Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g91 22/9 s. 28-29
  • Tarkkailemme maailmaa

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Tarkkailemme maailmaa
  • Herätkää! 1991
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Odotettavissa lisää katastrofeja
  • Oikeusjärjestelmä tulee kalliiksi
  • Autot takaisin satelliitin avulla
  • Huumeet kouluissa
  • Hoitomenetelmät puntarissa
  • Liian puhdasta?
  • Taskuun mahtuvia elektronisia Raamattuja
  • Ilmankostutuksen vaaroja
  • Enemmän sotilasparakkeja kuin sairaaloita
  • Nolo iänmääritysvirhe
  • Petokset ja tuhopoltot tulevat kalliiksi
  • Enemmän kuin tuhopolttoja
    Herätkää! 1979
  • Tarkkailemme maailmaa
    Herätkää! 1985
  • Tarkkailemme maailmaa
    Herätkää! 1993
  • Syöpä – mitä toivoa pysyvästä paranemisesta?
    Herätkää! 1975
Katso lisää
Herätkää! 1991
g91 22/9 s. 28-29

Tarkkailemme maailmaa

Odotettavissa lisää katastrofeja

”Ympäristön tuhoutuminen tulee huomattavasti lisäämään luonnonkatastrofien määrää vuoteen 2000 mennessä”, kirjoittaa saksalainen sanomalehti Schweinfurter Tagblatt erääseen Maailman terveysjärjestön WHO:n raporttiin viitaten. WHO:n mukaan ”nykyään on yhä enemmän ihmisen itsensä aiheuttamia ekologisia katastrofeja”. Esimerkkeinä mainittiin Bhopalin (Intia) ja Seveson (Italia) kemikaalionnettomuudet, Tšernobylin ydinreaktorionnettomuus, Alaskan rannikolla sattunut säiliölaivaonnettomuus ja Kuwaitin palavat öljykentät. ”Ilman, veden ja maaperän saastuminen samoin kuin otsonikerroksen ohentuminen ja kasvihuoneilmiö osoittavat, että talouselämän kehitys on ollut tuhoisaa”, lehti jatkaa. ”Vuosisatamme alusta lähtien on yli 50 miljoonaa ihmistä menettänyt kotinsa luonnonkatastrofeissa.”

Oikeusjärjestelmä tulee kalliiksi

”Viime vuonna poliisi, tuomioistuimet, vankilat ja oikeusapu” maksoivat kanadalaisille ”ennätysmäiset 7,7 miljardia dollaria [lähes 30 miljardia markkaa]”, kirjoittaa sanomalehti The Toronto Star. Toisin sanoen jokainen Kanadan asukas käyttää runsaat 1000 markkaa vuodessa oikeusjärjestelmän ylläpitoon. Vaikka rahaa käytettiin näin paljon, ”rikollisuus lisääntyi äkkiä 32 prosenttia”, lehti kirjoittaa. Vuosina 1981–1987 lisääntyi vankien määrä 37 prosenttia. Torontolaisen John Howard Societyn johtaja Sherry Kulman sanoi näiden oikeusjärjestelmän huimien kustannusten johdosta: ”Seitsemän miljardia on paljon rahaa, ja olen todella ihmeissäni siitä, että ihmiset eivät kysy: ’Hetkinen vain, mitä oikein on tekeillä?’” Hän lisäsi: ”Eikö ihmisten olisi jo aika tajuta, että järjestelmä ei toimi?”

Autot takaisin satelliitin avulla

Ajoneuvoja siepataan ja varastetaan Etelä-Afrikassa nykyään sellaista tahtia, että on ollut pakko kehitellä erilaisia menetelmiä niiden takaisin saamiseksi, ja uusin niistä perustuu satelliittiseurantaan. Johannesburgissa ilmestyvä sanomalehti The Star selittää, mitä tapahtuu, kun joku sieppaa tai varastaa auton, johon tällainen järjestelmä on asennettu. Auton omistaja kytkee toimintaan autossa olevan lähettimen, jota satelliitti kykenee seuraamaan, ja auton sijainti näkyy tietokoneruudulla ”valvontahuoneessa, jossa se havaitaan piipittävänä pisteenä kartalla”. Valvomo puolestaan hälyttää helikopterin tai maan pinnalla liikkuvia turvallisuusyksiköitä auton perään. Lehti jatkaa: ”Kokeet ovat tähän mennessä osoittaneet, että ajoneuvo löytyy – – noin 15 minuutin kuluttua ja että autot saadaan 95-prosenttisesti takaisin.”

