Mistä väkivallalla mässäily johtuu?

SAATANANPALVONTA eli Paholaisen palvonta juontaa juurensa ensimmäisten ihmisten päiviin. Saatanan esiintyminen valepuvussa Eedenin puutarhassa johti siihen, että kaksi ensimmäistä ihmistä vetäytyivät eroon Luojastaan, Jehova Jumalasta. (1. Mooseksen kirja 3:1–6; Ilmestys 12:9) Heistä tuli ainiaaksi Saatanan ensimmäiset liittolaiset.

Sitä seuranneina vuosituhansina saatananpalvonta on nostanut rumaa päätään erilaisina salatieteen eli okkultismin muotoina: noituutena, mustana magiana, pahojen henkien manaamisena ja niin edelleen. Salatieteen kannattajat ja harjoittajat olivat kuitenkin sillä tavoin petoksen uhreja, että he eivät yleensä osanneet yhdistää sitä Saatanan nimeen ja hänen palvontaansa.

Tämän vuosisadan taitteesta lähtien saatananpalvonta on elpynyt avoimella ja räikeällä tavalla, ja nykyään se on tunkeutunut moniin osiin maailmaa. Saatananpalvonta on ilmaantunut uskonnolliselle näyttämölle rohkein, uusin tunnuksin. Se ei enää verhoudu tuntemattomuuteen, eikä sen itsestään antama kuva ole siloteltu ja hyvänsuopa. Sen sijaan Saatanaa palvotaan mahdollisimman raaoin ja hillittömin tavoin.

Yksi saatananpalvonnan varhaisista perustajista tällä vuosisadalla oli englantilainen mies nimeltä Aleister Crowley. Vuonna 1905 Crowley muodosti Los Angelesiin Kaliforniaan saatananpalvojien ryhmän, ja sen nimeksi tuli ”Ordo Templi Orientis”. Pian hänestä tuli kasvavan kultin yleisesti tunnustettu johtaja. Teoksessaan nimeltä ”Lain kirja” Crowley esitteli uuden uskontunnustuksen: ”Tee mitä tahdot, muuta lakia et tarvitse.” Tällaisen elämänkatsomuksen pohjalta Crowley kannusti rikkomaan kaikkia ihmisen tuntemia moraalisääntöjä ja Raamatun periaatteita. Murhista, väkivallanteoista, raiskauksista ja ihmisuhreista tuli siten osa uskonnollista rituaalia.

Ihmisten uhraamisesta Crowley kirjoitti: ”Lähes joka suhteessa on ihmisuhri paras, ja täysin viaton ja hyvin älykäs poikalapsi on tyydyttävin ja sopivin uhri.” Crowley sanoi kerran itseään ”maailman paheellisimmaksi ihmiseksi”. Oltuaan jonkin aikaa mielisairaalassa hän tiettävästi kuoli heroiinin orjana halvassa vuokratalossa Englannissa.

Valitettavasti Crowleyn markkinoima ajatus siitä, että uskonnon nimissä ihmisellä on vapaus ”tehdä mitä hän haluaa”, ei kuitenkaan kuollut hänen mukanaan. Huomaa, mitä eräs kirjoittaja toteaa: ”Aleister Crowleyn varjo häämöttää kookkaana [Los Angelesin alueella], mutta tämän päivän paholaisenpalvojien rinnalla hänen irstailunsa kalpenevat merkityksettömiksi.”

Uskollisuus Paholaiselle

Saatananpalvojat uskovat Paholaisen hallitsevan maailmaa. Lisäksi he Robert J. Barryn mukaan uskovat, että ”kun maailmanloppu tulee, Luciferin joukot voittavat Jumalan ja Kristuksen joukot ja alkavat hallita taivaassa. Siksi saatananpalvoja antaa uskollisuudenvalan paholaiselle, jotta tämä auttaisi häntä ei vain tässä, vaan myös tulevassa maailmassa.” – The National Sheriff.

Toisten saatananpalvojien sanotaan uskovan, että ”Kristus ja Saatana aikovat yhteisvoimin aiheuttaa maailmanlopun”. Eräs saatananpalvojien kultti väittää Kristuksen käyttävän Saatanaa eräänlaisena palkkamurhaajana. Niinpä Maury Terry kirjoittaa: ”Saatanan palvonta oli samanlaista kuin Kristuksen palvominen. Ja Saatanan nimissä tappaminen oli todellisuudessa Kristuksen puolesta tappamista – Jumalan antama tehtävä.” – The Ultimate Evil.

Aleister Crowley sanoi, että hän halusi liittää kulttinsa uskonnolliseen oppiin ja uskonnonharjoitukseen ”jumalanpilkan, murhaamisen, raiskaamisen, vallankumouksen, kaiken mikä on pahaa”. Erään kultin johtajan taisteluhuutona oli lyhyesti ja ytimekkäästi: ”TAPA!” Onkin ilmeistä, että juuri näin ovat saatananpalvojien kulttien jäsenet toimineet.

