Saastuminen – ketkä sitä aiheuttavat?

”EDESSÄ oleva saari on valtion omistamaa koealuetta. Sen maaperä on pernaruton saastuttamaa ja vaarallista. Maihinnousu kielletty.”a Skotlannissa on mantereella vastapäätä Gruinardin saarta pystytettynä tällainen kilpi, ja se pitää vierailijat poissa tuolta saarelta. Tämä kaunis saari on ollut pernaruttoitiöiden saastuttama 47 vuotta eli siitä lähtien, kun siellä toisen maailmansodan aikana kokeiltiin biologisia aseita.

Gruinardin saari on äärimmäinen esimerkki saastumisesta. Lievempi maaperän saastuminen eri muodoissaan on kuitenkin yleinen ja paheneva ongelma.

Maaperän saastuminen pahenemassa

Yhtenä maaperän saastuttajina ovat jätteet. Lontoossa ilmestyvän The Times -sanomalehden mukaan syntyy esimerkiksi tavallisessa englantilaisessa perheessä vuosittain 50 kiloa metalli- ja 40 kiloa muovijätettä, ”josta suuri osa jää rumentamaan katuja, maanteiden reunuksia, uimarantoja ja virkistysalueita”.

Ranskalainen aikakauslehti GEO kertoo, mitä tapahtui Marseillen ulkopuolella sijaitsevalla Entressenin kaatopaikalla. Eräässä vaiheessa sillä oli korkeutta 60 metriä ja sinne oli kerääntynyt noin 145000 lokkia. Vaikka kaatopaikka oli ympäröity verkkoaidalla, tuuli lennätti paperi- ja muovijätteitä kauas ympäristöön. Lopulta lähitienoitten roskaantuminen kävi niin pahaksi, että paikallisten viranomaisten oli ostettava kaatopaikan ympäriltä 30 hehtaaria peltomaata suoja-alueeksi.

Ei ihme, että Euroopan ympäristövuotta – joka päättyi maaliskuussa 1988 – järjestämässä ollut Stanley Clinton Davis, EEC:n korkea-arvoinen virkamies, saattoi todeta saasteongelmien luettelon ”loputtoman pitkäksi”.b Niinpä alettiin suunnitella kampanjaa jätteiden jälleenkäytön puolesta. Tavoitteena on se, että talousyhteisön vuotuisesta 2,2 miljardin tonnin jätevirrasta saataisiin lopulta 80 prosenttia mukaan kierrätykseen.

Jätesaaste ei ole suinkaan vain Länsi-Euroopan vitsaus. Nykyään sitä on kaikkialla maapallolla. New Scientist -aikakauslehden mukaan sitä on jouduttu siivoamaan pois jopa syrjäiseltä Etelämantereelta. Australialaiset tutkijat keräsivät yli 40 tonnia hylättyjä koneita ja rakennustarvikkeita, joita oli ollut hujan hajan heidän tukikohtansa lähettyvillä. New York Times (19.12.1989) kertoo, miten amerikkalaisten tukikohdassa McMurdossa Etelämantereella siivotaan parhaillaan pois 30 vuoden aikana kertynyttä rojua, jonka joukossa on 35 tonnin painoinen traktori, uponneena veteen 24 metrin syvyyteen.

Kuiva maa on siis yleisesti saastunutta ja törkyisessä kunnossa. Entä millaisessa kunnossa ovat maapallon vedet?

Likainen vesi – turmiollista elämälle

”Englannin joet ovat ensi kerran runsaaseen neljännesvuosisataan muuttumassa aiempaa likaisemmiksi”, kirjoittaa sanomalehti The Observer. ”Kattegat [salmi Ruotsin ja Tanskan välissä] tekee kuolemaa. Se on saastumisen ja hapen katoamisen takia nopeasti muuttumassa sellaiseksi, että kalat eivät enää kykene elämään siinä”, raportoi Lontoossa ilmestyvä sanomalehti The Times. ”Puolan joet ovat nopeasti muuttumassa avoviemäreiksi, eikä parannusta juuri ole näköpiirissä.” – The Guardian.

