Viihteen häikäisevä maailma

HOLLYWOOD! Asummepa missä päin maailmaa tahansa, tämä nimi tuo mieleemme todennäköisesti elokuvat ja viihteen. Tämä Yhdysvalloissa sijaitsevan Los Angelesin esikaupunki, jota kutsutaan myös viihdemaailman pääkaupungiksi tai unelmatehtaaksi, on vailla vertaistaan siinä, että se on alkanut tarkoittaa melkeinpä samaa kuin viihdeteollisuus. Se epäilemättä on kimalluksen ja lumouksen maailmankeskus. Kuten eräs kirjoittaja on sanonut, ”Hollywood mielletään nykyään kaikkialla maailmassa elokuvafantasioitten tekijäksi”.

Viihde – suurteollisuutta

Hollywood on silti muutakin kuin vain mielikuva, joka on levinnyt kaikkialle maailmaan. ”Hollywood” on valtavaa, koko maailman käsittävää viihdeteollisuutta. Time-viikkolehden mukaan viihde onkin avaruustekniikan ja lentokoneiden jälkeen Yhdysvaltojen tärkein vientituote. Amerikkalaisen viihdeteollisuuden vuotuinen liikevaihto on satoja miljardeja dollareita, ja melkoinen osa siitä – noin viidennes – on peräisin muista maista.

Yhdysvallat kahmii maailman kirjamarkkinoiden tuotosta 35, äänilevy- ja musiikkikasettikaupan tuotosta 50, elokuva- ja kotivideomyynnin tuotosta 55 ja televisiotuloista 75–85 prosenttia.

Tämän valtaisan rahamäärän vastikkeeksi Hollywood tarjoaa maailmalle viihdettä. Ei niin että maailma olisi aina mielissään siitä. Useat maat ovat näet paheksuneet amerikkalaisten kulttuuri-imperialismia, alistavaa kulttuurivaikutusta, joka saa niiden nuorison hylkimään oman maansa kulttuuria ja suosimaan tuontitavaraa: mahtipontisia amerikkalaisia aatteita, käsitteitä ja tapoja. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki maailman viihde olisi amerikkalaisperäistä. Monissa maissa on tarjolla myös omatekoista viihdettä: elokuvia, televisio-ohjelmia, äänilevyjä, musiikkikasetteja, videoita, kirjoja, urheilua ja niin edelleen.

Viihteestä ei nykyään ole pulaa

Riippumatta siitä, ketkä viihdyttävät tai keiden pitäisi viihdyttää maailmaa, tilanne on nykyään sikäli erikoinen, että viihdettä on niin helposti ja ylenpalttisesti saatavana, että voidaan puhua suoranaisesta viihteen vallankumouksesta. Valaisemme asiaa. Jos olisimme eläneet sata vuotta sitten, niin miten usein koulitut, lahjakkaat esiintyjät olisivat olleet viihdyttämässä meitä? Vaikka olisimme eläneet vauraimmissa maissa, niin on todennäköistä, että monien nuoren sukupolven edustajien mielestä meidän elämämme olisi täytynyt olla viihteen puutteessa ankeaa. Esimerkiksi olisimme joutuneet näkemään vaivaa mennäksemme oopperaan tai sinfoniakonserttiin. Nykyään voimme kuunnella kannettavia stereoita, jotka soittavat meille juuri sellaista musiikkia, jota haluamme kuunnella, tai istua sohvalle, painaa nappia ja seurata melkeinpä millaista tahansa kuviteltavissa olevaa viihdettä.

Kaikissa kehittyneissä maissa on monissa kodeissa ainakin yksi televisio, videonauhuri ja CD-soitin tai kasettinauhuri ja niiden lisäksi muita elektronisia laitteita. Joillakin lapsilla on kasvuympäristönään koti, jossa on melkein yhtä monta televisiota kuin on peiliä. Kehitysmaissa on monissa kylissä ja yhdyskunnissa oma televisiokeskuksensa, johon väki kerääntyy iltaisin viihdyttämään itseään. Ihmiset ovat tulleet riippuvaisiksi televisiosta. He täyttävät vapaa-aikaansa entistä useammilla viihteen muodoilla.

Onko siinä jotakin väärää? Liittyykö nykyajan viihteeseen vaaroja? Vai aiheuttaako nykyinen viihteen tarjonta vain runsauden pulaa? Seuraavaksi tarkastelemme viihteen häikäisevän maailman hyviä ja huonoja puolia.