Nuoret kysyvät:

Miksi huoneeni pitää olla niin siisti?

”Sanon sinulle viimeisen kerran: siivoa huoneesi!”

KUULOSTAAKO tutulta? Saattaa kuulostaa, sillä harva meistä on luonnostaan taipuvainen siisteyteen.

Tällainen vaatimus voi kuitenkin tuntua sinusta epäreilulta. Saatat pitää siitä, että huoneesi on hieman epäjärjestyksessä. Sitä paitsi koska muita huoneita varten on niin paljon sääntöjä, niin pitääkö sinunkin huonettasi varten olla sääntöjä? Kenties jopa ajattelet, että koska et muitten nuorten tavoin käytä alkoholia etkä huumeita, niin sellainen vähäpätöinen vika kuin epäsiisteys on vain pikkujuttu. Ja eikö olekin totta, että joidenkuiden ystäviesi huoneet näyttävät paljon pahemmilta? Miksi sitten jotkut vanhemmat tekevät niin suuren numeron siisteydestä? Onko heillä päteviä syitä siihen?

Siisteys vai epäsiisteys

Saatat toivoa, että vanhempasi noudattaisivat erään psykiatrian professorin neuvoa. Hän sanoi vanhemmille: ”Teidän on parasta vain sulkea pahennusta herättävän huoneen ovi.” Toiset kuitenkin tunnustavat, että vanhemmilla on hyviä syitä vaatia siisteyttä. Eräässä naisten aikakauslehdessä kerrottiin psykiatri Paul Adamsin huomauttaneen: ”On järkevää sanoa lapselle, että hänen täytyy pitää huoneensa siistinä. Selitä rajoitukset. Sano, että jos hän ei voi pitää huonettaan edes jossain määrin siistinä, aiot evätä häneltä joitakin vapauksia.”

Kun ajattelet asiaa, niin eikö vanhemmillasi olekin oikeus asettaa sääntöjä jopa sinun oman huoneesi suhteen? He ovat käyttäneet paljon aikaa ja rahaa sen hyväksi, että sinä olet voinut saada oman huoneen, ja he ovat todennäköisesti myös kalustaneet sen. Siksi on aivan kohtuullista, että he asettavat sääntöjä sen käytölle. Huomaat niihin mukautumisen olevan itsellesi hyödyllistä.

Henry W. Longfellow sepitti rakentajista kertovaan runoonsa sanonnan: ”Omalla paikallaan on jokainen esine parhaimmillaan.” Ilmeisesti vanhempasi ajattelevat tämän pitävän paikkansa, sillä siitä on hyötyä, että ’jokainen esine on omalla paikallaan’. Millaista hyötyä?

Joitakin siisteyden etuja

Yksi ilmeinen hyöty on se, että tavarat on helpompi löytää. Epäsiisti ihminen voi kuluttaa paljon aikaa avainten, kamman tai nenäliinan etsimiseen, puhumattakaan siitä toisesta kengästä, joka on jotenkin tullut potkaistuksi sängyn alle. Vaatteetkin pysyvät puhtaampina ja paremmin prässissään, kun ne on asianmukaisesti ripustettu vaatepuulle. Lisäksi ei ole vaaraa kompastua housuihin ja kenkiin, jos ne on viety omalle paikalleen. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun asut veljen tai sisaren kanssa samassa huoneessa.

Ennen kaikkea kun kukin perheenjäsen tekee oman osuutensa eli pitää huoneensa siistinä ja puhtaana, toisten taakka pienenee, ja näin perheestä tulee onnellisempi. 14-vuotias Carolyn kirjoittaakin tästä: ”Äidillä on niin paljon työtä täällä kotona. – – Minun lisäkseni meitä on kuusi lasta, eikä kukaan heistä ole oikein hyvä siivoamaan jälkiään, joten äidin täytyy tehdä se, vaikka hänellä on huono selkä.” Jos nuo kaikki seitsemän lasta pitäisivät tavarat ”omalla paikallaan”, heidän äidillään olisi varmasti paljon vähemmän työtä, vai mitä?

Toinen etu siitä, että pidät oman huoneesi siistinä, on se, että toimit todennäköisesti samoin muissakin tiloissa. Siisteys näkyy myös siinä, miten huolehdit perheen autosta ja muusta omaisuudesta, ja tuo tapa säilyy todennäköisesti aina aikuisuuteen asti. Kun jonain päivänä menet ansiotyöhön, siisteyden maine voi jopa parantaa etenemisen mahdollisuuksiasi. Eikö sen hyväksi kannata ponnistella?

Sen, miten käytännöllistä on mukautua vanhempiesi sääntöihin, todistaa myös seuraava: Useimmat nuoret ovat innokkaita ajamaan autoa. Mutta milloin heidän tulisi aloittaa? Ei välttämättä tultuaan lain vaatimaan ikään. Tri J. E. Schowalter ja tri W. R. Anyan jr. sanovat nuoria käsittelevässä kirjassaan (The Family Handbook of Adolescence): ”Kun teini-ikäisen voidaan luottaa noudattavan sääntöjä ja kun hän on muutenkin luotettava, on todennäköistä, että nämä ominaisuudet hallitsevat häntä myös hänen ajaessaan.” (Kursivointi meidän.) Eikö sinusta siksi kannata kehittää luotettavuutta ja noudattaa jopa huoneestasi huolehtimista koskevia sääntöjä? Raamattu sanoo sen kannattavan: ”Vähimmässä uskollinen on paljossakin uskollinen.” – Luukas 16:10.

