Tarkkailemme maailmaa
Ankara ravinnonpuute
Viime vuoden lopulla esiintyi eri osissa Kiinaa tulvia ja kuivuutta, jotka lopulta veivät 20 miljoonaa ihmistä nälänhädän partaalle, kertoo Pekingissä ilmestyvä ”Kiinan päivälehti”. Erään sisäministeriön virkamiehen mukaan epätavallisen ankarat luonnononnettomuudet, jotka aiheuttivat suuria satomenetyksiä, ovat vaarantaneet vielä 80 miljoonan muun hyvinvoinnin maaseutuprovinsseissa. Yli yhdeksän kuukautta kestänyt kuivuus, pakkaset ja Jangtse-joen valtava tulviminen turmelivat arviolta 45 miljoonaa hehtaaria viljelysmaita.
Uskonnon alamäki
”Noin joka viides maailman 5,14 miljardista ihmisestä ei usko Jumalaan – tai mihinkään jumalaan tai jumaliin”, kirjoittaa aikakauslehti Asiaweek. ”Tämä seikka tai heidän isiensä uskonto ei merkitse heille mitään.” On arvioitu, ”että noin 840 miljoonaa ihmistä ei osallistu uskonnollisiin menoihin ja että 230 miljoonaa muuta pitää itseään sellaisina, jotka eivät usko Jumalaan”. Monet kuuluvat johonkin kirkkokuntaan vain nimellisesti, ja yhä useammat karttavat nykyään järjestäytyneitä uskontoja. ”Erään äskeisen haastattelututkimuksen mukaan 78 miljoonaa amerikkalaista ei kuulu kirkkoon tai synagogaan tai käy ainoastaan silloin tällöin erityistilaisuuksissa – kun heidänlaisiaan oli vuonna 1978 61 miljoonaa”, kertoo aikakauslehti Psychology Today. ”Tutkimuksessa kiintyi huomio myös siihen, että säännöllisten kirkossakävijöittenkin joukossa tunnetaan kasvavaa tyytymättömyyttä kirkon menettelytapoja kohtaan.” Enemmistön mielestä esimerkiksi rahankeruuseen käytetään aivan liian paljon aikaa. Noin 25 prosenttia sanoi, että ”syvällisen hengellisen tarkoituksen” etsiminen sai heidät kääntämään selkänsä kirkoille.
Rauhantoiveet kasvamassa
”Näyttää siltä, että jonkinlainen rauhankausi on alkanut yhtäkkiä lämmittää maailmaa”, sanoi New York Times eräässä pääkirjoituksessaan. Maailmanrauhasta onkin varmasti virinnyt uusia, epätavallisia toiveita kuluneen vuoden aikana. Viisi katkeraa ja pitkään jatkunutta alueellista sotaa alkoi laantua ja ne saatiin lähemmäksi rauhanomaista ratkaisua vuoden 1988 aikana. Selkkaukset, jotka vielä tuon vuoden alussa kiehuivat kuumina Lähi-idässä, Aasiassa, Afrikassa ja Väli-Amerikassa, olivat vuoden loppua kohti rauhoittuneet siinä määrin, että saatiin avatuksi tie rauhan syntymiselle. Lehti selittää: ”Näyttää siltä, että harvoin on näin moni tällainen sota ollut lähestymässä loppuaan yhtä aikaa.”
Stressiä työn puutteesta
Pitkäveteisyyden ja työnpuutteen aiheuttama stressi johtaa sairasteluun, tehottomuuteen ja henkilökohtaisiin ongelmiin, väittää yksityinen englantilainen sairausvakuutusyhdistys BUPA. Yhdistyksen mukaan jotkut töittensä alle nääntyvät työnantajat eivät halua siirtää osaa töistään toisille ja samanaikaisesti heidän työnvähyydestä kärsivät työntekijänsä eivät ole taipuvaisia pyytämään lisää töitä. Sairastelu ja poissaolot verottavat vuosittain 360 miljoonaa työpäivää, toteaa Lontoossa ilmestyvä sanomalehti Times, ja joiltakin liikeyrityksiltä saattaa koko palkkasummasta mennä jopa 7–10 prosenttia sairaana oleville.
Ilmastoltaan miellyttävimmät paikat maailmassa
”Maapallolla on vain muutamia sellaisia paikkoja, joissa ihmiset voivat odottaa tuntevansa olonsa miellyttäväksi kaiken vuotta”, toteaa japanilainen sanomalehti The Daily Yomiuri. Useimmat kärsivät talvista, jotka ovat liian kylmiä, tai kesistä, jotka ovat liian kuumia, tai molemmista. Japanilaiset ovat tehneet maailmanlaajuisen lämpötila- ja kosteustutkimuksen ja tämän tutkimuksen vetäjä, Takeshi Kawamura Tsukuban yliopistosta, sanoi, että useimmat miellyttävistä alueista sijaitsevat Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Etiopian ylätasanko, Hyväntoivonniemi aivan Afrikan mantereen eteläkärjessä ja Andien vuoristo Perun kohdalla ovat erittäin suositeltavia. Hyviä paikkoja ovat myös Etelä-Afrikasta Namibiaan ulottuva rannikkokaistale, Australian lounaisrannikko ja Meksikon ylätasanko. Kuuminta ja epämukavinta on hänen mukaansa Persianlahden alueella.