Huumeet kouluissa

Miten nuoret tutustuvat huumeisiin koulussa? ”Huumeet eivät tule kouluihin ventovieraiden vaan oppilaiden itsensä välityksellä”, vastaa brasilialainen Abílio Pereira, poliisipäällikkö Rio Grande do Sulin osavaltiosta. ”Kukaan ei ota huumeita sellaiselta, jota hän ei tunne.” Hän lisää: ”Aiemmin marihuanaa löytyi 17-vuotiailta pojilta. Nykyään meillä on ongelmia 12- ja jopa 10-vuotiaitten poikien kanssa.” Aluksi huumeita saatetaan tarjota ilmaiseksi vapaassa, huolettomassa tilanteessa, mutta heti kun nuoret ovat tulleet aineesta riippuvaiseksi, myyjät alkavat ottaa hintaa. ”Mikään koulu ei ole turvassa huumeilta”, sanoo Alberto Corazza, poliisipiirin päällikkö São Paulosta. Aikakauslehti Veja selittää: ”Koskaan ennen ei ole ollut näin helppoa ostaa huumeita koulussa, koskaan ennen ei myyjäverkko ole ulottunut näin laajalle oppilaitten joukossa eikä koskaan ennen ole ollut näin vaikeaa hillitä tällaista kaupankäyntiä.”

Hoitomenetelmät puntarissa

Ne parantumatonta syöpää sairastavat, joita hoidetaan tavanomaisin menetelmin, eivät voi sen paremmin tai huonommin kuin ne vastaavanlaiset potilaat, joita hoidetaan erilaisin vaihtoehtoisin menetelmin, osoittaa lääkärilehdessä The New England Journal of Medicine julkaistu tutkimus. Tutkimukseen osallistui runsaat 150 syöpäpotilasta, joille oli luvattu korkeintaan vuosi elinaikaa. Toista puolta heistä hoidettiin perinteisesti kemoterapialla ja sädehoidolla ja toista puolta kasvisravinnolla, kahviperäruiskeilla ja rokotteilla, joilla halutaan voimistaa immuunijärjestelmän toimintaa. Potilaat sairastivat pitkälle kehittynyttä keuhkosyöpää, paksunsuolensyöpää, haimasyöpää tai melanoomaa. Vuoden kuluttua oli kummankin ryhmän potilaista elossa hieman yli puolet ja kahden vuoden kuluttua enää 15 prosenttia. ”Tulokset osoittavat hyvin selkeästi sen, että hoitomenetelmämme eivät todennäköisesti pidennä pitkälle kehittynyttä syöpää sairastavien elämää”, sanoi tutkimusraportin tekijä, tri Barrie Cassileth. ”Meidän on kysyttävä, miten voimme tehdä näiden ihmisten olon mahdollisimman mukavaksi, ja joissakin tapauksissa se voi merkitä sitä, että heille ei anneta minkäänlaista hoitoa.”

Liian puhdasta?

Kun säiliölaiva Exxon Valdez ajoi Alaskan rannikolla karille, laivasta vuotanut öljy tappoi paljon eläimiä: lopullisten laskelmien perusteella noin 580000 lintua, 5500 merisaukkoa ja 22 valasta. Vaikka oli puhetta pysyvistä vaurioista, se ei Yhdysvaltain kansallisen meren- ja ilmakehäntutkimuslaitoksen mukaan pidä paikkaansa, ja useimmat lajit tulevat noin viiden vuoden kuluttua olemaan jo määrällisesti entisellään. ”Tointuminen olisi ehkä ollut vielä nopeampaa, jollei joitakin rantoja olisi pesty kuumilla vesisuihkuilla yhtenä keinona suuren yleisön suuttumuksen rauhoittamiseksi”, kirjoittaa aikakauslehti Fortune. ”Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että kuuma vesi tappaa enemmän pieneliöitä kuin öljy.” Päätutkija Sylvia Earlen mukaan ”ekologisen katastrofin sattuessa on joskus parasta – ja nurinkurisuudessaan myös vaikeinta – olla tekemättä mitään”.

