Mitä intuitiolla tarkoitetaan?

ERÄÄNÄ iltana vuonna 1893 Yhdysvalloissa muuan detroitilaisen hiiliyhtiön palveluksessa oleva toimistotyöntekijä näki kummallisen varaosista ja polkupyörän pyöristä kyhätyn kapineen mennä rämistelevän pitkin katua. Yhtäkkiä hän sai oivalluksen – intuitiivisen oivalluksen. Hän vain jotenkin tiesi, että tässä oli keksintö, jolla olisi tulevaisuus. Nopeasti hän nosti pankista tuhannen dollarin säästönsä ja osti laitteen keksijän omistaman yrityksen osakkeita välittämättä niiden asiantuntijoiden ivallisista huomautuksista, jotka kivenkovaan väittivät, ettei tästä oudosta keksinnöstä ikinä tulisi kovin suosittua. Kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin hän myi Henry Fordin autoalan yrityksen osakkeensa 35 miljoonalla dollarilla. Liioittelematta voidaan sanoa, että hänen intuitionsa osoittautui todella kannattavaksi.

Kuuluisa tiedemies Albert Einsteinkin toimi intuitiivisen oivalluksen perusteella. Hän sai idean – hän sanoi myöhemmin sen olleen hänen elämänsä onnellisin ajatus – joka johti kuuluisaksi tulleen yleisen suhteellisuusteorian syntyyn. Einstein päätteli, että intuitio oli ratkaisevan tärkeää luonnonlakien keksimiselle. Kaikki Einsteinin aavistukset eivät kuitenkaan osoittautuneet kannattaviksi. Hän myönsi, että kerran häneltä meni kahden vuoden uurastus hukkaan, kun hän toimi pettävän intuition perusteella, joka ei kuitenkaan koskaan johtanut hyvään tulokseen.

Intuitio ei tietenkään aina tuo mainetta ja rikkauksia, eikä se ole vain nerojen ja monimiljoonikkojen yksinoikeus. Intuitio kuuluu useimpien meidän jokapäiväiseen elämään. Se voi jonkin verran vaikuttaa moniin tekemiimme päätöksiin: päätökseemme suhtautua epäluuloisesti ventovieraaseen, ratkaisuumme ryhtyä johonkin liiketoimeen tai siihen olettamukseemme, että ystävällämme on jotain hätää, koska hänen äänensä ei kuulostanut puhelimessa aivan normaalilta.

Monet kuitenkin luottavat intuitioon tehdessään paljon tärkeämpiäkin päätöksiä: mille uralle pyrkiä, missä asua, kenen kanssa mennä naimisiin ja jopa mitä uskontoa tunnustaa elämässään. Ellei intuitio näillä alueilla osoittaudu onnistuneeksi, hinta voi olla paljon suurempi kuin se hinta, jonka Einstein joutui maksamaan, kun hänen kahden vuoden työnsä meni hukkaan. Mitä sitten intuitiolla tarkoitetaan? Miten se toimii? Miten luotettava se on?

Muuan teinityttö, jota lainataan Philip Goldbergin kirjassa Intuition voima, vastasi tuohon kysymykseen: ”Intuitio on sitä kun tietää jotain, mutta, tuota, mistä se tuli?” Virallisemmin intuition on määritelty olevan ”tietoa, joka tulee ihmiselle ilman tietoista muistamista tai päättelyä”. Intuitioon tuntuu kuuluvan eräänlainen hyppäys suoraan ongelman tajuamisesta ratkaisun keksimiseen. Yhtäkkiä me vain tiedämme vastauksen tai ymmärrämme tilanteen. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että intuitio on mielijohde tai halu.

Esimerkiksi kun sanotaan: ”Nähdessäni sen minä vain tiesin, että minun oli saatava se”, kyse on pikemminkin halusta kuin intuitiosta. Intuitio näyttää kenties muistuttavan halua siinä, että se tuntuu syntyvän sisällämme ilman järjestelmällistä, vaiheittaista pohdintaa. Se ei kuitenkaan todellisuudessa perustu niin paljon tunteisiin eikä arvoituksellisuuteen kuin halut, jotka kumpuavat usein ”petollisesta” sydämestämme. – Jeremia 17:9.

