Totuuksia vai myyttejä joulusta?
”JOS hartailta katolilaisilta kysytään, miksi joulua vietetään 25. joulukuuta, ainakin yhdeksän kymmenestä vastaa yllättyneenä tai huvittuneena: ’Silloinhan Jeesus syntyi!’ Jos taas joltakulta Jehovan todistajalta kysytään, miksi hän ei vietä tätä juhlaa, hän vastaa poikkeuksetta: ’Koska sitä ei mainita evankeliumeissa.’”
Näin alkoi joulua käsittelevä artikkeli, joka julkaistiin napolilaisessa Il Mattino -päivälehdessä. Kumpi näkemys on sitten oikea? Lehdessä jatkettiin: ”Ei tarvitse muuta kuin selailla Matteuksen ja Luukkaan kertomuksia (ainoat joissa kerrotaan Kristuksen syntymästä) havaitakseen, että jälkimmäinen vastaus on oikea.”
Tällaiset artikkelit eivät ole enää harvinaisia. Usein uutisvälineissä paljastetaan joitakin yleisiä jouluun liittyviä uskomuksia myyteiksi. Esimerkiksi vuoden 1990 joulukuussa oli Christchurchissä Uudessa-Seelannissa ilmestyvässä The Press -lehdessä artikkeli ”Joulun kuusi myyttiä”. Siinä todettiin:
”1. MYYTTI: Pohjoisnavalla asuva joulupukki kiitää jouluaattona halki maailman jakaakseen lahjoja kilteille pikkutytöille ja -pojille. Kukaan ei tietysti halua pilata kenenkään iloa, mutta tämähän ei voi olla totta. Ehtiikö hän niin moneen kotiin yhtenä ainoana iltana, ja syökö hän tosiaan kaikki hänelle jätetyt kakut ja portviinin? Ja entä jos talossa ei olekaan savupiippua? Tämä tarina ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. – –
”2. MYYTTI: 25. joulukuuta on Kristuksen syntymäpäivä. Tuskinpa. Luukkaan evankeliumissa sanotaan, että kun Jeesus syntyi Betlehemissä, paimenet oleskelivat ulkosalla ja vartioivat laumojaan yöllä. Tuossa osassa Palestiinaa joulukuun päivälämpötila on keskimäärin 7 astetta, ja yöllä on paljon kylmempää. Kylmiä sateita tulee usein, ja toisinaan ylängöillä on lunta. Paimenet olisivat siellä, missä heidän lampaansa ovat aina olleet tuohon aikaan vuodesta: katetussa suojassa. – –
”3. MYYTTI: Ensimmäistä joulua vietettiin Betlehemissä, kun Kristus syntyi. Todellisuudessa se näyttää saaneen alkunsa Roomassa; varhaisin tieto sen vietosta on vuodelta 336. Se levisi itään ja länteen, kunnes Jerusalemin kirkko omaksui sen 400-luvun puolivälissä.
”Tosiasiassa joulu sai alkunsa tavallaan vaiheittain, ja kyse oli pelkästään juhlan nimen muuttamisesta: satojen vuosien ajan ennen Kristusta oli joulukuun lopulla vietetty aivan samankaltaisia pakanallisia mässäilyjä ja pitoja osana pohjoisen pallonpuoliskon talvipäivänseisauksen juhlia – –
”Kirkon johtajilla ei selvästikään ollut mitään sitä vastaan, että Kristuksen syntymä sulki piiriinsä nämä pakanuuteen perustuvat juomingit, koska he eivät tuntuneet niinkään piittaavan totuudesta tai teologisesta puhdasoppisuudesta kuin mahdollisuudesta laumojensa suurentamiseen ja siten oman valtansa lisäämiseen. – –
”Ei ole mikään ihme, että Skotlannin, Englannin ja Uuden-Englannin puritaanit yrittivät 1600-luvulla lopettaa joulunvieton sanoen sen olevan jatkoa ’niille turhuuksille ja kohtuuttomuuksille, joihin pakanat antautuvat’.
”Joka vuosi kaikuvat vaatimukset ’Kristuksen palauttamisesta jouluun’ kuulostavat tosiaankin kovin ontoilta: todellisuudessa hän ei ole koskaan halunnut olla osa siitä.
”4. MYYTTI: Tapa antaa joululahjoja sai alkunsa siitä, kun Jeesus oli saanut lahjaksi kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Ihmiset olivat kyllä antaneet toisilleen lahjoja joulukuun 25. ja 26. päivänä jo satojen vuosien ajan ennen Kristusta talvipäivänseisauksen juhlissa. Muinaisilla roomalaisilla lahjojen antaminen kuului heidän auringonpalvontaan liittyvään juhlaansa, saturnaliaan.
”Joka tapauksessa tietäjät antoivat lahjoja Jeesukselle, eivät toisilleen, sen mukaisesti, mikä silloin oli tapana vierailtaessa huomattavien ihmisten luona. Matteuksen evankeliumi osoittaakin heidän olleen kiinnostuneita Jeesuksesta juutalaisten tulevana kuninkaana.
”5. MYYTTI: Niin ’kolme tietäjää’ kuin paimenetkin kumarsivat Jeesusta tämän maatessa seimessään. Se, joka piirtää noita kauniita seimiasetelmia, joissa paimenet ja tietäjät ovat tallissa yhdessä, ei liiemmin lue Raamattuaan.
”Matteuksen evankeliumissa sanotaan selvästi, että kun ’tietäjät’ löysivät Jeesuksen, tämä oli tuolloin talossa – ja lisäksi se tapahtui luultavasti runsaan kahden vuoden kuluttua hänen syntymästään.
”Kun Matteus kuvailee tietäjien vierailua, hän lisäksi puhuu Jeesuksesta pienokaisena eikä vauvana. Tämä ei ollut enää tuolloin kapaloissa, ja paimenet olivat jo kauan sitten palanneet laumojensa luokse.
”Mietihän myös sitä, että kun Herodes yritti murhata Messiaan, hän käytti tietäjien ilmoittamaa ajankohtaa ja määräsi kaikki enintään kaksivuotiaat poikalapset surmattaviksi.
”Olisiko hän antanut niin kauhean – ja myös erittäin vihatun – määräyksen, jos hän olisi tiennyt tavoittelemansa uhrin olleen vain muutaman viikon ikäinen? – –
”Raamatussa ei missään ilmaista, kuinka monta tietäjiä oli. Evankeliumissa oleva kreikkalainen sana on magoi, josta sana ’maaginen’ on peräisin. – –
”6. MYYTTI: Joulun aikaan maassa on rauha ja hyvä tahto kaikkia kohtaan. Todella jalo ajatus, mutta Raamattu ei sano niin. – –
”Alkukieliset, kreikkalaiset Luukkaan evankeliumin rivienväliset käännökset osoittavat, että paimenille ilmestyneet enkelijoukot sanoivat todellisuudessa: ’ja maan päällä rauha hyvän tahdon ihmisten keskuudessa’.
”Siinä juuri onkin ero. Yksi täynnä juopottelua ja ylensyömistä oleva, ylikaupallistettu päivä vuodessa ei tee ihmisestä kristittyä; Raamattu sanoo, että rauha ei koita niille, jotka viettävät Jeesuksen väärää syntymäpäivää, vaan niille jotka noudattavat hänen opetuksiaan – ympäri vuoden.”