Apostoli Paavali mainitsi kuitenkin kirjeessään pääsyyn siihen, miksi kristityt nuoret haluavat olla siistejä: ”Ei Jumala ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala.” Hän kirjoitti myös: ”Tulkaa sen tähden Jumalan jäljittelijöiksi niin kuin rakkaat lapset.” – 1. Korinttolaisille 14:33; Efesolaisille 5:1.

Jumalan järjestyksellisyys ilmeni niissä järjestelyissä, jotka koskivat Israelin kansan palvontatelttaa eli tabernaakkelia. Vain pappissukuun (leeviläisiin) kuuluvien sallittiin mennä sisälle tabernaakkeliin. Lisäksi Jehova käski Moosesta kirjoittamaan muistiin yksityiskohtaisesti, mihin tabernaakkelin kukin esine piti sijoittaa, ja Hän antoi tarkat ohjeet siitä, mitä pappien ja leeviläisten piti niillä tehdä. (2. Mooseksen kirjan 40. luku) Tällä tavalla ei-leeviläiset israelilaiset saattoivat ainakin mielessään kuvitella, mitä kaikkea tabernaakkelissa tehtiin heidän Jehovalle suorittamansa palvonnan yhteydessä. Tämä sai heidät varmasti tuntemaan osallisuutta noihin toimituksiin ja antoi heille yhteenkuuluvaisuuden tunteen. Etkö ajattelekin heidän täytyneen olla hyvin kiitollisia siitä, että Jehova on järjestyksen Jumala?

Entä mitä tehdä huoneellesi?

Miten sitten voit saada aikaan järjestystä huoneessasi? Kuten mainitsimme jo aikaisemmin, vanhemmillasi saattaa olla jo joitakin vaatimuksia sen suhteen. Mutta voit tehdä paljon myös omasta aloitteestasi. Aloita näkyvimmästä: ripusta hujan hajan lojuvat vaatteet kaappiin. Ripustimissa paidat, puserot ja leningit pysyvät siisteinä. Kenkätelineen (tai muovisen kenkäpussin) avulla kengät saa ihmeen hyvin pysymään järjestyksessä, mikä parantaa huomattavasti vaatehuoneen ulkonäköä. Entä sitten likaiset vaatteet? Sen sijaan että vain heittäisit ne nurkkaan, miksi et hankkisi niitä varten omaa koria tai edes jonkinlaista pussia? Sitten on vuoteen vuoro. Kun käytät päivässä muutaman minuutin vuoteen sijaamiseen, saat sen näyttämään sotkuisen sijasta siistiltä. Miksi et pyrkisi siihen?

Ja sitten vähemmän näkyviin kohteisiin. Valitse huoneestasi yksi laatikko kerrallaan ja siivoa se heittämällä pois turhat tavarat ja panemalla tarpeelliset omalle paikalleen. Ehkä haluat panna laatikkoosi pieniä pahvilaatikoita tai läpinäkyviä muovipusseja alusvaatteitasi, sukkiasi tai sukkahousujasi varten ja niin edelleen. Pian huoneesi näyttää aivan erilaiselta, ja alat olla ylpeä siitä.

Nuoret, ajatelkaa tulevaisuuttanne

Onko siisteyden oppiminen todella kaiken tuon ajan ja vaivan arvoista? Carol, joka on nykyään yli 20-vuotias, muistelee omaa taisteluaan. Jos Carolin huone ei ollut hänen äitinsä mielestä tarpeeksi siisti (esimerkiksi jos sukat ja alusvaatteet eivät olleet siististi laskostettuina laatikossa), tämä yksinkertaisesti tyhjensi laatikot lattialle ja käski Carolin panna kaikki siististi takaisin paikoilleen. Tai rangaistukseksi Carol saattoi joutua pysyttelemään kotona koko viikonlopun.

Tuntuuko Carolista näin jälkeenpäin, että hänen äitinsä oli epäoikeudenmukainen? ”Ei, sillä opin paljon. Nyt osaan silittää vaatteeni ja pitää tavarat järjestyksessä ja puhtaina. Ehkeivät ne ole aivan äidin mittapuun mukaisia, mutta ainakin voin jättää makuuhuoneeni oven auki.”

Jos Carolilla on tulevaisuudessa omia lapsia, niin mitä hän aikoo opettaa heille siisteydestä? Hän selittää: ”En usko tarkastavani heidän laatikoitaan, mutta jos huone näyttää siistiltä, se riittää.” Kun Carolilta kysyttiin, minkä neuvon hän antaisi nuorille, hän vastasi: ”Mukautukaa vanhempienne siisteyttä koskeviin mittapuihin. Ajan mittaan siitä tulee tapa.”

On sanottu, että ihminen on tapojen orja. Jotkin näistä tavoista ovat hyödyllisiä ja toiset eivät ole. Niinpä Elbert Hubbard kirjoitti viisaan neuvon: ”Kehitä vain niitä tapoja, joiden haluat hallitsevan itseäsi.”

Kumman tavan haluat hallitsevan itseäsi: siisteyden vai epäsiisteyden? Pohtiessasi tätä pidä mielessäsi siisteyden edut: se perustuu Raamattuun, säästää aikaa ja rahaa, lisää itsekunnioitusta ja saa toiset kunnioittamaan sinua enemmän. Viimeisin mutta ei vähäpätöisin on ajatus, jonka nuori Carolyn esitti: ”Äitini todella tarvitsee apuani, ja hän arvostaa kovasti sitä.”

[Kuvat s. 24, 25]

Kumpi on sinusta parempi: tämä ... vai tämä?