Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g91 8/12 s. 25-27
  • Kurkistamme maailmankaikkeuteen

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Kurkistamme maailmankaikkeuteen
  • Herätkää! 1991
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Nousemme Mauna Kealle
  • Miksi tänne?
  • Observatorioiden sisällä
  • Mitä tähdet kertovat?
  • Monipuolinen Havaijin saari
    Herätkää! 2008
  • Kuusi viestintuojaa avaruudesta
    Herätkää! 1996
  • Ihminen kurkistaa syvemmälle avaruuteen
    Herätkää! 1984
  • Tähtitaivaan tutkimista kotoa käsin
    Herätkää! 1978
Katso lisää
Herätkää! 1991
g91 8/12 s. 25-27

Kurkistamme maailmankaikkeuteen

Herätkää!-lehden Havaijin-kirjeenvaihtajalta

VOISITKO katsoa ajassa taaksepäin, jos haluaisit? Vastaus on myönteinen.

Oikeastaan joka kerta, kun kohotamme katseemme tähtitaivaalle, kurkistamme menneisyyteen. Minne sitten voisimme mennä katsomaan tällaista lumoavaa näkymää menneisyydestä? Muinaiset polynesialaiset löysivät Havaijin seuraamalla tähtiä, ja nykyäänkin monet, jotka haluavat seurata tai tarkkailla tähtiä, tulevat tähän saarten muodostamaan osavaltioon. He löytävätkin täältä erittäin korkealaatuista tähtitieteellistä tekniikkaa – tekniikkaa, jonka avulla voidaan katsoa paljon kauemmas menneisyyteen.

Matkustakaamme Havaijiin, Havaijisaarten pääsaarelle. Siellä nousemme Mauna Kea -nimisen sammuneen tulivuoren huipulle. Käymme 4205 metrin korkeudessa muutamissa maailman hienoimmista observatorioista, jotka on omistettu maailmankaikkeuden tarkkailemiseen.

Nousemme Mauna Kealle

Varhain aamulla alkanut ajomatkamme Mauna Kean huipulle on pitkä ja mutkikas. Siirrymme pois alempien seutujen trooppisesta ilmastosta, jossa vuotuinen sademäärä on runsaat 500 senttimetriä, ja nousemme kohti tämän sammuneen tulivuoren karua ylärinnettä, joka voi olla lumen peitossa useita kuukausia vuodesta. Kun nousemme puurajan yläpuolelle, huomaamme olevamme jyrkällä ja arvaamattomalla hiekkatiellä. Nyt ymmärrämme, miksi nelipyörävetoinen ajoneuvo on välttämätön.

Lopulta pääsemme huipulle ja havaitsemme, että siellä on monia observatorioita siellä täällä. Ilma on täällä raikas, kuulas ja lähes täysin kirkas. Pysäköimme automme ja astumme ulos. Raikas, jäätävän kylmä tuuli saa meidät hetkessä värisemään vilusta. Katsellessamme ympärillemme meidät kuitenkin valtaa huumaava ilo. Seisomme karun tulivuoren päällä, paljon pilvien yläpuolella, näennäisesti eristyksissä kaikista muista maa- tai merinäkymistä!

Miksi tänne?

Varhain 1960-luvun alussa tähtitieteilijät alkoivat rakentaa Havaijin ensimmäistä observatoriota, josta voisi tähystää avaruuteen ja menneisyyteen. Miksi sitten juuri tänne, saarella olevan tulivuoren huipulle, kauaksi Tyynellemerelle?

On olemassa neljä perussyytä, joiden takia tämä erikoinen paikka on niin käyttökelpoinen tähtitaivaiden tutkimiseen: 1) kirkkaiden öiden määrä vuodessa on prosentuaalisesti suuri, 2) ilma on kirkasta eikä väreile, minkä ansiosta näkymä vääristyy mahdollisimman vähän, 3) erittäin vähäinen valoisuus öisin, mikä Havaijissa turvataan kaupungin valaistussäännöksillä, ja 4) hyvin alhainen ilmankosteus. Miksi viimeksi mainittu seikka on tärkeä? Koska kosteus vaikeuttaa joidenkin laitteiden toimintaa.

Paljaalla silmälläkin voimme helposti havaita ilman epätavallisen laadun, mikä tekee tästä erinomaisen paikan avaruuden tähystämiseen. Eipä ihme, että Mauna Keaa pidetään lähes täydellisenä paikkana tähtien havainnoimiseen.

Observatorioiden sisällä

Tapaamme oppaamme, ja hänen kanssaan menemme W. M. Keckin observatorioon. Siellä on suurin ja tähän mennessä rakennetuista tehokkain kaukoputki.

Kun astumme sisään, huomaamme nopeasti, etteivät tähtitieteilijät nykyään enää katsele näistä kaukoputkista paljain silmin. Ne ajat ovat olleet ja menneet! Nykyään tiedemiehet käyttävät kaukoputkia tehokkaiden tietokoneiden ja muiden monimutkaisten laitteiden välityksellä. Tällainen tietokoneohjauksella toimiva laite voi nähdä miljardeja kertoja enemmän kuin paljas silmä.

Eikö olekin uskomatonta? Tämän tekniikan avulla tähtitieteilijät voivat vain muutaman päivän silmäilyllä kerätä niin paljon tietoa, että he saavat sen jälkeen tehdä kuukausikaupalla työtä arvioidessaan keräämiään tietoja.