Taskuun mahtuvia elektronisia Raamattuja

”Elektroniikan maailmassa on nykyään pieni kaunista”, raportoi viikkolehti Newsweek. Eräs New Jerseyssä toimiva amerikkalainen yhtiö valmistaa noin 1600 markan hintaan myytäviä kädessä pidettäviä laitteita. Vaihtoehtoina on kolme raamatunkäännöstä, joista kaksi ovat Revised Standard -käännös ja Kuningas Jaakon käännös. ”Miksi käyttää 400 dollaria Raamattuun?” kysyy Newsweek. ”Koska sillä on konekirjoitustyylinen näppäimistö ja jonkin verran älyä.” Unohtuneet raamatunkohdat voidaan löytää yksinkertaisesti näppäilemällä joitakin avainsanoja, jotka saatetaan muistaa. Yhtiö ”on saattanut löytää todellisen markkinaraon hajamielisistä papeista”, lehti kirjoittaa. ”Se on myynyt puolessa vuodessa jo 50000 elektronista Raamattua.”

Ilmankostutuksen vaaroja

”Akuutteihin vaivoihin, kuten kostutinkuumeeseen, flunssan kaltaiseen sairauteen, josta toimistotyötä tekevät kärsivät, saattavat olla syynä suuret ilmankostuttimet, joissa vesi seisoo ja kerää pieneliöitä”, kirjoittaa kanadalainen The Medical Post. Kotikäyttöön tarkoitetut pisaroivat ilmankostuttimet aiheuttavat samanlaisia vaaroja, kun bakteerit ja homesienet sikiävät seisovassa vedessä, jota kostutin levittää pisaroina ilmaan. Samassa lehdessä eräs asiantuntija ehdottaa, että kun ilmankostutus terveyssyistä käy tarpeelliseksi, potilaitten pitäisi harkita ”huoneilman kostutusta höyrykostutuksella, mikä onnistuu esimerkiksi niinkin yksinkertaisin keinoin kuin pitämällä kattilaa kiehumassa liedellä”.

Enemmän sotilasparakkeja kuin sairaaloita

Maailman valtiot käyttävät bruttokansantuotteestaan sotilasmenoihin 5,4 prosenttia mutta terveydenhoitoon vain 4,2 prosenttia, kirjoittaa hollantilaisen Inter-yliopiston väestötieteellisen instituutin julkaisema Demos-niminen tiedote. Kehitysmaissa suhde on vielä epätasaisempi: puolustusmenoihin 5,6 prosenttia mutta terveydenhuoltoon vain 1,4 prosenttia. Listan kärkitiloja pitävät Kaakkois-Aasian valtiot, sillä ne käyttävät varusteluun seitsemän kertaa niin paljon varoja kuin terveydenhuoltoon, toteaa tämä lehti.

Nolo iänmääritysvirhe

11 vuotta sitten maalaili Etelä-Afrikassa taiteellinen isoäiti Joan Ahrens kivenmurikoihin kauniita maalauksia valiten kuva-aiheensa perinteisestä bušmannien taiteesta. Myöhemmin yksi hänen maalaamistaan kivistä poimittiin ylös savannilta läheltä hänen entistä kotiaan, joka sijaitsi Pietermaritzburgin kaupungissa. Lopulta se joutui kaupunginmuseon intendentin haltuun. Intendentti ei tuntenut kiven historiaa, joten hän lähetti sen iänmääritystä varten Englantiin Oxfordin yliopiston radiohiililaboratorioon. Asiantuntijat arvioivat maalauksen iäksi 1200 vuotta! Mistä tällainen nolo virhe johtui? Eteläafrikkalaisen Sunday Times -sanomalehden mukaan ”sen jälkeen on selvinnyt, että rouva Ahrensin käyttämät öljyvärit sisälsivät luonnonöljyjä, jotka sisälsivät hiiltä – sitä ainutta ainetta, jota Oxford oli käyttänyt iänmäärityksessään”.

Petokset ja tuhopoltot tulevat kalliiksi

Luottokorttipetokset aiheuttavat Englannissa pankeille ja muille rahoituslaitoksille Suomen rahassa noin 600 miljoonan markan tappiot vuodessa, kirjoittaa Lontoossa ilmestyvä sanomalehti The Times. Tämä summa on silti vielä pientä sen rinnalla, mitä tuhopolttojen on arvioitu tulevan maksamaan: yksistään vuonna 1990 neljä miljardia markkaa, kun kaikkien palovahinkojen yhteenlaskettu arvo oli kahdeksan miljardia markkaa. Vaikka yleisin tuhopolttojen syy on 10–25-vuotiaitten miesten hävitysvimma, on jopa 20 prosenttia tuhopoltoista yhteydessä petoksiin: liikeyrityksiä, autoja ja koteja hävitetään tahallaan vakuutusrahojen saamiseksi. Englannin sisäministeriön luvut osoittavat myös, että vuonna 1988 vaurioitui tai tuhoutui kaikkiaan 1008 koulua tuhopoltoissa, kertoo The Times.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa