Miksi kaikkialla on pölyä?

Oletko joskus katsellut lumoutuneena pölyhiukkasten tanssia auringonvalossa? Kuitenkin tuo sama pöly on perheenemäntien ja tiedemiesten kirouksena. Jos jätät huoneesi muutamaksi päiväksi, takaisin tullessasi löydät hienon hienon kerroksen pölyä kaikkialta. Pöly voi olla jarruna ompelukoneessa, se voi pysäyttää kellon tai sotkea tietokonejärjestelmän. Ei ihme, että meillä on taipumus pitää pölyä vain kiusana. Mutta oletko kuitenkaan koskaan ajatellut, mitä me menettäisimme, jos pölyä ei olisi?

Pöly voi olla myös hyödyllistä. Tiesitkö, että vettä ja lunta sataisi paljon vähemmän, jos ilmakehässä ei olisi pölyä? Pienet vesipisarat ja jääkiteet muodostuvat osaksi siksi, että pölyhiukkaset toimivat ytiminä sateen ja lumen muodostuessa.

Ilman pölyä yksi maapallon ihastuttavimmista näyistä – auringonlasku – ei olisi yhtä kaunis. Kun aurinko vaipuu kohti horisonttia, sen valon täytyy silloin kulkea lähellä maanpintaa olevan tiheämmän ilman läpi. Valo osuu pölyhiukkasiin ja muihin tiheämmässä ilmassa oleviin aineisiin, ja sillä on taipumus sirota eli poiketa suunnastaan tielle osuvien hiukkasten takia. Auringonvalon lyhyemmät, sinertävän valon aallonpituudet yleensä kuitenkin siroavat tai imeytyvät hiukkasiin enemmän kuin pitemmät, punertavan valon aallonpituudet. Sen tähden sinertävät värit eivät pääse katsojaan asti yhtä hyvin kuin punertavat värit. Tämä saa aikaan auringonlaskujen loistavan oranssin, vaaleanpunaisen ja punertavan hehkun.

Kaikkialle laskeutuva vähäinen pöly on siksi halpa hinta maksettavaksi niin kauniista palkinnosta, kunnioitusta herättävästä auringonlaskusta.