Viimeiset päivät – millaisia ovat todisteet?

”Eivätkä kellot kumisseet eikä kukaan itkenyt huolimatta siitä, millaisia olivat olleet hänen menetyksensä, sillä lähes kaikki odottivat kuolemaa. – – Ja ihmiset sanoivat ja uskoivat: ’Tämä on maailmanloppu.’” – Lainaus italialaisen kronikoitsijan kuvauksesta, jossa hän kertoo 1300-luvulla riehuneen mustan surman vaikutuksista.

VILPITTÖMÄT ihmiset ovat menneitten sukupolvien aikana erehtyneet uskomaan, että he elivät viimeisiä päiviä. Edellä olevassa lainauksessa pidettiin maailmanlopun merkkinä paiseruttoa, jonka jotkut arvioivat tappaneen kolmanneksen Euroopan väestöstä. Mutta loppu ei tullut silloin. Ei ollut vielä tullut aika Jumalan väliintulolle.

Mistä sitten voidaan tietää, ovatko Jehovan todistajat oikeassa, kun he nykyään julistavat, että nykyinen maailmanjärjestys on lähellä loppuaan ja että Jumalan valtakunta-hallitus tulee ottamaan maapallon valvontaansa? Ainoastaan sillä tavoin, että tutkit heidän lausuntojaan ja vertailet niitä Raamatun ennustuksiin. Missä profetioissa sitten ovat hahmoteltuina ne tapahtumat, joiden piti olla tunnusomaisia viimeisille päiville?

Sodat, nälänhätä ja kulkutaudit

Osa näiden profetioitten pääpiirteistä on tiivistettynä kuuluisaan näkyyn Ilmestyskirjan ratsastajista (Ilmestys 6:1–8), ja ne ovat:

”Tulenvärinen hevonen; ja sen selässä istuvan annettiin ottaa rauha pois maasta, jotta ihmiset tappaisivat toisiaan.” Pane merkille, että tällä hevosella ratsastava ottaisi rauhan maasta, ei vain muutamista valtioista. Sen tähden se kuvaa aikaa, jolloin kaikkialla maailmassa sodittaisiin ja vuodatettaisiin verta. Olemmeko nähneet tällaista tapahtuvan meidän vuosisadallamme?

”Musta hevonen; ja sen selässä istuvalla oli kädessään vaaka.” Tämä kuvaa sopivasti nälkää, ravinnonpuutetta ja nälänhätää. Onko näitä esiintynyt meidän sukupolvemme aikana?

”Hallava hevonen; ja sen selässä istuvan nimi oli Kuolema. Ja Haades seurasi hänen mukanaan. Ja niille annettiin valta maan neljänteen osaan, tappaa pitkällä miekalla ja nälänhädällä ja kuolettavalla vitsauksella ja maan petojen avulla.” Ennenaikainen kuolema korjaisi sodissa kaatuneita ja nälkään, kulkutauteihin ja petoeläinten kynsissä kuolleita viljalti ennenaikaiseen hautaan (Haadekseen). Eivätkö jo kymmenet miljoonat olekin menneet meidän aikanamme tähän hautaan?

Samoin Jeesus ennusti olosuhteita, jotka kävisivät yksiin näiden näkyjen kanssa. Esimerkiksi tällaisia asioita: ”Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee olemaan – –. Ja monia vääriä profeettoja nousee, ja he eksyttävät monia, ja laittomuuden lisääntymisen vuoksi useimpien rakkaus kylmenee.” Hän ennusti myös, että ennen lopun tuloa kaikkialla maailmassa annettaisiin todistusta eli julistettaisiin ”valtakunnan hyvää uutista”.

Edelleen kristitty apostoli Paavali kuvaili ihmisten asennoitumista, kun hän sanoi, että viimeisinä päivinä ihmiset olisivat ”itserakkaita, rahaa rakastavia, – – vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, – – nautintoja ennemmin kuin Jumalaa rakastavia; heillä on jumalisen antaumuksen muoto, mutta he osoittautuvat pettymykseksi sen voimaan nähden”.a

On hyvä muistaa, että vaikka Jeesus tarkoitti profetiallaan sellaista huippukohtaa ihmisen historiassa, jolloin kaikki ennustuksen piirteet toteutuisivat yhtaikaa saman sukupolven aikana, ennustettuja tapahtumia ei tarvinnut olla useampia eikä niiden tarvinnut olla suurempia kuin minkä tahansa menneen sukupolven aikana, vaikka tämäkin olisi mahdollista.

Oletko nähnyt tällaisia tapahtumia ja olosuhteita meidän vuosisadallamme, varsinkin vuodesta 1914 lähtien? Näetkö niitä nykyäänkin, vuonna 1988? Tarkastelkaamme nyt joitakin niistä huomattavista tapahtumista, jotka ovat vaikuttaneet ja yhä vaikuttavat ihmiskuntaan, niin sen jälkeen voimme vastata kysymykseen: Osoittavatko ne sen ajan olevan lähellä, jolloin Jumala valtakuntansa välityksellä puuttuu asioidenkulkuun? – Luukas 21:29–33.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 4]

Tässä tyypillisessä ensimmäisen maailmansodan muistomerkissä lukee: ”Niiden [englantilaisen] Eveshamin kaupungin ylväitten vainajien pysyvälle muistolle, jotka antoivat henkensä maansa puolesta Suuressa sodassa.”