Miten terveitä olemme?

MILJARDI dollaria päivässä. Näin paljon käyttävät amerikkalaiset terveydenhoitoon. Länsisaksalaiset käyttävät bruttokansantuotteestaan reilun viidenneksen eli runsaat 340 miljardia Saksan markkaa vuodessa tarpeellisiksi katsomiinsa terveyspalveluihin. Suomessa terveydenhuoltopalveluihin käytetään nykyisin noin 30 miljardia markkaa vuodessa eli noin 6000 markkaa jokaista asukasta kohden. Useimmissa teollistuneissa eli kehittyneissä maissa tilanne on samantapainen.

Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö tavallisen kansalaisen terveystietoisuus olisi lisääntymään päin näissä maissa. Ravinto- ja liikuntaohjeita antavat kirjat ja videokasetit ovat kärkitiloilla myyntitilastoissa. ”Terveysruokien”, vitamiinien ja voimistelu- ja liikuntavarusteiden valmistus ja myynti ovat nykyisin suurta liiketoimintaa. Eikä menestyvän ihmisen kuvaan tänä päivänä enää luonnu sikarin pureskelu ja pullea ulkomuoto, vaan hoikkuus, kuntonsa vaaliminen ja huoliteltu ulkonäkö.

Kun terveys ja kunto ovat nyt tällä tavoin huomion kohteena, niin olemmeko me sitten terveempiä kuin edellisten sukupolvien ihmiset? Lääkärinlaskut ja terveydenhoito ovat nielleet valtavasti rahaa, mutta olemmeko me kaikki sen ansiosta fyysisesti hyvinvoivia? Miten terveitä tosiaankin olemme?

Todellinen tilanne nykyään

Päinvastoin kuin voisimme odottaa, eri puolilta maailmaa rikkaista ja köyhistä maista tulleet raportit osoittavat, että ihmiset ovat nykyään kaukana terveyden ihannekuvasta. Worldwatch-instituutin raportti sanoo terveystilanteen erilaisuudesta eri osissa maailmaa näin: ”Vaikka rikkaitten ja köyhien terveydenhoidolliset tarpeet eroavat suuresti toisistaan, niillä on yksi yhteinen piirre: rikkaat ja köyhät kuolevat kumpaisetkin turhan takia. Rikkaat kuolevat sydäntauteihin ja syöpään, köyhät kuolevat ripuliin, keuhkokuumeeseen ja tuhkarokkoon.”

Lääketieteellisen tutkimustyön edistymisestä huolimatta sydäntaudit ja syöpä ovat yhä vitsauksena vauraissa maissa. Lääkärilehdessä The New England Journal of Medicine julkaistussa raportissa todetaankin: ”Emme näe viime vuosien yleisen kehityksen antavan aihetta optimismiin. Ei ole syytä ajatella, että kokonaisuutena ottaen syöpä olisi millään tavoin vähenemässä.” Vaikka kuntoiluharrastukset ovat nykyään myötätuulessa, tri Michael McGinnis Yhdysvaltain sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa lyhyesti ja ytimekkäästi: ”Valtaosa on perillä hyvän kunnon tärkeydestä. Silti he eivät ole itse tehneet mitään asian hyväksi. Amerikkalaiset eivät ole niin hyväkuntoisia kuin he kuvittelevat olevansa.”

Asteikon toisessa päässä ”neljäsosalta maailman väestöä puuttuu puhdas juomavesi ja keinot käymäläjätteiden hygieniseen käsittelemiseen”, sanotaan jo edellä lainatussa Worldwatch-instituutin raportissa. ”Sen seurauksena ripulitaudit ovat tyypillisiä koko kolmannelle maailmalle ja ovat maailman pahin lapsikuolleisuuden aiheuttaja.” Ripuli, keuhkokuume, tuhkarokko, kurkkumätä, tuberkuloosi ja muut taudit riistävät hengen 15 miljoonalta alle viisivuotiaalta lapselta joka vuosi ja hidastavat miljoonien muiden normaalia kehitystä. Tilanteen paradoksi on kuitenkin siinä, että asiantuntijoiden mielestä suuri osa tästä on helposti ehkäistävissä.

Vaikka lapset voivat kehittyneissä maissa säästyä tällaisilta murhenäytelmiltä, on näkyvissä hälyttäviä merkkejä siitä, että lasten ja nuorten yleinen terveydentila on nykyään pikemminkin heikkenemässä kuin kohentumassa. Esimerkiksi Lontoossa ilmestyvä sanomalehti The Guardian kertoi otsikon ”Lapset terveempiä 35 vuotta sitten” alla eräästä Englannissa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan ”nelivuotiaiden ja sitä nuorempien lasten sairaalaan passitukset ovat lisääntyneet huomattavasti, astmatapaukset kolminkertaistuneet ja ihottumatapaukset kuusinkertaistuneet uuden sukupolven keskuudessa”. Lisäksi oli todettu nuoruusiän sokeritaudin, lihavuuden, stressin ja psyykkisten sairauksien lisääntyneen erittäin paljon.

Samoin ovat Yhdysvalloissa tehdyt maanlaajuiset tutkimukset osoittaneet, että koululasten fyysinen kunto ei nykyään ole niin hyvä kuin sen pitäisi olla. ”Parhaiten säilynyt salaisuus on Yhdysvalloissa tänä päivänä se, että nuoret ovat heikkokuntoisia”, sanoo George Allen, Yhdysvaltain presidentin asettaman liikunta- ja urheiluneuvoston puheenjohtaja. Tuoreimmat neuvoston julkistamat luvut osoittavat, että 40 prosenttia 6–17-vuotiaista pojista ja 70 prosenttia samanikäisistä tytöistä pystyy vain yhteen leuanvetoon rekillä. Toisten tutkimusten mukaan teini-ikäisillä on nykyään korkea verenpaine, liikaa kolesterolia veressään ja liian paljon rasvakudosta puhumattakaan vakavista psyykkisistä oireista samoin kuin huumaavien aineiden ja alkoholin väärinkäytön aiheuttamista ongelmista.

Katsominen eteenpäin

Useimmat meistä oivaltavat lapsuusaikaisen terveytemme voivan jossakin määrin vaikuttaa siihen, miten terveitä olemme läpi elämämme. Ei siksi pidä yllättyä seuraavasta George Allenin havainnosta: ”Olen huolissani siitä, että jos lapsia ei nyt opeteta huolehtimaan fyysisestä kunnostaan, he eivät opi sitä aikuisinakaan.” Sama pitää paikkansa myös kehitysmaista, kuitenkin sillä erotuksella, että niissä monet lapset eivät saa tilaisuutta kehittyä terveiksi aikuisiksi.

Vaikka ongelmat näyttävät huolestuttavilta, ne eivät ole voittamattomia. Huolimatta elinympäristöstämme me kukin voimme tehdä jotakin oman terveytemme ja lähiomaistemme terveyden hyväksi. Se riippuu kuitenkin paljolti siitä, millä tavoin suhtaudut terveyteesi ja omaan itseesi. Voidaankin kysyä: Mitä terveydellä ymmärretään? Mitä hyvän terveyden säilyttämiseksi on tehtävissä? Näitä kysymyksiä tarkastellaan seuraavissa kirjoituksissa.