä lukemisen jälkeen, he muistivat siitä seitsemän päivän kuluttua enää 45 prosenttia. Minkä johtopäätöksen voimme tehdä tämän perusteella? On paras kerrata luettua aineistoa heti sen lukemisen jälkeen ja jopa lukemisen aikana.
Tällä sivulla olevissa kehyksissä esitetty kertausmenetelmä on niin tehokas, että erään tutkimuksen mukaan luetusta voidaan kahden kuukauden jälkeen muistaa enemmän kuin tavallisesti muistettaisiin yhden päivän kuluttua ilman kertausta. Muuan korkeakoulun opettaja osoitti eräässä toisessa tutkimuksessa, että minuutin mittaisen kertauksen ansiosta mieleen jäisi kaksinkertainen määrä tietoa. Sellainen kertaus tuskin on liian korkea hinta saatavasta hyödystä, vai mitä?
Tässä muutamia muita vihjeitä: koeta muistaa ajatuksia, älä sanoja. Tee lyhyitä muistiinpanoja muutamista ydinkohdista. Lisäksi kertaa aineisto määräajoin sen sijaan että yrittäisit oppia sen yhdellä kertaa.
Sinun ei tietenkään tarvitse muistaa kaikkea mitä luet. Onkin osuvasti sanottu: ”Joitakin kirjoja tulee maistaa, toiset ahmaista sisäänsä ja jotkin harvat pureskella ja sulatella.” Saat lukemiskokemuksestasi eniten, kun olet valikoiva. Sen lisäksi, että luet kevyttä viihdekirjallisuutta, kehitä ruokahalua syvällisempää kirjallisuutta kohtaan. Sisällytä varsinkin Raamattu tärkeäksi osaksi säännöllistä lukuaineistoasi.
Lukutaitoa voi parantaa monella tavalla. Näiden eri tapojen oppiminen vaatii tietenkin hiukan ponnistelua. Niitä täytyy harjoitella. Mutta siten sinä voit oppia lukemaan tehokkaammin!
[Tekstiruutu s. 11]
ASIATEKSTIN ENSI SILMÄILY
1. Muodosta otsikosta useita kysymyksiä, jotka ilmaisevat sen, mitä odotat kirjoituksen tai luvun käsittelevän.
2. Lue pari ensimmäistä kappaletta.
3. Lue seuraavaksi väliotsikot.
4. Lue myös jokaisen kappaleen ensimmäinen virke. Ole samalla valpas huomaamaan ne lauseet, joissa on lihavalla tai kursiivilla painettuja sanoja.
5. Tutki kuvat, taulukot, kaaviot, numeroidut jaksot ja muut huomiota herättävät kohdat.
6. Kysy nyt itseltäsi: Mitä pääkohtia kirjoittaja korostaa? Miten aineisto on ryhmitelty?
[Tekstiruutu s. 12]
KERTAAMINEN
1. Luettuasi kunkin osan kysy itseltäsi: mikä oli tämän osan ydinajatus? Lausu vastaus ääneen. Vain silloin kun et pysty antamaan tyydyttävää vastausta, palaa takaisin ja lue tuo aineiston osa uudestaan.
2. Kun olet lukenut koko kirjoituksen tai luvun loppuun, kokeile, paljonko muistat siitä. Luettele ääneen kunkin kappaleen pääkohdat kerrallaan. Palaa aineistoon vain, jos et muista pääkohtia.
[Kaavio s. 12]
(Ks. painettu julkaisu)
KUINKA PALJON LUETUSTA VOI MUISTAA?
MIELEEN JÄÄNEEN AINEISTON MÄÄRÄ
Kun aineisto kerrataan heti
Kun aineisto kerrataan päivän kuluttua
Kun aineistoa ei kerrata
100 %
80 %
60 %
40 %
20 %
0 %
PÄIVIÄ
1
7
14
21
[Kuva s. 10]
Kun nykyään on varsin paljon luettavaa, niin miten selviydyt siitä kaikesta? Tässä joitakin ehdotuksia