Silmäys ”Japanin ihmeeseen”
Herätkää-lehden Japanin-kirjeenvaihtajalta
ENGLANTILAINEN katselee suosikkiohjelmaansa Sony-merkkisestä televisiosta. Ugandalainen ajaa pitkin tomuista tietä Toyotallaan. Indonesiassa kauppa-apulainen laskee laskun loppusumman Canonilla. Ateenassa turisti ottaa kuvan kuuluisasta Parthenonista Nikonilla. Brooklynin kaduilla nuorukainen huojuu myötäillen jyskyttävää rytmiä, joka purkautuu ulos hänen kannettavasta JVC:stään.
Luetteloa voitaisiin jatkaa loputtomiin. Nämä ja muut kerran niin vierassointiset nimet ovat nyt käytännöllisesti katsoen kaikkien huulilla. Ne loihtivat esiin kuvan japanilaisista tuotteista, joita on tulvinut maailman markkinoille siinä määrin, että ulkomailla vierailevat japanilaiset valittavat usein sitä, miten vaikeaa on löytää matkamuistoja, jotka eivät ole Japanissa valmistettuja.
Vain 40 vuotta sitten Japani kamppaili noustakseen toisen maailmansodan raunioista. Nykyään se on taloudellinen jättiläinen, joka muun maailman on otettava huomioon. Japani on esimerkiksi ohittanut Amerikan terästuotannon, ja englantilaiset moottoripyörien valmistajat ovat jääneet jälkeen japanilaisista. Samoin on käynyt sveitsiläisille kelloille ja saksalaisille kameroille kilpailussa. Japanin menestyksestä kertovaa luetteloa voitaisiin jatkaa vaikka kuinka monella samanlaisella kertomuksella autoista aina vetoketjuihin asti. Vaikka Japani ei olekaan immuuni kansainvälisille öljykriiseille ja laskusuuntauksille, se on kaikesta huolimatta selviytynyt myrskystä yhtä voimakkaana kuin konsanaan ennenkin. Ei ole hämmästyttävää, että monet ovat kutsuneet sitä ”Japanin ihmeeksi”.
Kun tähän 120 miljoonan asukkaan maahan menee nykyään vierailijoita, aineellinen edistyneisyys usein yllättää heidät ja tekee jopa syvän vaikutuksen heihin. Ihmiset näyttävät hyvin pukeutuneilta, hyvin ravituilta ja vaurailta. Useimmissa kodeissa, jotka tosin ovat pieniä, on väritelevisio, puhelin, ilmastointilaitteet ja lukemattomia työtä säästäviä välineitä ja nokkelia sähkölaitteita. Suurissa kaupungeissa on vieri vieressä hohtavia, korkeita, nykyaikaisia rakennuksia ja vilisee loputtomia virtoja hyvin hoidettuja, kaikesta päättäen upouusia autoja.
Edistyneisyys ei rajoitu pelkästään tavaroihin. Länsimainen taide, musiikki ja urheilu ovat valloittaneet japanilaiset hetkessä. Esimerkiksi Tokion kaupunki ylpeilee kahdeksalla suurella sinfoniaorkesterilla vieden voiton jopa sellaisista vanhoista musiikkikeskuksista kuin Wien, Pariisi ja New York. Amerikkalaisesta baseballista on nyt tullut Japanin suosituin urheilulaji, niin että nuorisojoukkueissa, yhtiöiden urheiluseuroissa ja ammattilaisjoukkueissa arvioidaan kautta maan olevan 20 miljoonaa sen harrastajaa. Kokonaisuudessaan Japanin työttömyysaste kuuluu maailman alhaisimpiin, ja sen luku- ja kirjoitustaitoisten suhteellinen määrä on yhtä hyvä kuin minkä tahansa maan.
Tärkein kysymys kuuluukin siksi: mitä on Japanin ihmeen takana? Monien valtioiden johtomiehet ovat etsineet kovasti vastausta, jota he haluaisivat käyttää hyväkseen vahvistaakseen heikkenevää tuotantoaan ja talouttaan. Olisi tosiaankin mieltä ylentävää nähdä, mikä on saanut aikaan tämän ihmeen ja mitä muut voivat oppia siitä.