Itsemurhat Saksan liittotasavallassa
Itsemurhien määrä on kasvanut huomattavasti Saksan liittotasavallassa. Alkoholismi, huumeet ja työttömyys mainittiin tärkeimmiksi syiksi vuosikokouksessa, jonka sikäläinen itsemurhien ehkäisyseura piti Regensburgissa. Toisaalta asiantuntijat ovat löytäneet myös siihen viittaavia merkittäviä todisteita, että itsemurha-alttius olisi perinnöllistä, kertoo länsisaksalainen sanomalehti Schweinfurter Tagblatt. Tässä maassa tehdään joka vuosi tiettävästi 13000 itsemurhaa ja puoli miljoonaa itsemurhayritystä.
Lasten pahimmat pelonaiheet
Jos lasten pahin pelonaihe on vanhempien kuolema, niin toiseksi eniten he pelkäävät ydinsotaa, sanoo psykosomaattisen lääketieteen professori, tri Bohdan Wasilewski Varsovan yliopistosta. Australiassa vieraillessaan hän väitti omina havaintoinaan, että jo kuusivuotiaatkin lapset voivat pelätä ydinsodan mahdollisuutta. ”Kun nuorilla on ongelmia, joita he eivät pysty ratkaisemaan, kuten sodanuhka, he pyrkivät pakenemaan todellisuutta alkoholiin ja huumeisiin ja jopa harkitsemalla itsemurhan tekemistä”, hän sanoi. Muita yleisiä oireita ovat esimerkiksi neuroosien lisääntyminen ja kiinnostuksen häviäminen tulevaisuutta ja koulutyötä kohtaan.
Hämähäkinseitti
Lukija on ehkä joskus ihmetellyt, miksi hämähäkinseitti venyy mutta ei kuitenkaan murru kärpästen törmätessä siihen kovalla vauhdilla. Insinöörit, jotka etsivät uusia kevyitä ja joustavia materiaaleja, ovat jo pitkään ihailleet hämähäkin seittilankaa. Englantilaiset biotekniikan asiantuntijat ovat nyt kuitenkin hankkineet patentin menetelmälle, jolla voidaan eristää geenijakso, joka määrää seittilangan epätavalliset ominaisuudet. Kun nämä ohjeet istutetaan erääseen bakteeriin, he väittävät voivansa tällä keinoin tuottaa halutunlaista lankaa, kertoo Lontoossa ilmestyvä sanomalehti Times. Heidän mukaansa kyseistä materiaalia voidaan käyttää luodinkestävien liivien valmistamiseen poliiseille ja sotilaille, sekä kaupallisiin tarkoituksiin.
Lapsisotilaat
”Maailman armeijoissa on noin 200000 lasta, joista jotkut ovat vasta 12-vuotiaita”, toteaa New York Times. Nämä havainnot sisältyvät raporttiin, jonka on laatinut eräs YK:n ihmisoikeuskomission alakomissio. Hallitukset ovat pakottaneet jotkut näistä nuorista palvelukseen, kun taas toisia ovat heidän vanhempansa yllyttäneet värväytymään työn ja ruoan saamiseksi ja jotta vanhemmille maksettaisiin korvausta siinä tapauksessa, että heidän lapsensa kaatuisi sodassa. Monet maat ovat siis rikkoneet sitä kansainvälistä sopimusta, joka määrää asepalveluksen aloittamisen alimmaksi ikärajaksi 15-vuotta.
Ydinsodan vaara kasvamassa?
Kun yhä useammat maat kehittävät ydinaseita, kasvaa se mahdollisuus, että niitä voidaan käyttää alueellisissa selkkauksissa. ”Suurvaltain [Yhdysvaltain, Neuvostoliiton, Ranskan, Englannin ja Kiinan] ydinasemonopoli on päättymässä”, kirjoittaa viikkolehti Newsweek. ”Neljä muuta maata [Intia, Israel, Pakistan ja Etelä-Afrikka] on tiettävästi rakentanut ydinkärkiä – ja kehittänyt niitä varten kantoraketteja – eivätkä muut ole kaukana perässä.” Eräs hallitusviranomainen sanoi: ”En tiedä, milloin muulloin olisi näin monta maata ollut pyrkimässä ydinaseiden omistajiksi.” Toinen sanoi: ”Ydinsodan vaara on kasvamassa – – sen johdosta, mitä pienemmät tai vähemmän teollistuneet maat parhaillaan tekevät.”
Metsäisin maa maailmassa
”Mikä on maailman metsäisin maa?” kysyy aikakauslehti Asiaweek. ”Kanada? Norja? Brasilia? Ei, vaan Japani.” ”Missään muussa suuressa tai keskikokoisessa maassa ei metsien osuus koko pinta-alasta ole läheskään samanveroinen.” Kokonaista 67 prosenttia Japanin 377727 neliökilometrin pinta-alasta on metsien peittämää. Metsät ovat etupäässä ikivihreitä vuoriston rinnemetsiä. 38,9 miljoonaa asuntoa vievät omakoti- ja kerrostaloina vain 2,5 prosenttia maapinta-alasta ja tehtaat ja muut teollisuuslaitokset vain 0,4 prosenttia.