Äitiys ja isyys määriteltävä uudelleen

VOIDAANKO äitiys ja isyys määritellä uudelleen? Siihen näyttää viittaavan erään New York Times -lehdessä olleen kirjoituksen otsikko: ”Uudet lisääntymismenetelmät merkitsevät äitiyden ja isyyden uudelleen määrittelemistä.” Yhteen aikaan oli vain yksi tapa hankkia lapsi, mutta nykytekniikka on luonut uusia vaihtoehtoja, jotka herättävät kiusallisia ongelmia.

Mitä nämä ”uudet lisääntymismenetelmät” sitten ovat? Lehden mainitsemat viisi menetelmää ovat: 1) Vaimon keinohedelmöitys (joko aviomiehen tai jonkun lahjoittajan siemennesteellä eli spermalla). 2) Alkion siirto. Jos nainen ei pysty tuottamaan elinkelpoisia munasoluja, joku toinen nainen voidaan hedelmöittää aviomiehen spermalla. Hedelmöitetty munasolu voidaan sitten irrottaa naispuolisesta lahjoittajasta ja siirtää vaimon kohtuun. 3) Koeputkihedelmöitys. Vaimon munasolu irrotetaan ja hedelmöitetään laboratoriossa aviomiehen spermalla ja siirretään sitten takaisin vaimoon. 4) Sijaisäitimenetelmä. Jos vaimo ei pysty kestämään raskautta, joku toinen nainen voidaan keinohedelmöittää aviomiehen spermalla, ja hän voi synnyttää lapsen heille. 5) Pakastaminen. Sekä siemennestettä, munasoluja että alkioita voidaan pakastaa, ja ne voidaan siten säilyttää käytettäväksi myöhemmin jollakin yllä mainituista tavoista.

Nämä uudet tavat hankkia lapsia on tarkoitettu avioparien avuksi, miehen tai naisen ollessa hedelmätön. Cambridgessä Massachusettsissa Yhdysvalloissa pidetyssä konferenssissa keskusteltiin tällaisten menetelmien aiheuttamista juridisista pulmista. Siellä tarkasteltiin muun muassa seuraavanlaisia kysymyksiä: Millainen asema on laboratoriossa olevalla alkiolla, ennen kuin se on istutettu kohtuun? Mitä tulisi tehdä jäädytetyille alkioille, jos luovuttajapariskunnan molemmat osapuolet kuolevat? Konferenssissa huomautettiin myös, ettei ”mikään [Yhdysvaltain] nykyisessä laissa estä ’jäädytettyjen alkioiden myymälän’ avaamista, jossa geneettisiä aineksia myytäisiin kaupallisesti”.

Kiistanalainen sijaisäitijärjestelmä herätti erityisen vaikeita kysymyksiä. Voidaanko sanoa, että sijaisäiti, jolle maksetaan lapsen synnyttämisestä, myy lapsensa? Jos ei aviopari eikä sijaisäiti haluakaan lasta – ehkäpä siksi että sillä on jokin synnynnäinen vamma – niin kuka on vastuussa siitä? Mitä jos sijaisäiti haluaakin pitää lapsensa kun se on syntynyt? Mitä oikeuksia on järjestelyn alkuunpanneella pariskunnalla?

Kun ympyrä jälkeläisiä tuottamattomista sukupuolisuhteista jälkeläisten tuottamiseen ilman sukupuolisuhteita on meidän aikanamme sulkeutunut, kuten tri George J. Annas huomautti, niin silloin syntyy todella vaikeita moraalisia ja juridisia pulmia.