Eräs saatananpalvoja perusteli kaltaistensa väkivaltaista käyttäytymistä seuraavasti: ”Raiskausten tarkoituksena on neitsyitten häpäiseminen, millä on erityinen merkitys saatananpalvojille. Tuhopoltot ovat vertauskuva suuresta tulipalosta eli Harmagedonista, ja murhilla on määrä synnyttää sekasortoa ja saada toteutumaan se Danielin ennustus, jossa sanotaan: ’Mutta jumalattomat pysyvät jumalattomina.’”

Tutustuminen eräitten saatananpalvojien opinkappaleisiin osoittaa myös sen, että he uskovat Adolf Hitlerin olevan palvonnan arvoinen. Eräs kirjoittaja sanoo: ”He pitävät Hitlerin aiheuttamaa hävitystä esivalmisteluna siihen, mitä vielä tulee tapahtumaan – ja he haluavat olla mukana varsinaisessa suuressa tapahtumassa.”

Miten Hitlerin jalustalle nostamista perustellaan? Toimittaja Maury Terryn mukaan yhtenä syynä ”oli numerojärjestelmä, jossa jokaiselle [englantilaisten] aakkosten kirjaimelle oli oma määrätty lukunsa. Tässä järjestelmässä A-kirjainta vastasi luku 100 ja Z-kirjainta luku 125. Luvuista, jotka vastasivat Hitlerin sukunimen kirjaimia (107, 108, 119, 111, 104, 117) tuli yhteenlaskettuna luku 666 – Raamatun Ilmestyskirjassa mainittu suuren pedon luku. Paholaisen luku.”

Tämä osaltaan selittää sen, miksi lukua 666 käytetään paljon – maalattuna noitapiirien kokouspaikkojen seiniin ja yleisillä paikoilla seinissä ja silloissa. Kirjainparien HT ja HH sanotaan edustavan Hitleriä, ja SS-sotilaitten tunnusten kahden salamanmuotoisen S-kirjaimen kuvaannollisen merkityksen sanotaan olevan ”taivaasta helvettiin, voima”. Saatananpalvojat käyttävät myös hakaristiä. ”Kaikki ovat pedon merkkejä, Saatana-Hitler-pedon, jota he palvelevat”, sanoi eräs asioista perillä oleva henkilö.

Saatananpalvojien kokousten synnyttämä väkivalta

Noitapiirit tiettävästi kokoontuvat erikoistilaisuuksiin yli 20 kertaa vuodessa. Monet näistä tilaisuuksista pidetään yhtaikaa niin sanottujen kristillisten juhlien kanssa. Näin toimiessaan saatananpalvojat haluavat häpäistä kaiken sellaisen, mitä pidetään hyvänä tai pyhänä. Anglosaksisissa maissa vietettävä Halloween eli pyhäinmiesten päivän aattoilta on saatananpalvojille tärkeä kokouspäivä. Kokoukset eli noitasapatit pidetään salaisissa paikoissa, jotka voivat vaihdella olosuhteitten mukaan. Terry kirjoittaa: ”Ennen jokaista noitapiirin kokoontumista Saatanaa on lepytettävä neitsyen [nuoren tytön] raiskaamisella, tuhopolton toimeenpanolla tai ihmisen tai eläimen rituaalimurhalla.”

Saatananpalvojat uhraavat paljon koiria ja kissoja. Esimerkiksi eräältä paikkakunnalta New Yorkin kaupungin lähistöltä löytyi yhden vuoden aikana 85 nyljettyä saksanpaimenkoiraa ja dobermannia, joiden kaikkien arveltiin menettäneen henkensä saatananpalvojien käsissä. Eläimistä irrotetaan usein ruumiinosia, jotka syödään siinä uskossa, että niissä on taikavoimaa. Veri pannaan kiertämään kirkoista varastetuissa hopeamaljoissa, ja sitä juodaan – kaikki osana Saatanaan kohdistuvaa palvontaa. Ihmisen uhraamisen katsotaan ilman muuta kaikkein suurimpana uhrina miellyttävän häntä vielä enemmän. Ja usein häntä lepytetäänkin tällä tavalla.

Kuka tämä Saatana sitten on? Onko hän tosiaankin olemassa? Vai onko hän vain kiihtyneen mielikuvituksen tuotetta?

[Tekstiruutu/Kuva s. 7]

Paholaisen lepyttämistä uhreilla

Viime huhtikuussa maailma järkyttyi, kun Meksikosta Matamorosin kaupungin ulkopuolelta, läheltä Yhdysvaltain vastaista rajaa, löytyi kolmentoista miehen jäännökset; miehet oli tapettu osana uhrimenoja. Viikkolehti Time kertoi:

”Päästäkseen paholaisen suosioon tappajat olivat keittäneet uhriensa aivot ja sydämet ja täydentäneet keitostaan sääri- ja käsivarrenluilla ja eläinten päillä. Paholaisenpalvojat olivat turmelleet uhrinsa niin pahasti, että kahdelta patologilta kului – – melkein neljä päivää ruumiinavausten tekemiseen.”

Paholaisen palvojat uskoivat saavansa osakseen jumalansa suojeluksen lepyttäessään häntä ihmisuhreilla. Eräs poliisi sanoi tappajien rukoilleen paholaista, ”jotta poliisi ei pidättäisi heitä, jotta luodit eivät tappaisi heitä ja jotta he voisivat hankkia lisää rahaa”.