Työssä käyvät naiset – katsaus tilanteeseen kolmannessa maailmassa
Herätkää-lehden Nigerian-kirjeenvaihtajalta
Vuodesta 1950 lähtien palkkatyössä käyvien naisten määrä maailmassa on käytännöllisesti katsoen kaksinkertaistunut. Tämän vallankumouksellisen suuntauksen vaikutuksesta avioliittoon ja perhe-elämään on kirjoitettu paljon. Niin kutsutussa kolmannessa maailmassa tämä ei kuitenkaan ole mikään uusi ilmiö. Monissa näistä maista miehet ja naiset ovat jo kauan työskennelleet yhdessä taloudellisina kumppanuksina. Missä määrin kolmannen maailman työssä käyvien naisten ongelmat muistuttavat teollisuusmaissa työskentelevien naisten ongelmia? Mikä saa heidät valitsemaan niin vaativan osan? Nähdäksemme hieman pintaa syvemmälle näihin kiinnostaviin kysymyksiin Herätkää-lehti julkaisee seuraavan haastattelun, jossa kolme nigerialaista työssä käyvää naista, Elizabeth, Ulrike ja Lola, sekä Lolan aviomies ‘Shola esittävät ajatuksiaan.
Herätkää: Miksi afrikkalaisnaiset käyvät työssä?a
Elizabeth: Keskellä Nigerian länsiosia naiset tekevät työtä muistakin syistä kuin vain saadakseen perheen rahat riittämään tai ansaitakseen hieman ylimääräistä. Monissa perheissä vaimon odotetaan ansaitsevan rahaa. Hänen – eikä suinkaan aviomiehen – täytyy usein huolehtia monista sukulaisista, kuten sisaren- ja veljenlapsista, serkuista jne.
Ulrike: Olen syntyperältäni saksalainen, mutta olen saanut Nigerian kansalaisuuden. Olen huomannut, että täkäläisille naisille työ kuuluu luonnollisena osana kulttuuriin. Mies pitää vaimoaan hyödyllisenä ainoastaan silloin, kun tämä tekee tuottavaa työtä, ja se merkitsee usein enemmän kuin vain lasten synnyttämistä ja aterioiden valmistamista. Monissa tapauksissa vastuu huolehtia lapsista aineellisesti on yhä suuressa määrin äidin harteilla.
Lola: Jorubaheimonb keskuudessa aviomiehet ovat jo kauan tienneet, että heidän vaimonsa ovat taitavia kaupankävijöitä. Niinpä kun miehet valmistavat tuotteita, vaimot hoitavat niiden myymisen. Tämä on osoittautunut melko tehokkaaksi työnjaoksi. Naisten mielestä heidän osansa on tukea aviomiestään siten, että he saattavat menestyksellisesti päätökseen sen, minkä mies on pannut alulle kotitilalla. Lisäksi sellaista naista, joka kodinhoidon ohella käy myös kauppaa, pidetään ahkerana. Raamatun Sananlaskujen kirjan 31. luvussa kuvaillun kelpo vaimon tavoin nainen nousee aikaisin aamulla, huolehtii kodistaan ja ruokkii perheensä. Siksi hänellä on aikaa myöhemmin päivällä muille toimille, kuten peltotilkun viljelyyn, kauppiaille ompelemiseen tai pienen liikeyrityksen hoitamiseen.
Elizabeth: Lisäksi monien naisten mielestä on tarpeellista olla kosketuksissa kodin ulkopuoliseen maailmaan. Kaupankäynti tai jokin muu työ on heille usein ainoa keino hankkia erilaisia taitoja.
Herätkää: Kuinka niin?
Elizabeth: Kaupankäynti parantaa heidän laskutaitoaan ja käytännön kielitaitoaan. Liiketoiminta opettaa heille järjestelykykyä, joka auttaa heitä selviytymään paremmin kodin ja perheen hoitamisesta. Lisäksi työ antaa naisille itseluottamusta ja arvostetun aseman.
‘Shola: Moniavioisuus on lisäsyy siihen, että naiset käyvät työssä. Hyvin harvat moniavioisissa kodeissa asuvat naiset voivat odottaa miehensä pystyvän tyydyttämään kaikki heidän tarpeensa. Siksi naiset pelkäävät joutuvansa vaikeuksiin, elleivät he itse huolehdi itsestään. Moniavioisen suhteen epävarmuus on todellisuudessa ajanut monet nuoret vaimot etsimään taloudellista riippumattomuutta miehestään. Lisäksi monet naiset haluavat lastensa saavan parhaan mahdollisen koulutuksen. Kun miehen tulojen on riitettävä mahdollisesti myös muiden vaimojen lasten elättämiseen, vaimo tekee työtä todella tarmokkaasti kouluttaakseen omat lapsensa ja jättääkseen heille kenties myös perinnön.
Herätkää: Millaista työtä naiset tekevät?
Elizabeth: Useimmiten he käyvät kauppaa.
‘Shola: Eri heimojen välillä on eroa. Jotkut viljelevät maata, toiset käyvät kauppaa.
Ulrike: Usein naiset ovat halukkaita tekemään työtä, jota miehet eivät halua tehdä, kuten istumaan teiden vierillä paahtamassa jamssia tai maissia, myymään jäävettä tai jopa pitämään ompeluliikettä. Nämä voivat olla silti hyvinkin tuottoisia toimia!
Lola: On mielenkiintoista havaita, että perheiden muuttaessa pois maaseutupaikkakunnilta, vaimot käyvät usein levottomiksi. Heistä on vaikea istua kotona tekemättä mitään. Tämä osoittaa, etteivät he alun perin hakeutuneet työhön pelkästään taloudellisista syistä. Ennen vanhaanhan tarpeet olivat pienempiä ja vaatimukset vähäisempiä.