Oppaamme kiinnittää nyt huomiomme siihen, miksi W. M. Keckin observatorio on tähtitieteellisen tekniikan kärkipäässä – sen kaukoputkien ainutlaatuiseen suunnitteluun. Panemme merkille 36 kuusikulmaista segmenttipeiliä, joista kukin on läpimitaltaan 1,8 metriä. Näistä koostuu peili, jonka läpimitta on kymmenen metriä.

Kuvaillessaan tämän kaukoputken toimintaa kalifornialainen tähtitieteilijöiden seura (California Association for Research in Astronomy) sanoo lehdistötiedotteessaan: ”Elektronisesti ohjattavat peilit on asetettu paikoilleen yhden miljoonasosatuuman tarkkuudella, mikä on tuhannesosa hiuksen paksuudesta.” Vasta neljäsosa peileistä on asennettu, mutta silti se ”vastaa jo nyt Palomarvuoren observatoriossa Kaliforniassa sijaitsevan 200-tuumaisen [5-metrisen] Hale-teleskoopin tehoa”.

Eikä tässä ole vielä kaikki. Oppaamme kertoo, että laitos on juuri saanut lahjoituksen toista, vielä rakenteilla olevaa kaukoputkea varten, jonka paikka tulee olemaan tämän toisen vieressä. Nämä kaksoiskaukoputket tulevat toimimaan jättiläismäisinä avaruuskiikareina, joilla voidaan nähdä kauemmaksi avaruuteen kuin on koskaan uskottu olevan mahdollista. Täällä on todella jännittävää!

Emme kuitenkaan halua innostua liikaa näin korkealla paikalla, koska ymmärrämme mahdollisen hypoksian eli kudosten hapenpuutteen vaaran. Tunnemme, ettei mielemme ole terävimmillään yrittäessämme keskittyä ja muodostaa puhetta. Liian nopea liikkuminen tai liiallinen energiankulutus voi näin korkealla aiheuttaa päänsärkyä, pahoinvointia tai pyörtymisen. Tämä ei ole todellakaan huonokuntoisille sopiva paikka.

Oltuamme viisi tuntia huipulla onkin siksi aika suunnata kulkumme alas vuorta 2800 metrin korkeuteen. Tähän mennessä aamu on ollut täynnä tapahtumia.

Mitä tähdet kertovat?

2800 metrin korkeudessa on majoitus- ja muita tiloja noin 50 tähtitieteilijälle ja heidän huoltohenkilökunnalleen. Tällä korkeudella on myös vierailijoille tarkoitettu keskus, jossa voi kuunnella luentoja Mauna Kean observatorioista.

Niiden iloksi, jotka haluavat vielä viipyä paikalla, näytetään öinen tähtitaivas 28 senttimetrin läpimittaisella kaukoputkella jonkun Havaijin yliopiston pätevän tiedemiehen selostaessa. Jos jäät katsomaan sitä, kuten me jäimme, et tule pettymään. Se on vähintäänkin erinomainen tapa saada tietoa tähtien antamasta todistuksesta tämän hyvin epätavallisen päivän päätteeksi.

Saatat ihmetellä, miksi sanoimme aiemmin, että voimme katsoa ajassa taaksepäin. Eräs esimerkki ehkä auttaa sinua ymmärtämään tämän. Otetaanpa esimerkiksi Andromeda-galaksi. Kirkkaana yönä sen valon voi nähdä paljaalla silmällä. Tiedemiehet tietävät, kuinka kaukana tämä tähtisaareke on maasta, ja sen, että valo kulkee 299792 kilometriä sekunnissa, ja he ovat määrittäneet Andromeda-galaksista näkyvän valon 1,5 miljoonaa vuotta vanhaksi. Tähtien heijastaman valon katseleminen on oikeastaan katsomista ajassa taaksepäin.

Näiden Mauna Kealla sijaitsevien uusien, pitkälle kehitettyjen kaukoputkien ansiosta ihminen voi nyt nähdä vielä kauemmaksi ajassa taaksepäin ja yhä kauemmaksi avaruuteen. Tämä johtuu siitä, että nykyiset kaukoputket ovat paljon tehokkaampia kuin paljaat silmämme. Onkin arvioitu, että nykyisen tekniikan avulla tähtitieteilijät näkevät tähdistä tulevaa valoa, joka on kahdeksan miljardia vuotta vanhaa! Kootessaan sellaista tietoa he toivovat pääsevänsä paremmin perille siitä, miten tähdet syntyivät ja miten maailmankaikkeus kehittyi.

Tämä on ollut todella ainutlaatuinen päivä meille vierailijoille. Näkemämme painuu kauaksi aikaa mieleemme. Se, mitä tähtitieteilijät näkevät ja tulevat vielä näkemään, saa meidät ihailemaan luomakunnan ihmeitä. Enää emme vain katsahda tähtitaivaalle ja lähde pois. Tästä lähtien tulemme muistamaan tämän tilaisuuden ja tämän hienon, vuorella sijaitsevan observatorion.

Toivottavasti tällaiset kokemukset saavat meidät arvostamaan Häntä, joka teki maailmankaikkeuden niin valtavaksi ihmettelyn aiheeksi meille. – Jesaja 40:26; 42:5.

[Kuvan lähdemerkintä s. 25]

California Association for Research in Astronomy

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa