Lukijoiden kirjeitä

Downin syndrooma. Kiitoksia kirjoituksesta ”Hänellä oli Downin syndrooma”. (8.8.1989) Meilläkin on kehitysvammainen tytär perheessämme, ja olemme huomanneet, miten rakkaus on saanut hänet edistymään nopeammin. Kristillisissä kokouksissa hän istuu itsetietoisena paikallaan oman Raamattunsa ja raamatullisen kirjallisuutensa kanssa. Saimme paljon rohkaisua lukiessamme Suzysta ja hänen perheensä horjumattomasta rakkaudesta.

L. S. B., Etelä-Afrikka

Kertomus pienestä Suzysta kosketti minua niin paljon, että itkin. Olen nyt itse seitsemissäkymmenissä ja äitini on yli 90-vuotias. Olen katsellut, miten halvausten sarja on vienyt häntä yhä huonompaan kuntoon. Kahdeksan viime kuukautta hän on ollut kuin uudelleen syntynyt vauva, elävä ja hengittävä ihminen, mutta kykenemätön tulemaan itse toimeen. Tunsin siksi olevani samassa asemassa kuin pienen Suzyn äiti. Minut valtasi myös syvä rakkauden ja arvostuksen tunne taivaallista Isäämme kohtaan, joka jonain päivänä tekee suloisen pienen Suzyn ja äitini niin täydellisiksi kuin hän tarkoitti koko ihmiskunnan olevan.

I. S., Yhdysvallat

Steroidit. Viime aikoina olen ajatellut paljon kirjoitustanne steroideista. (22.3.1989) Velipuoleni sai kaksi mitalia vuoden 1986 talviolympialaisista. Hän ei kuitenkaan ollut tyytyväinen parhaimpana oloon, vaan hänen piti olla vielä parempi. Kahden vuoden steroidien käytöllä hän lisäsi ruumiinpainoaan puolella siitä, mitä se oli ollut. Kaikki nuo kilot olivat pelkkää lihasta. Mutta hän tuli yhä vihaisemmaksi ja aggressiivisemmaksi. Hän aikoi mennä Lake Placidin urheilukisoihin vuonna 1990. Sen sijaan hän tulee viettämään tuon talven hautausmaalla. Steroidit tappoivat hänet.

A. N., Yhdysvallat

Uskonnon historia. Olen juuri saanut luettua 12. osan kirjoitussarjasta ”Uskonnon tulevaisuus sen menneisyyden valossa”. Minusta nämä kirjoitukset ovat hyvin kiinnostavia ja asiasisältöisiä. Haluan tulla yhdeksi tilaajistanne.

M. K., Yhdysvallat

Juoruilu. Kun luin ”Nuoret kysyvät” -palstan kirjoitukset juoruilusta (8. ja 22.7.1989), aloin itkeä, koska kaikki, mitä niissä sanottiin, soveltui minuun. Autoin levittämään juoruja, ja se todella loukkasi monia ihmisiä, minuakin. Toisten oli paljon vaikeampi kunnioittaa minua, ja sain aikaan sen, että minustakin juoruiltiin. Nuo kirjoitukset auttoivat minua. En vain tiedä, miten kiittäisin teitä.

J. P., Yhdysvallat

Rakkauslaulut. Olen juuri lukenut kirjoituksen ”Nuoret kysyvät: Onko rakkaus samanlaista kuin rakkauslauluissa?”. (22.6.1989) Kirjoitus oli taitavasti kirjoitettu ja näki, että aiheeseen oli todella paneuduttu. Ymmärrän, että kaikki rakkauslaulut ovat vahingollisia niille, jotka eivät voi mennä naimisiin. Mutta merkitseekö tämä sitä, että naimisissa olevienkin tulisi lakata kuuntelemasta rakkauslauluja?

D. K., Yhdysvallat

Kirjoituksen tarkoitus ei ollut kieltää ehdottomasti kaikkia rakkauslauluja, vaan osoittaa, että monet noista lauluista opettavat suhtautumaan epärealistisesti ja vähemmän järkevästi rakkauteen ja avioliittoon. Kuitenkaan pelkästään se, että jokin laulu ilmaisee romanttisia tunteita, ei automaattisesti tee siitä kristityille kyseenalaista. Niinpä nuoria kannustettiin olemaan valikoivia musiikin valinnassaan. Avioliitossa olevien kristittyjen tulisi noudattaa samaa neuvoa. – Toimitus.

Olin ajatellut, että rakkauslaulut todella kertovat, miten rakkautta pitäisi osoittaa ja miten sitä annetaan. Tämä kirjoitus sai minut viimein tajuamaan, että suhteen hyväksi täytyy tehdä työtä, ja siinä tulee ottaa vastaan niin hyvät kuin huonotkin ajat.

M. Z., Yhdysvallat