Intuitio ei ole nähtävästi myöskään mikään salaperäinen kuudes aisti. Teoksessa The World Book Encyclopedia sanotaankin: ”Jotkut nimittävät virheellisesti intuitiota ’kuudenneksi aistiksi’. Tarkka tutkimus kuitenkin yleensä osoittaa, että intuitiot perustuvat kokemukseen, varsinkin erittäin herkkien yksilöiden kokemukseen.” Tuossa tietoteoksessa väitetään, että ihminen kokoaa ”muistojen ja vaikutelmien varaston”, josta mieli voi rakentaa ”yhtäkkisen vaikutelman [jota sanotaan] intuitioksi eli ’aavistukseksi’”.

Intuitio ei ole siis mikään mystinen tai maaginen ominaisuus, vaan se näyttää olevan asiantuntemuksen hankkimisen luonnollinen seuraus. Psychology Today -lehdessä mainittiin äskettäin: ”Tutkijat ovat huomanneet, että intuitiivisilla ihmisillä on yksi yhteinen peruspiirre: he ovat asiantuntijoita nimenomaisilla – – tiedonaloilla. He turvautuvat helposti oppineisuuteensa ratkaistessaan oman erikoisalansa ongelmia. Ihmiset vaikuttavat intuitiivisilta todellisuudessa juuri siksi, että heillä on asiantuntemusta – ja siinä määrin intuitiivisilta kuin heillä on tuota asiantuntemusta.” Miksi sitten asiantuntemus synnyttäisi intuition?

Teollisuushallintoon erikoistuneen dosentin Michael Prietulan teorian mukaan ihmisten saatua jostakin aiheesta uutta tietoa ”heidän ajattelutapansa muuttuu vähitellen”. Mieli järjestelee tiedot karkeisiin ryhmiin. Nämä laajat tiedostot mahdollistavat toisinaan sen, että mieli ohittaa hitaat, työläät, analyyttiset vaiheet ja hyppää suoraan intuitiivisiin päätelmiin. Prietulan mukaan nämä välittömät oivallukset asioiden olemuksesta parantuvat, kun aivot yhdistävät useampia tällaisia laajoja tiedostoja.

Mietihän arkielämän esimerkkiä, joka on kerrottu aivojen toimintaa käsittelevässä kirjassa Brain Function: ”Katsele lukkoseppää työssään, kun hän tunnustelee pelkällä taivutetulla metallilangalla monimutkaista lukkoa ja napsauttaa sen auki ikään kuin jonkin selittämättömän intuition ohjaamana.” Lukkosepän intuitio saattaa hyvinkin tuntua tarkkailijasta selittämättömältä, vaikka todellisuudessa se juontaa juurensa vuosien kokemuksesta. Me kaikki olemme tällä tavalla intuitiivisia. Kun esimerkiksi ajat polkupyörällä, et tietoisesti hoe itsellesi: ”Minun on luullakseni parasta kääntää etupyörää hiukan oikealle, koska muuten saattaisin menettää tasapainoni.” Aivosi tekevät tällaiset päätökset intuitiivisesti kokemuksen tuoman tiedon perusteella.

Einsteinin fysiikan alalla osoittama intuitiivisuus ei myöskään putkahtanut tyhjästä. Hän saattoi käyttää hyväkseen valtavaa asiantuntemustaan. Joltakin alalta hankittu asiantuntemus ei kuitenkaan ehkä johdakaan intuitiivisiin oivalluksiin jollakin toisella alalla. Einsteinin intuitiokyky ei auttanut häntä korjaamaan putkistossa olevaa vikaa.

Monet liittävät mielessään yhteen sanat ”naiset” ja ”intuitio”. Ovatko naiset todella intuitiivisempia kuin miehet? Mikäli se pitää paikkansa, miten asiantuntemuksen hankkiminen voisi selittää tämän ilmiön?

