Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g92 22/10 s. 17-18
  • Uuden-Seelannin pieni, karvainen hedelmä

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Uuden-Seelannin pieni, karvainen hedelmä
  • Herätkää! 1992
  • Samankaltaista aineistoa
  • ’Kantakaa jatkuvasti paljon hedelmää’
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 2003
  • Läheisestä suhteesta nauttiminen
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1990
  • Jehova rakastaa niitä jotka ”kantavat hedelmää kestävinä”
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja (tutkittava) 2018
  • Tutki ollaksesi hedelmällinen
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1954
Katso lisää
Herätkää! 1992
g92 22/10 s. 17-18

Uuden-Seelannin pieni, karvainen hedelmä

Herätkää!-lehden Uuden-Seelannin-kirjeenvaihtajalta

LÄNSIMAALAISET kutsuivat sitä ”kiinalaiseksi karviaismarjaksi”. Mutta kun sitä alettiin viljellä Uudessa-Seelannissa, hankkeen puuhamiehet hyödynsivät tuon karvaisen hedelmän ja Uuden-Seelannin kuuluisan kiivi-linnun samannäköisyyttä. Tällä tavalla se tuli tunnetuksi ympäri maailmaa kiivihedelmänä.

Kymmenien vuosien ajan tämän eteläisellä Tyynellämerellä sijaitsevan maan talous perustui yksinomaan villaan, lihaan ja maitotuotteisiin. Nyt on yhdeksi tulolähteeksi kuitenkin noussut maan puutarhanviljelyn päätuote, kiivihedelmä. Ja niin kiivi on päässyt kiihottamaan miljoonien ihmisten makuhermoja. Sen monikäyttöisyyttä rajoittaa vain mielikuvitus, ja siksi siitä on opittu valmistamaan koko joukko erilaisia ihastuttavia ruokalajeja.

Mikä tämä karvainen, pieni hedelmä sitten oikeastaan on? Kiivi (Actinidia chinensis) on itse asiassa marja, joka kasvaa köynnöksessä. Se viihtyy leudossa ilmastossa ja on alun perin kotoisin Jangtsejoen laaksosta Etelä-Kiinasta. Ensimmäisen kerran se istutettiin Uuteen-Seelantiin kaupallisessa tarkoituksessa vuonna 1934 Te Puke -nimiseen 5500 asukkaan kaupunkiin, joka sijaitsee Pohjoissaaren itärannikolla. Pian kiiviviljelmiä perustettiin maan muihinkin osiin. Silti juuri Te Puke, jossa vallitsee ihanteelliset ilmasto-olot, on tullut tunnetuksi ”maailman kiivihedelmäpääkaupunkina”.

Kiivinviljely on melkoinen urakka. Kasvi antaa hedelmiä istutuksen jälkeen vasta kolmesta viiteen vuoden kuluttua. Lisäksi köynnöksiä on leikattava jatkuvasti, jotta hedelmät saisivat riittävästi valoa, ja niille on rakennettava pysyviä tukirakennelmia, poikkipuisia keppejä tai säleikköjä. Kun sadonkorjuu sitten alkaa, tarvitaan satoja taitavia työntekijöitä poimimaan käsin miljoonia hedelmiä, jotka ovat likimain sitruunan tai pienen appelsiinin kokoisia. Yhteen kiloon menee keskimäärin kahdeksan suurta kiiviä; joka vuosi tätä hedelmää korjataan kymmeniä tuhansia tonneja.

Saattaa vaikuttaa siltä, että ihmiset näkevät aika lailla vaivaa viljelläkseen hedelmää, jonka The Wall Street Journal -lehdessä kerran sanottiin näyttävän lähestulkoon yhtä vaikuttavalta kuin ”vanha tennispallo”. Mutta älkäämme antako mitäänsanomattoman ulkomuodon pettää. ”Halkaisepa kiivihedelmä”, jatkettiin Journal-lehdessä, ”ja se herää eloon. Siinä samassa kaikki on sähkönvihreää ja tuoksuvaa, ja keskeltä paistaa keltainen aurinko violettien säteiden ympäröimänä.” Koverrahan malto lusikalla ja maista! Se on hedelmäisen makeaa. Lisäksi tämä pikkuinen hedelmä on mahtava ravintoainepaketti. Huomattavan C- ja E-vitamiinipitoisuuden lisäksi suurikokoisessa kiivissä on kuitua lähes neljä kertaa enemmän kuin kupillisessa lehtiselleripaloja. Yhdessä hedelmässä on enemmän kaliumia kuin banaanissa, ja se voi täyttää 20–70 prosenttia kehon päivittäisestä kromintarpeesta.

Kiivi on hyvin monikäyttöinen keittiössäkin ja helposti sovellettavissa monenlaisiin ruokavalioihin. Koska sitä on todennäköisesti saatavilla omalla paikkakunnallasi, haluat ehkä kokeilla oheista reseptiä. Kenties Uuden-Seelannin pienestä, karvaisesta hedelmästä tulee sinunkin lempiruokaasi!

[Kuvan lähdemerkintä s. 17]

New Zealand Kiwifruit Marketing Board

[Tekstiruutu/Kuva s. 18]

Kylmä kiivihedelmäsalaatti

4–6 hengelle

1 tölkki (500 grammaa) litsejä tai muita hedelmiä

4 kuorittua kiiviä

2,5 desilitraa sokeria

1 tölkki (250 grammaa) mandariinilohkoja

1 ruokalusikallinen appelsiinilikööriä

1 ruokalusikallinen sitruunamehua

5 desilitraa vettä

1. Kaada vesi ja sokeri kattilaan. Hämmennä miedolla lämmöllä kunnes sokeri on sulanut. Keitä kolme minuuttia. Anna jäähtyä.

2. Soseuta kaksi kiiviä tehosekoittimessa.

3. Lisää sokeriin kiivisose, mandariinitölkin mehu, sitruunamehu ja likööri. Sekoita hyvin. Jäädytä seos matalassa astiassa. Raaputa haarukalla jäähiutaleiksi.

4. Viipaloi loput, kylmässä olleet kiivit.

5. Sekoita litsit mandariinilohkojen kanssa ja aseta ne kiiviviipaleiden kera keskikokoisiin konjakkilaseihin tai jälkiruokakulhoihin.

6. Lusikoi loput litsi- ja mandariinimehusta hedelmien päälle.

7. Ripottele hedelmien päälle valmiita jäähiutaleita juuri ennen tarjoilua.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa