Lukijoiden kirjeitä

Hyvä terveys

Kiitoksia kirjoituksesta ”Hyvä terveys on taloudellista”. (22.2.1987) Vaikka en työskentelekään kodin ulkopuolella, olen totisesti työskennellyt paljon paremmin kotona siitä lähtien, kun vuosi sitten aloitin säännöllisen liikunnan. Olen myös 36 kiloa kevyempi nyt.

J. W., Yhdysvallat

Finnit

Finnejä käsitellyt kirjoituksenne kiinnosti minua erityisesti, sillä tämä ongelma ärsytti minua suuresti teini-ikäisenä. (22.2.1987) Minua auttoi erään vanhan bolivialaisen intiaanin antama parannuskeino. Se on tällainen: Syö paljon luonnonjogurttia, mieluiten makeuttamatonta. Pese kasvot päivittäin vedellä, johon on lisätty sitruunan mehua (yhden sitruunan mehu litraan vettä). Levitä kasvoille kerran viikossa hunajaa ja anna sen olla siinä ainakin tunnin verran.

J. D. S., Brasilia

Olemme mielissämme siitä, että tuo hoitokeino tepsi. ”Herätkää!”-lehti ei suosittele mitään nimenomaista hoitokeinoa. Se mikä auttaa yhtä henkilöä ei ehkä aina auta toista. – Toimitus.

Toivoa psyykkisesti sairaille

Kirjoituksenne aiheesta ”Toivoa psyykkisesti sairaille” teki meihin äärimmäisen syvän vaikutuksen. [Suomeksi 8.11.1986] Ryhmämme Nova Scotia Friends of Schizophrenics (Nova Scotian skitsofreenikkojen ystävät) on ollut toiminnassa vuodesta 1981 lähtien. Me olemme skitsofreniaa sairastavien ystävinä ja sukulaisina kokeneet melkoista painetta ja ongelmia. Olemme vähitellen onnistuneet puhumaan sairaudesta avoimesti, niin että se voidaan kohdata ja siihen voidaan suhtautua häpeämättä. Tekemänne tutkimustyö ja täsmällinen selostuksenne näissä kolmessa kirjoituksessa on erinomaista ja auttaa suuresti valistamaan yleisöä, niin että me voimme saada heidän ymmärryksensä ja tukensa.

C. L. C., Kanada

Synnytys? Vai abortti?

Luin artikkelinne aiheesta ”Synnytys? Vai abortti?” (8.4.1987) Totesin niiden olevan erinomaisia, hyvin laadittuja ja opettavaisia. En kirjoita teille kiittääkseni ainoastaan lukijana vaan myös lääkärinä. Luokseni tulee potilaita, jotka päätyvät ratkaisussaan aborttiin. Aion antaa tämän lehden niille potilaille, jotka harkitsevat lapsensa elämän päättämistä. Kirjoitan kokemuksesta. En siinä mielessä, että tekisin abortteja, vaan siinä mielessä, että kerran olin lähes abortin uhri. Äitini tuli raskaaksi vain muutama kuukausi sisareni syntymän jälkeen. Sekä hän että isäni päätyivät siihen ratkaisuun, että äidille tehdään abortti, sillä heillä ei ollut varaa toiseen lapseen niin pian. Matkalla lääkäriin äitini muutti mielensä. Minä synnyin vuoden ja kahden päivän päästä sisareni syntymästä. Olen nyt synnytysgynekologian lääkäri, aviomies ja isä. Toivon, että nämä kirjoitukset auttavat potilaita tajuamaan, miten tärkeää elämä on taivaalliselle Isällemme.

R. R., lääket. tri, Yhdysvallat

Olen kiitollinen siitä mitä minulla on

Olen juuri lukenut Lindsay Steadin kertomuksen ”Olen kiitollinen siitä mitä minulla on”. (8.5.1987) Se on sydäntä riipaisevin kertomus, mitä olen lukenut pitkään aikaan. Se saa minut tuntemaan syvää syyllisyyttä, kun ajattelen, miten joskus valitan aivan olemattomasta syystä. Kertomus sai kyyneleet silmiin.

S. v. A., Zimbabwe