Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g90 8/4 s. 22-23
  • Kofun kauniit kristallit

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Kofun kauniit kristallit
  • Herätkää! 1990
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Mitä kristallit ovat?
  • Mineraalista mestariteokseksi
  • Kuin kristallisia kuunsäteitä
    Herätkää! 2003
  • ”Oletteko nähneet bolivianitan?”
    Herätkää! 2005
  • Berylli
    Raamatun ymmärtämisen opas, 1. osa
  • ”Oletko käynyt lumen varastohuoneissa?”
    Herätkää! 1985
Katso lisää
Herätkää! 1990
g90 8/4 s. 22-23

Kofun kauniit kristallit

Herätkää!-lehden Japanin-kirjeenvaihtajalta

ONKO kristallikorujen tai -kaiverrusten kauneus koskaan hurmannut sinua? Todennäköisesti on. Mutta meistä useimpien tavoin sinä et luultavasti tiedä, miten ne tehdään. Saadaksemme lisää tietoa tästä asiasta menkäämme Kofuun Japaniin. Tämä kaupunki sijaitsee koilliseen kuuluisasta Fujivuoresta. Se on maailman suurimpia korukivien tuotantokeskuksia.

Ensiksi käymme Jalokivien tutkimusinstituutissa, missä henkilökunta kertoo meille arkeologisista löydöistä, jotka osoittavat japanilaisten soturien menneinä aikoina käyttäneen kristalleja nuolenkärkinä. Jotkin nuolenkärjet saattavat olla peräisin Jeesuksen ajalta. Saimme tietää myös siitä, millainen osa kristalleilla on ollut uskonnossa. Šinto-uskonto keskittyy luonnossa olevien kohteiden, kuten auringon, vuorten, puiden ja kallioiden, ympärille. Kaikki tavallisuudesta poikkeava oli ehdolla palvonnan kohteeksi. Niinpä kun löydettiin erikoisia kristalleja, niitä säilytettiin paikallisissa temppeleissä.

Japanin feodaaliaikakautena kristalleja myytiin tai ostettiin harvoin. Mutta vuonna 1867 keisari Meiji alkoi hallita, ja pian sen jälkeen feodaalijärjestelmä lakkasi. Tämän muutoksen myötä ihmiset alkoivat silloin kaivaa ja myydä kristalleja vapaasti. Kofun kristalliteollisuus syntyi.

Mitä kristallit ovat?

Professori Kenro Tsunoda Yamanashin yliopistosta vastaa: ”Sana ’kristalli’ eli ’kide’ voi viitata mihin tahansa kiinteään aineeseen, jolla on säännöllinen, toistuva atomien järjestys. Timantit, lumihiutaleet ja jopa yleinen ruokasuola ovat rakenteeltaan kiteisiä.”

Mistä kristallit ovat peräisin? Professori Tsunoda vastaa: ”Kvartsikiteet muodostuvat piistä ja hapesta, kahdesta maankuoren yleisimmästä alkuaineesta. Kun maa oli luotu, se jäähtyi, ja kevyemmät kemialliset aineet nousivat pinnalle. Niiden kovettuessa muodostui ohut, kivinen kuori. Maan uumenista tulevaa kuumaa graniittimagmaa murtautuu kuitenkin aika ajoin tämän kuoren läpi. Seurauksena on tulivuori. Toisinaan taas magma työntyy ylöspäin vain sen verran, että se aiheuttaa kummun maankuoren alle.” Kun kuuma magma on vuosisatojen ajan jatkuvasti noussut ja hitaasti jäähtynyt, se on aiheuttanut juuri oikean sekoituksen alkuaineita, lämpöä ja painetta puhtaiden kvartsikiteiden muodostumiseksi.

Professori jatkaa: ”Olivatpa kiteet minkäkokoisia tai -muotoisia tahansa ne ovat aina kuusisivuisia. Ne ovat prismoja, joiden kummassakin päässä on kuusikulmainen pyramidi. Ne eivät tietenkään ole yhtä kovia kuin timantit, jotka muodostuvat paljon kovemmassa kuumuudessa ja paineessa. Mutta niiden kovuus on seitsemän Mohsin kovuusasteikossa, jossa safiirien ja rubiinien kovuus on yhdeksän. Ja kiteet voivat olla melko suuria.”

Mineraalista mestariteokseksi

Herra Momose, yhden suurehkon verstaan omistaja Kofussa, on ystävällisesti suostunut näyttämään meille, miten kristallit otetaan vastaan hiomattomina ja tehdään kauniiksi jalokiviksi. ”Menneinä vuosina”, sanoo herra Momose, ”suurin osa täällä käytetyistä kristalleista kaivettiin Japanissa. Nykyään Japanissa ei ole taloudellisista syistä yhtään tällaista kaivosta toiminnassa. Noin 480 tonnia kristallia tuodaan maahan vuosittain, enimmäkseen Brasiliasta; joitakin kiviä tulee lisäksi Afrikasta, Länsi-Saksasta ja Yhdysvalloista.”

Kivet leikataan palasiksi karborundumterällä, paljolti samaan tapaan kuin sinä leikkaat leipää. Sen jälkeen esimies piirtää huolellisesti kiveen, miten hän haluaa kunkin jalokiven hiottavan. Hionnan helpottamiseksi ammattimies liimaa jalokivet pitkän tikun päähän. Sitten istuessaan työstöpöydän ääressä hän hioo viisteet taitavasti käsin. Hän voi käyttää pyörö-, briljantti-, smaragdi- tai muita kauniita hiontoja. Seuraavaksi kivet kiillotetaan pyörivän levyn päällä. Jokainen kivi on muuttunut mestariteokseksi!

Näiden kivien arvo ja kauneus lisääntyy suuresti, kun jalokivikauppias upottaa ne tyylikkäisiin kehyksiin. Käymme paikallisen jalokivikauppiaan luona ja näemme häikäisevän jalokivinäyttelyn. Huomaamme, että monia erilaisia esineitä voidaan tehdä kristallista: rintaneuloja, kalvosinnappeja, paperipainoja, solmioneuloja, korvarenkaita. Liikkeen seinillä on vaikuttavia kuvia Fujivuoresta, värikkäistä linnuista ja kuuluisasta japanilaisesta karpista.

Jalokivikauppiaat käyttävät kultaa, platinaa, valkokultaa tai hopeaa nähtävästi loputtomilla eri tavoilla korostaakseen jalokivien luonnollista kauneutta. Ja kristallien yhdisteleminen arvokkaiden kivien, kuten timanttien, kanssa lisää suuresti niiden loistoa ja arvoa. Mutta pienet kvartsikiteet palvelevat nykyään vähemmän lumoavissa puitteissa värähtelijöinä kelloissa, televisioissa, radioissa ja muissa elektronisissa laitteissa. Ja kuka tietää, mitä käyttöä tulevaisuudessa niille vielä löydetään? Sillä välin me kuitenkin katselemme ihaillen niiden säteilevää kauneutta.

[Kuvan lähdemerkinnät s. 23]

Yamanashi Jewelry Museum

The Shakado Museum of Jomon Culture

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa