Kirje äidille ja isälle

KUINKA tärkeitä ovat hyvät vanhemmat? Seuraava aikuisen pojan äidilleen ja isälleen kirjoittama kirje valaisee heidän arvoaan.

”Rakas äiti ja isä!

”Siitä on jo yli 16 vuotta, kun lähdin kotoa, ja siksi teistä voi tuntua hiukan yllättävältä, että lähetän nyt tällaisen kirjeen. Pitkään mietittyäni minusta kuitenkin tuntui, että minun täytyy kirjoittaa tämä. Vuosia sitten, kun lähdin luotanne, otin mukaani paljon sellaista, jonka ottamiseen en pyytänyt lupaanne. Ette ehkä ole edes huomanneet niiden poissaoloa. Otin ne itse asiassa niin salaa mukaani, etten huomannut niitä itselläni olevankaan kuin vasta muutamia vuosia myöhemmin. Luettelen ne nyt tässä:

”Rakkaus siihen, mikä on oikein. Se on ollut minulle verraton suoja!

”Rakkaus ihmisiin. Sillä ei ole merkitystä, minkä kokoinen, näköinen tai värinen joku on. Vain se, mitä ihminen on sisäisesti, on tärkeää.

”Rehellisyys. Minulle kuuluva on minun, ja sitä tulisi käyttää varsinkin toisten hyväksi. Toiselle kuuluva olkoon hänen.

”Päättäväisyys. Tämä on koettelevimpina aikoinani auttanut minua selviytymään vaikeuksista.

”Kärsivällisyys. Te olitte minua kohtaan hyvin ystävällisiä, rakkaudellisia ja kärsivällisiä. Te ette koskaan luopuneet toivosta minun suhteeni.

”Kuri. Te ette koskaan olleet liian ankaria ettekä myöskään liian peräänantavia. Silloin en sitä kuitenkaan ymmärtänyt. Annattehan minulle anteeksi?

”Vapaus. Vapaus tuskasta, jota niin monet muut lapset ovat joutuneet elämässään kokemaan – tuskasta, jota lapsiaan huonosti kohtelevat vanhemmat ovat fyysisesti, henkisesti ja tunneperäisesti lapsilleen aiheuttaneet. Teillä oli aina mielessänne pelkästään minun parhaani, ja te suojelitte minua vaikeuksilta. En koskaan unohda sitä, mitä olette tehneet hyväkseni.

”Rakkaus yksinkertaisiin asioihin. Vuoriin, jokiin, siniseen taivaaseen, patikointiin ja leirintään. Te autoitte löytämään elämästä paljon mukavaa. Ketkään vanhemmat eivät olisi koskaan voineet tehdä enempää, ja sain sen vaikutelman, että te ette pitäneet sitä lainkaan vaivana.

”Varovaisuus. Älä usko kovin nopeasti kaikkea, mitä kuulet. Mutta kun todella uskot sen olevan totta, pidä siitä kaikin keinoin kiinni.

”Jumalan sanan totuus. Se on kaikkein tärkein. Se on perintöni. Se on arvokkaampi kuin mikään rahasumma, mitkään veneet, talot tai mikään omaisuus. Se antaa minulle sen, mikä on tärkeintä – ikuisen elämän.

”Näiden arvoa on vaikea ilmaista rahassa. Ne ovat mittaamattoman kalliita. Olen käyttänyt niitä hyvin paljon, ja haluan käyttää niitä edelleenkin, ellei minun täydy antaa niitä takaisin. Toivoisin voivani antaa ne edelleen nuorille pojilleni, jollei teillä ole mitään sitä vastaan. Tiedän niistä olevan hyötyä heille samoin kuin minullekin on ollut. Kerron heille aina, mistä olen ne saanut, nimittäin isoäidiltä ja isoisältä.

”Poikanne [nimi jätetty pyynnöstä pois].”