Herätkää: Missä määrin vaimon tuloilla sitten on todella merkitystä aviomiehelle?
Ulrike: Afrikassa vallitsevan epävakaan taloudellisen tilanteen vuoksi vaimon tulot ovat hyvin tärkeät. Yritykset sanovat säännöllisesti irti työntekijöitä. Jopa hallituksen virkamiehet joutuvat odottamaan palkkojaan kuukausikaupalla. Kristityt miehet menettävät usein työpaikkansa kieltäytyessään mukautumasta maailman painostukseen ja sovittelemasta Raamatun periaatteita koskevissa kysymyksissä. Liiketoimintaa harjoittava nainen ei sen sijaan kovin helposti menetä omaa työpaikkaansa, jos hän on taitava. Usein hän joutuu ainakin väliaikaisesti huolehtimaan yksin perheen toimeentulosta.
‘Shola: Yhteiskunnan rakenteen muuttuessa ihmisen tarpeet ovat monimutkaistuneet, odotukset kasvaneet ja taloudelliset paineet voimistuneet. Niinpä vaimon osuus perheen toimeentulosta huolehtimisessa on tullut yhä tärkeämmäksi. Mies voi siksi haluta maksaa vuokran, sähkölaskun ja kiinteän summan ruokamenoista. Vaimo puolestaan huolehtii lopuista ruokakuluista, vaatteista ja koulumaksuista.
Herätkää: Millaisia ongelmia työssä käyvillä vaimoilla on?
Elizabeth: Työ on selvästikin ruumiillisesti rasittavaa, ja usein vaimo palaa työstä väsyneenä ja hermostuneena. Siksi saattaa syntyä paineita myös avioliitossa. Miestä ei haittaa se, että vaimo menestyy suhteellisen hyvin. Mutta jos tämä on liian menestyvä, aviomies saattaa tulla kateelliseksi ja tuntea asemansa uhatuksi.
Lola: Vaimo voi huomata laiminlyövänsä lapsiaan ja aviomiestään, mistä mies on mustasukkainen ja harmissaan.
‘Shola: Suurin vaara kristitylle vaimolle on kuitenkin se, että hänen hengellisyytensä saattaa kärsiä.
Lola: Menestyksen tavoitteluun työelämässä käytetään helposti niin paljon aikaa, että hengelliset toiminnat, kuten Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaaminen, voivat jäädä taka-alalle. Kristillisissä kokouksissa käyminen voi häiriintyä eikä henkilökohtaiseen Raamatun tutkimiseen riitä aikaa. Lisäksi hänen lapsensa näkevät esimerkin siitä, miten menestystä tavoitellaan liike-elämässä. He saattavat hyvinkin ottaa sen tavoitteekseen myös omassa elämässään.
Herätkää: Miten työssä käyvä kristitty vaimo voi välttää tämän?
Lola: Hänen täytyy säilyttää tasapainonsa kaikissa asioissa, niin ettei hänen perheensä eikä hänen oma hengellisyytensä kärsi.
‘Shola: Tasapainon säilyttäminen on mahdollista. On olemassa monia kristittyjä vaimoja, jotka antavat erinomaisen esimerkin tällaisen tasapainon säilyttämisestä.
Vaikka taloudelliset tekijät ja kulttuuri ovatkin Afrikassa varsin erilaiset kuin teollisuusmaissa, tässä esiintyneiden työssä käyvien naisten ilmaisemat tarpeet ja toiveet ovat yleismaailmallisia.
Raamatun periaatteiden noudattaminen voi tietenkin auttaa monia heistä vapautumaan paineista, jotka ajavat etsimään maallista työtä. Monet kristityt pariskunnat kuitenkin huomaavat tarvitsevansa kaksi tulonlähdettä. Sellaisten avioparien tulisi laskea maallisesta työstä koituvat kustannukset. (Ks. Luukas 14:28.) Silloin kun se on taloudellisesti välttämätöntä, ”kelpo vaimo” voi olla ylpeä voidessaan osaltaan edistää perheen aineellista hyvinvointia. – Vrt. Sananlaskut 31:10, 13, 16, 24.
Toisaalta kolmannen maailman maissa asuvien perheiden – kuten kaikkien perheiden – on muistettava, että sopusointuinen avioliitto ja hengelliset toimet ovat arvokkaampia kuin aineelliset mukavuudet. (Sananlaskut 15:17; Matteus 6:19–21) Mikäli vaimo kaipaa vain jotakin antoisampaa tekemistä kuin kotitaloustyöt, hänen on hyvä muistaa Raamatun kehotus, että meillä tulisi olla ”runsaasti tehtävää Herran työssä”. (1. Korinttolaisille 15:58) Toiset voivat Lolan tavoin järjestää elämänsä niin, että he voivat osallistua koko ajallaan Jehovan todistajien saarnaamistyöhön. Useimmiten kristityt vaimot joutuvat afrikkalaisissa kolmannen maailman maissa kuitenkin vastaamaan sekä perheenemännän tehtävistä että toimeentulon hankkimisesta. Tasapaino on ratkaisevan tärkeää. Ja kuten Lolan aviomies ‘Shola muistuttaa meitä: ”Tasapainon säilyttäminen on mahdollista!”
[Alaviitteet]
a ”Työllä” tarkoitamme palkallista työtä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö perheenemännätkin tekisi työtä.
b Yksi Nigerian etnisistä ryhmistä.
[Kuva s. 9]
Elizabeth
[Kuva s. 10]
Ulrike
[Kuva s. 11]
Lola