Lukijoiden kirjeitä

Sateenkaari. Kirjoituksenne ”Tee itsellesi oma sateenkaari” (8.1.1989) hämmästytti minua, koska koetatte turvata selustanne sanomalla, että ’jotkut asiantuntijat pudottavat värien luettelosta indigon pois’. Oikeammin pitäisi sanoa ”kaikki fyysikot”. Kun Isaac Newton sai selville, että valkoista valoa voitaisiin hajottaa prisman avulla, hän mainitsi kuusi väriä. Kirkko ei hyväksynyt tätä, koska kuusi on pahan luku, ja sai hänet sanomaan, että Jumalan mitä kauneimmassa ihmisille antamassa merkissä täytyy olla seitsemän väriä, koska seitsemän on pyhä luku.

J. F., Skotlanti

J. F:n esittämä historiaan liittyvä huomautus on mielenkiintoinen. Voisimme lisätä tähän, että ”The New Encyclopædia Britannica” (1987) -tietosanakirja, jonka kirjallisiin avustajiin kuuluu todennäköisesti myös fyysikkoja, selittää tavallisessa sateenkaaressa olevan ”violetti, indigo, sininen, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen” kaari. – Toimitus.

Vanhempien kotitehtävät. Luin juuri lehtenne aiheen ”Vanhemmat, teilläkin on kotitehtävänne!” (8.9.1988). Se oli minulle todella tarpeellinen. Olen 27-vuotias ja minulla on nelivuotias pikkupoika. Toisinaan vanhemmat ovat niin syventyneet työhönsä, ettei heillä ole tarpeeksi aikaa leikkiä tai muuten viettää aikaa lastensa kanssa. Mutta nyt luettuani kirjoituksenne olen päättänyt varata aikaa pojalleni. Vaikka aloittaisin uhraamalla vain kymmenen minuuttia kerrallaan, tiedän sen olevan vaivan arvoista – lapseni on tärkeämpi kuin mikään muu.

A. F., Italia

Opettajana arvostin näitä erinomaisia kirjoituksia. Opettajat tarvitsevat vanhempien apua kurinpidossa sekä tietoisuutta siitä, että vanhemmat antavat tässä tukeaan. Useimmat vanhemmat ovat liian kiireisiä ehtiäkseen keskustella opettajien kanssa. He odottavat opettajien hoitavan vanhemman velvollisuudet heidän puolestaan ja syyttävät hyvin usein opettajia, kun jotain menee vikaan. Kirjoituksenne esitti monia hyviä ehdotuksia siitä, miten vanhemmat voivat auttaa olemalla tapahtumien tasalla ja ennen kaikkea osoittamalla lapselle, että he ovat kiinnostuneita tämän koulunkäynnistä. Kiitos vielä kerran siitä, että kiinnititte vanhempien huomion tähän ongelmaan ja sen ratkaisuun. Opettajat tarvitsevat vanhempien tukea!

R. N., Yhdysvallat

Olen La Cumbren peruskoulun vanhempien ja opettajien yhdistyksen puheenjohtaja. Olette julkaisseet kouluja, vanhempana olemista ja muita samankaltaisia kysymyksiä koskevan kirjoitussarjan, jonka haluaisin toimittaa oppilaittemme vanhempien käsiin. Tiedossamme on monia, joiden on tarpeen lukea tämänkaltaista aineistoa.

G. B., Yhdysvallat

Kuvat. Valokuva, joka on ensimmäisellä sisäsivulla Herätkää!-lehdessä 8.7.1988, ilmaisee erinomaista luovuutta. Taiteilijana panin merkille muodot, värit sekä asetelman ja totesin, että kuva on todella suurenmoinen! Graafinen toteutus on erittäin ajanmukainen. Kuva täydentää varsin opettavaisia kirjoituksia ja todella kiihottaa ruokahalua. Kuten minkä tahansa herkullisen ruokalajin ollessa kyseessä, silmät ”maistelevat” ensin.

E. S., Yhdysvallat

Luin kannen otsikon (22.8.1988), näin huolestuneen lapsen katsomassa ydintuhoa ja sitten käänsin sivua! Sanoja ei tarvittu. Nuo kaksi kuvaa tekivät minuun todella syvän vaikutuksen. Tässä on lehti, jonka kaksi pelkkää kuvaa voi antaa toivoa, todellista toivoa, monille lapsille.

V. K., Yhdysvallat

Myöhästyneet kiitokset Intian katolista kirkkoa käsitelleestä Herätkää!-lehden kirjoituksesta (22.9.1987). Kannatin tuolloin vielä kovasti kirkkoa, mutta sitten luonani kävi Jehovan todistajia ja aloin epäillä. Tuossa kirjoituksessa olleet kuvat todella avasivat silmäni. Nyt olen kokonaan Jehovan todistajien puolella. Monet kiitokset.

A. L., Saksan liittotasavalta