Lontoossa ilmestyvä Daily Telegraph kuvaili vuoden 1986 marraskuussa sattunutta saastekatastrofia ”Länsi-Euroopan suurimman ja viehättävimmän vesitien raiskaamiseksi”. Sveitsiläisellä kemiantehtaalla lähellä Baselia oli syttynyt vakava tulipalo ja palomiehet tulivat sammuttamaan sitä. Tällöin he tahtomattaan huuhtoivat sammutusvesien mukana Reiniin 10–30 tonnia tuholaismyrkkyjä ja muita kemikaaleja aiheuttaen ”kunnallisille vesilaitoksille Tšernobylin”. Tämä tapaus pääsi otsikoihin. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin yleensä jäänyt se tosiasia, että Reiniin kaiken aikaa johdetaan myrkyllisiä jätteitä, vaikkakaan ei kerralla näin valtavia määriä.

Veden kuljettamat saasteet eivät jää vain alkulähdettään ympäröivälle alueelle. Niiden vaikutus voi olla kilometrienkin päässä tappava. Pohjanmereen laskevat Euroopan joet kuljettavat siihen niin paljon maaleja, hammastahnan valkaisuaineita, myrkyllisiä jätteitä ja lantaa, että Hollannin kalantutkimusinstituutin mukaan Pohjanmeren kampela ei enää kelpaa ruokakalaksi. Tutkimusten mukaan 40 prosentilla matalikoitten kampeloista on ihosairauksia tai syöpäkasvaimia.

Keiden tai minkä syytä tällainen saastuminen on? Useimmat osoittavat sormellaan teollisuutta, jolle ahnas voitonpyynti on paljon tärkeämpää kuin huoli ympäristöstä. Maanviljelijät ovat hekin syyllisiä maittensa lähellä virtaavien purojen ja jokien saastumiseen. Lisääntyvä typpilannoitteiden käyttö voi nykyään tehdä vesistöihin päässeet säilörehun valumanesteet hengenvaarallisiksi.

Myös tavalliset ihmiset käyttävät jokia kaatopaikkoina. Merseyjokea, jonka valuma-alue sijaitsee Koillis-Englannissa, sanotaan Euroopan likaisimmaksi joeksi. ”Ainoastaan tyhmät tai varomattomat saattavat enää uida Mersey-joessa”, selittää Liverpoolissa ilmestyvä Daily Post. Lehti jatkaa: ”Jos jollakulla on niin huono onni, että hän putoaa tähän jokeen, hänet todennäköisesti viedään huonokuntoisena sairaalaan.”

Merten saastuneisuus on huomattavalta osin myös käsittelemättömien viemärivesien aiheuttamaa. Erään suositun englantilaisen lomakeskuksen edustalla meriveden on kerrottu olevan suhteellisesti yhtä likaista kuin jos ”ammeellinen kylpyvettä sisältäisi kupillisen käsittelemätöntä viemärivettä”, mikä ylittää EEC:n asettamat raja-arvot nelinkertaisesti.

Sitten on eräs toinen vaara, ja se tulee taivaalta.

Happosateet – huolestuttava uhka

Yhteen aikaan Englannissa kuoli ihmisiä heidän hengitettyään ilmaa – tai paremminkin savusumua. Nykyään tällainen saaste aiheuttaa enää vain harvoin kuolemantapauksia. Lontoon savusumu, joka vuonna 1952 vaati noin 4000 ihmisen hengen, ei ole enää pelon aihe. Joitakin hiilivoimaloita, joilla oli osuutta savusumun syntymiseen, on siirretty maaseudulle ja varustettu korkeilla savupiipuilla ja joissakin tapauksissa myös puhdistimilla, jotka poistavat suuren osan vaarallisimmista kaasuista.

Tämä ei ole kuitenkaan tehnyt loppua ilman saastumisesta. Korkeat savupiiput ovat saattaneet poistaa vaaran lähialueilta. Nyt saasteet kuitenkin kulkeutuvat vallitsevien tuulten mukana kauas – usein muihin maihin. Seurauksena on ollut, että esimerkiksi Skandinavia kärsii Englannin saasteista, ja monet käyttävätkin Englannista nimeä ”Euroopan siivoton, vanha mies”. Samanlainen on tilanne Pohjois-Amerikassa, sillä Yhdysvaltain keskilännessä toimiva teollisuus aiheuttaa suuren osan Kanadan happosateista.

Tiedemiehet ovat jo vuosia pitäneet rikkidioksidia pahimpana ilman saastuttajana ja sitä kautta myös happosateiden aiheuttajana. Drew Lewis, Kanadan ja Yhdysvaltain suhteita hiertävään happosadeongelmaan perehtynyt Yhdysvaltain hallituksen edustaja, sanoi vuonna 1985: ”Jos väitetään, että sulfaatit eivät aiheuta happosateita, se on samaa kuin jos väitettäisiin, että tupakointi ei aiheuta keuhkosyöpää.” Yhtyessään ilman kosteuteen rikkidioksidi ilmeisesti muuttuu rikkihapoksi. Se saattaa happamoittaa sateet tai kerääntyä pilvien sisältämiin pieniin vesipisaroihin, jotka sitten huuhtelevat ylänkömetsiä tappavalla sisällöllään.

Kun happosade lankeaa maahan tai – mikä vielä pahempaa – kun hapan lumi sulaa, vaikutukset tuntuvat myös maaperässä. Ruotsalaiset tutkijat ovat toistaneet erään vuonna 1927 tehdyn tutkimuksen, ja tuloksena oli, että 70 senttimetrin syvyydessä metsämaan happamuus oli kymmenkertaistunut. Tällainen kemiallinen muutos heikentää vakavasti kasvien kykyä ottaa maaperästä tärkeitä kivennäisiä, kuten kalsiumia ja magnesiumia.

Mikä vaikutus kaikella tällä on ihmiseen? Hän kärsii siitä, kun aiemmin elämää vilisseet järvet ja joet muuttuvat happamiksi ja elottomiksi. Sitä paitsi norjalaiset tiedemiehet ovat tutkimustensa perusteella todenneet, että veden happamuuden lisääntyminen järvissä ja maaperässä liuottaa alumiinia. Tästä on varmasti terveydellistä vaaraa ihmisellekin. Tiedemiehet ovat havainneet ”kuolleisuuslukujen kohoamisen olevan selvästi yhteydessä alumiinipitoisuuksien kasvamiseen” vedessä. Alumiinin mahdollinen yhteys Alzheimerin tautiin ja muihin vanhojen ihmisten sairauksiin herättää jatkuvasti levottomuutta.

On totta, että olosuhteita on pyritty monin paikoin korjaamaan – esimerkiksi juuri Merseyjoen alueella Englannissa ja Entressenin kaatopaikalla Ranskassa. Tällainen ongelma ei silti poistu kokonaan. Se putkahtaa pian taas esiin jossain muualla. Lisäksi on olemassa sellaista saastetta, joka on näkymätöntä.

Otsoni – näkymätön vihollinen

Fossiilisia polttoaineita poltettaessa – tapahtui se sitten voimalaitoksissa tai kotien keskuslämmityskattiloissa – syntyy rikkidioksidin lisäksi muitakin haitallisia aineita. Näitä ovat esimerkiksi typen oksidit ja palamattomat hiilivedyt.

Tutkijoitten mielestä typpioksidit saattavat olla ilman saastumiseen suurempia syyllisiä kuin mitä tähän asti on ajateltu. Ne muodostavat yhdessä eräiden muiden aineiden kanssa auringonvalossa otsonia, myrkyllistä kaasua. ”Otsoni on tärkein Yhdysvalloissa kasvillisuuteen vaikuttava ilmansaaste”, sanoo David Tingey, sikäläisen ympäristönsuojeluviraston EPA:n edustaja. Hän arvioi sen tulleen maksamaan hänen maalleen miljardi dollaria vuonna 1986. Euroopan vuotuiset menetykset arvioitiin tuolloin 1,6 miljardin markan suuruisiksi.

Vaikka happosateiden tiedetäänkin tekevän tuhojaan vesistöissä, niin monien mielestä otsoni, joka viime kädessä on seurausta autojen pakokaasupäästöistä – on suurempi syyllinen puukuolemiin kuin happosateet. Talouslehti The Economist kirjoittaa: ”Puita tappaa [Saksassa] ennenaikaisesti otsoni eikä happosade. Vaikka lopullisen kuoliniskun antajana voikin olla pakkanen, happosumu tai jokin sairaus, niin otsoni on ensin ratkaisevasti heikentänyt puiden vastustuskykyä.” Ja se mitä tapahtuu Euroopassa, vain kuvastaa sitä, millaisia ovat olosuhteet muillakin mantereilla. ”Kalifornian kansallispuistoissa aiheuttavat puille vaurioita ilmansaasteet, joita saattaa tulla niinkin kaukaa kuin Los Angelesista”, tietää tiedelehti New Scientist kertoa.

On kuitenkin olemassa vielä erästä saastetta, joka tahrii maapalloa ja on vielä pahempaa kuin kaikki edellä luetellut. Kyseessä on ilmiö, joka perimmältään selittää sen, miksi planeettamme maaperä, vedet ja ilma ovat kirjaimellisesti saastuneita.

Moraalinen saastuminen

Ulkonäkö pettää helposti. Jeesus Kristus valaisi tätä asiaa havainnollisella esimerkillä. Puhuessaan oman aikansa uskonnollisille johtajille hän sanoi: ”Voi teitä, – – kun te olette valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia: ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä – – kaikkea saastaa!” (Matteus 23:27; KR) Joku voi siis olla siisti ja jopa miellyttävän näköinenkin, mutta hänen puheensa ja käytöksensä saattavat kuitenkin paljastaa, että hän on ihmisenä hyvinkin turmeltunut. Tällainen moraalinen saastuminen on nykyään ikävä kyllä aivan yleistä.

Moraaliseen saasteeseen sisältyy huumeiden käyttö, joka nykyään on yleisempää kuin koskaan ennen. Popmusiikin, teatterin ja valkokankaan suosikkitähdet ja jopa päällisin puolin arvossapidetyt liikemiehet ovat aiheuttaneet skandaaleja huumeriippuvuutensa vuoksi. Moraaliseen saasteeseen sisältyy myös siveetön elämä, joka voi aiheuttaa perheitten hajoamista, avioeroja ja abortteja samoin kuin se on jo aiheuttanut sukupuolitautien kasvavan epidemian, pahamaineinen aids-vitsaus mukaan lukien.

Perimmäisenä syynä moraaliseen saastumiseen on itsekkyys, joka myös on perimmäinen syy suureen osaan kirjaimellista saastumista, josta ihmiskunta nykyään kärsii. Tereza Kliemann, aids-ohjelman työntekijä São Paulon osavaltiosta Brasiliasta, menee asian ytimeen, kun hän sanoo: ”[Aidsin] ehkäiseminen edellyttää sitä, että riskiryhmiin kuuluvien täytyy muuttaa käyttäytymistään, eikä se ole helppoa.” Ihmisten suuri enemmistö vaatii itsepintaisesti, että heidän täytyy saada tehdä niin kuin he itse haluavat, sen sijaan että he ottaisivat huomioon sen, miten heidän toimintansa vaikuttaa toisiin. Sen vuoksi kirjallisuus, viihde ja käytännöllisesti katsoen koko ihmisen luoma kulttuuri ovat täynnä moraalista saastaa.

Ajattelevien ihmisten mielestä useimmat nykyajan yritykset kirjaimellisen ja moraalisen saastan siivoamiseksi ovat vain silmänlumetta. Saatat hyvinkin miettiä, onko sitten mitään luotettavaa toivoa siitä, että maapallo tulee vielä joskus olemaan puhdas kirjaimellisesti ja moraalisesti. Älä masennu. Raamatun mukaan saastuttamisen loppu häämöttää jo!

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu/Kuva s. 7]

Pahempaa kuin ajan hammas

Tämän kiviveistoksen oltua vuosia alttiina luonnonvoimille sen kasvoista on jäljellä enää kuolinnaamio. Ajan hammastakin pahempia ovat ilmansaasteiden korroosiovaikutukset. Kautta maailman vanhat rakennukset kärsivät niitä huuhtovien happosateiden kuluttavasta vaikutuksesta – yhdysvaltalaisen Schenectadyn kaupungintalosta Venetsian kuuluisiin rakennuksiin asti. Rooman kulttuurimuistomerkkien kerrotaan murenevan pienimmästäkin kosketuksesta. Kreikan kuuluisan Parthenonin uskotaan kärsineen enemmän vaurioita viimeisten 30 vuoden aikana kuin niitä edeltäneitten 2000 vuoden aikana. Tällaisten vaurioitten syntymiseen ovat usein olleet vaikuttamassa monet erilaiset ympäristötekijät yhdessä, kuten esimerkiksi lämpötilat, tuulet ja kosteus samoin kuin myös bakteerit, joita elää rakennusten seinäpinnoilla. Kun saasteet vaikuttavat tällä tavoin elottomiin esineisiin, niin millaisen täytyykään olla niiden vaikutuksen elollisiin olentoihin?

[Kuva]

Veistos erään tuomiokirkon ulkopuolella Lontoossa