Mietihän yhtä aivan tavallista esimerkkiä. Vauva itkee. Toisessa huoneessa hääräilevä kokenut äiti menee hakemaan vaippoja eikä ala valmistella lapsen syöttämistä. Miksi? Hänelle on kehittynyt vaistonvarainen tunne siitä, mitä hänen lapsensa itku merkitsee. Hän tietää, millainen itku ilmaisee mitäkin tarvetta ja millaista itkua hän osaa odottaa tiettyinä aikoina. Sekunnin murto-osassa asiaa sen kummemmin miettimättä hän pystyy arvioimaan, mitä lapsi tarvitsee, ja toimimaan sen mukaan. Vaikuttaako tässä jokin salaperäinen kuudes aisti? Ei, vaan hänen intuitionsa perustuu hänen kokemukseensa äitinä, ponnistelemalla saavutettuun harjaantumiseen. Kokematon äiti tai lapsenhoitaja saattaa ensin olla aivan neuvoton samanlaisessa tilanteessa.

Käsitys naisten intuitiivisuudesta ei rajoitu kuitenkaan ainoastaan äitiyteen. Monet ovat huomanneet, että naiset näyttävät pystyvän muodostamaan käsityksen ihmisiin ja persoonallisuuksiin liittyvien tilanteiden hiuksenhienoista yksityiskohdista nopeammin ja näkemyksellisemmin kuin miehet. Tutkijoilla ei ole varmaa kantaa siitä, miksi sukupuolten välillä tuntuu olevan eroja tässä asiassa.

Texasin yliopistossa El Pasossa työskentelevä psykologi Weston Agor on tästä aiheesta tekemiensä tutkimusten perusteella päätynyt siihen, että vaikka naiset ovat keskimäärin miehiä intuitiivisempia, tämä ero perustuu enemmän kulttuuriin kuin fysiologiaan. Toiset asiantuntijat ovat päätelleet, että naisten perinteiset roolit koulivat heidät hyviksi ihmistuntijoiksi. Antropologi Margaret Mead sanoikin: ”Pitkällisen ihmissuhteissa saamansa harjaannuksen vuoksi – sillä sitähän naisellinen intuitio todellisuudessa on – naisilla on erityinen kyky edistää kaikkia yhteisiä hankkeita.”

Vaikka naisten intuitiosta eittämättä on monenlaisia teorioita, entistä useammat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että intuitiosta on erittäin paljon apua sekä miehille että naisille. Psykologi Jerome Bruner sanoo kirjassaan The Process of Education: ”Se lämmin kiitos, jota tiedemiehet antavat ’intuitiivisiksi’ tunnustetuille kollegoilleen, on tärkeä todiste siitä, että intuitio on arvokas hyödyke tieteessä ja että sitä olisi syytä kasvattaa oppilaissamme.”

Luonnontieteen opiskelijat eivät kuitenkaan ole ainoita, jotka arvostavat ja haluavat kehittää intuitiokykyä. Nyt herääkin kysymys: voidaanko sitä kehittää? On myönnettävä, että toisten ihmisten sisäinen näkemys yksinkertaisesti on parempi kuin toisten. Koska intuitio kuitenkin näyttää olevan hyvin läheisesti sidoksissa asiantuntemuksen hankkimiseen, jotkut asiantuntijat ajattelevat meidän voivan vahvistaa luontaista intuitiivisuuttamme siten, että kiinnitämme enemmän huomiota siihen, miten opiskelemme.

Kun esimerkiksi luet, älä yritä vain omaksua monia tosiasioita. Herätä kysymyksiä. Ota selvää kaikesta, mitä et ymmärrä. Yritä tehdä tiivistelmiä ydinkohdista ja päätelmiä etukäteen. Lukemattomien yksityiskohtien hahmottamisen asemesta yritä etsiä laajoja ryhmiä, kaavoja ja perusperiaatteita. Psykologian professori Robert Glaserin käsityksen mukaan juuri ”kyky havaita laajoja, mielekkäitä malleja” on intuition perusta.

