Ilmailun virstanpylväs

VIIME keväänä neuvostoliittolainen liikennelentokone jylisi ylös ilmaan eräältä Moskovan alueen lentokentältä, ja näin siitä tuli ensimmäinen kaupallinen liikennelentokone, jonka käyttövoimana on vety raakaöljypohjaisen kerosiinin sijasta. Vaikka tapahtuma ei saanutkaan paljoa julkisuutta läntisessä maailmassa, jotkut pitivät sitä historiallisena. Eräs Yhdysvaltain kongressin jäsen vertasi sitä Sputnikin laukaisemiseen vuonna 1957.

”Jälleen kerran olemme vitkastellessamme jääneet jälkeen”, hän mainitsi, ”ja voimme vain toivoa, että seuraava hallitus on kiinnostuneempi vedystä kuin tämä nykyinen on ollut.”

Raakaöljypohjaisten polttoaineiden palaessa syntyy vaarallisia saasteita. Itse asiassa pakokaasuna muodostuva hiilidioksidi edistää osaltaan maailmanlaajuista ”kasvihuoneilmiötä”, ja tämä voisi vaikuttaa tuhoisasti elämään seuraavan vuosisadan aikana. Toisaalta vetyä voimanlähteenään käyttävän koneen palamistuote on vaaratonta höyryä, ja siksi neuvostoliittolaiskoneen moottoria kutsuttiin ”ekologisesti täysin puhtaaksi”.

Lentokoneessa oli erityinen polttoainesäiliö, joka piti nestemäisen vedyn alle miinus 253 celsiusasteen lämpötilassa. Nesteen lämmittämisen jälkeen se johdettiin moottoriin, jossa se paloi kovassa kuumuudessa. Näin saatiin aikaan voimakas työntövoima. Mutta koska polttoaine on äärimmäisen tulenarkaa, siinä piilee vaara. Tästä on esimerkkinä vuonna 1986 tapahtunut avaruussukkula Challengerin räjähdys. Sukkula käytti voimanlähteenään vetyä.

Yhdysvallat on suunnittelemassa vetyä voimanlähteenään käyttävää lentokonetta, joka kykenee lentämään sekä avaruudessa että ilmakehässä. Sitä on kutsuttu Orient Expressiksi (Idän pikajunaksi), koska se voisi teoreettisesti lentää Washingtonista Tokioon kahdessa tunnissa. Sen ensimmäinen lento on suunniteltu tapahtuvaksi vuonna 1994.

[Kuvan lähdemerkintä s. 31]

Sovfoto