Tietenkään kaikenlaiset intuitiot eivät ole järkeviä. Mitä jos esimerkiksi tiedot, joihin intuitio perustui, olivat alun alkaen virheellisiä? Tämä vakavoittava ajatus voi saada meidät huolellisesti tutkimaan oppimiemme asioiden paikkansapitävyyttä. Lähes kaksituhatta vuotta sitten Raamatussa esitettiin juuri sellainen ajatus. Filippiläiskirjeen 1:10:ssä sanotaan: ’Varmistautukaa tärkeämmistä asioista.’ – Ks. myös Apostolien teot 17:11.

Yksi intuition varjopuoli on se, että tunteemme voivat värittää sitä. Yksinomaan intuitioon turvautuminen tärkeitä ratkaisuja tehtäessä tai arvioitaessa ihmisiä voi siksi olla vaarallista. ”Kun sinulla on tunnesiteitä johonkin, intuitiosi ei ole kenties kovin luotettava, ellet saa tunteitasi rajattua oikealla tavalla”, varoittaa psykologi Evelyn Vaughan. Vaikkeivät voimakkaat tunteet – suuttumus, pelko, kateus ja viha – itsessään ole intuitioita, ne voivat vaikuttaa sisäisiin näkemyksiimme ja jopa turmella ne. Ajatellaanpa esimerkiksi kahta ihmistä, jotka ovat kauan inhonneet toisiaan. Uuden väärinkäsityksen syntyessä kumpikin heistä heti vaistomaisesti tietää, että toinen toimii alhaisista vaikuttimista. Raamatussa meitä varoitetaan kuitenkin viisaasti, ettemme tällä tavalla tuomitsisi ’näennäisen arvon mukaan’. – 2. Korinttolaisille 10:7.

Myös ylpeys saattaisi saada meidät pitämään omia intuitioitamme liian tärkeinä, ikään kuin niiden painoarvo ylittäisi toisten arvostelukyvyn ja mielipiteet. Voisimme tehdä nopeita ratkaisuja neuvottelematta toisten asianosaisten kanssa. Ylpeytemme saattaisi myös johtaa siihen, että pidämme tiukasti kiinni jostakin intuition perusteella tehdystä päätöksestä toisten loukatuista tunteista tai huolellisesti harkituista neuvoista huolimatta. Raamatussa esitetään jälleen viisas ajatus: ”Jos joku luulee olevansa jotakin, vaikka ei ole mitään, niin hän pettää omaa mieltään.” – Galatalaisille 6:3.

Luottaminen liiaksi intuitioon voi päälle päätteeksi aiheuttaa henkistä laiskuutta. Tiedon, viisauden ja ymmärryksen hankkimiseen ei ole oikotietä; niitä voidaan saada vain tutkimalla järjestelmällisesti. Sen sijaan että viisas ihminen tarttuisi ensimmäiseen mielikuvaan, hän kokoaa tietovaraston, josta tulee sitten ymmärryksen ja havaintokyvyn – ja usein myös intuition – perusta.

Intuitiolla on joka tapauksessa todellista arvoa vain silloin, kun se on sopusoinnussa kaikkeuden suurimman mielen – Luojan mielen – kanssa. Hän on täsmällisen tiedon ja tosi viisauden lähde, ja hän haluaa meidän hankkivan tätä erittäin tärkeää tietoa. Huomaavaisesti hän antaa meille mahdollisuuden päästä hänen ajatustensa, tunteidensa ja tekojensa äärelle Raamatun välityksellä. Kun käytämme sellaista tietoa elämässämme, ’havaintokykymme’, myös intuitio, ’valmentuu’. – Heprealaisille 5:14.

Hanki siksi tietoa Luojasta ja hänen Pojastaan. (Johannes 17:3) Et voi tavoitella mitään arvokkaampaa. Intuitiolla ei voi olla parempaa perustaa.

[Huomioteksti s. 16]

Einstein piti intuitiota hyvin tärkeänä

[Huomioteksti s. 17]

Intuitio ei ole mikään selittämätön kuudes aisti

[Huomioteksti s. 17]

Ovatko naiset todella intuitiivisempia kuin miehet?

[Huomioteksti s. 19]

Vääriin tietoihin perustuvat intuitiot eivät ole luotettavia

[Kuva s. 18]

Intuition perusteella äiti tunnistaa lapsensa tarpeet tämän itkiessä