Raamatun näkökanta:

Miksi hävyttömyydet eivät sovi kristityille

MUUAN BBC:n Walesin osaston radio-ohjelmien tuottaja sai virallisen huomautuksen sen vuoksi, ettei hän ollut suostunut leikkaamaan pois ”pahennusta herättäviä sanoja” erään homoseksuaalin haastattelusta. BBC:n edustajan mukaan, jota lainattiin The Guardian -sanomalehdessä, tuo haastateltava käytti ”äärimmäisen karkeaa kieltä kuvaillessaan tapoja, joiden kautta joku voi saada aidsin”. Lisäksi kun eräässä tutkimuksessa tarkkailtiin kahden viikon ajan Englannin neljän televisiokanavan lähetyksiä, havaittiin, että 22 prosenttia ohjelmista sisälsi ”rumaa kieltä, kiroilua ja/tai herjauksia”.

Tällaiset uutiset tuovat ilmi todellisen asenteiden ristiriidan. Monia ihmisiä hävyttömyyksillä ryyditetty puhe järkyttää ja loukkaa. Toiset kuittaavat sen vain sanomalla sitä värikkääksi ja hiomattomaksi puhetavaksi, josta ei pidä olla suuresti huolissaan. Tulisiko hävyttömyyksillä kuitenkaan olla sijaa kristittyjen kielenkäytössä, niiden jotka pitävät suuressa arvossa suhdettaan Jumalaan ja lähimmäisiinsä?

Miksi niin yleistä?

Hävyttömyydet ovat ”kaikenlaista siivottomana pidettyä puhetta”. Herjaaminen, kiroilu ja sadattelu kuuluvat tämän määritelmän piiriin. Hävyttömyyksillä ilmaistaan raivoa ja jopa julkeaa tuomitsemista. Mary Marshall, kirjan Origins & Meanings of Oaths & Swear Words tekijä, sanoo, että ”sadattelut ja kirosanat kuuluvat selvästikin enemmän puhe- kuin kirjakieleen”. Monissa romaaneissa yhtä kaikki vilisee hävyttömyyksiä.

Miksi hävyttömyydet ovat niin yleisiä? Jotkut, joilla on pieni sanavarasto, voivat hyvittää tuon puutteen käyttämällä runsaasti karkeita sanoja. Toiset turvautuvat rumaan kieleen tehostaakseen puhettaan. Määritelmän mukaisesti hävyttömyydet liittyvät ärtymyksen, turhautuneisuuden ja vihan tunteisiin. Koettelevissa tilanteissa monien huulilta tosiaan pääsee jokin voimasana ”pidätettyjen tunteitten – – purkautumistienä”. Tutkija Marshall huomauttaa, että hänen aakkosellinen englanninkielisten kirosanojen kortistonsa on paksuin sellaisten sanojen kohdalla, jotka alkavat umpi- tai suhuäänteellä.

Vaikka sadattelu tuntuu ehkä helpottavalta, niin monet huomaavat, että hävyttömyydet synnyttävät hävyttömyyksiä. Miksi? Siivoton kieli on polttoainetta tunteiden palolle. Esimerkiksi keskellä valtavaa liikennesumaa eräässä länsiafrikkalaisessa pääkaupungissa muuan kiivastunut kuljettaja hyppäsi ulos autostaan ja meni toisen kuljettajan luo, jonka auto tukki hänen tiensä. Kun tunteet leimahtivat ilmiliekkiin, rumat sanat kyllästivät ilman kummankin yrittäessä lyödä toisen laudalta omilla solvauksillaan. Ympärillä olevat autoilijat kurkottivat ulos autoistaan ja yllyttivät riitapukareita syytämään suustaan yhä enemmän törkeyksiä.

Jonkun arvoa alentavat solvaukset voivat päästää valloilleen rumien sanojen ryöpyn. Joukossa voi olla sanoja, joilla kohdetta verrataan eläimeen tai jopa hyönteiseen, halventavia huomautuksia jonkun vanhemmista tai kyseenalaisesta syntyperästä, termejä jotka kiinnittävät huomion joihinkin ruumiinpiirteisiin, sekä – mikä voi olla jopa vielä loukkaavampaa – rivouksia, herjauksia ja sukupuolisia säädyttömyyksiä.

Jumalan mielipide hävyttömyyksistä

Jumalan nimen väärinkäyttö on varmasti vakava loukkaus. 2. Mooseksen kirjan 20:7:ssä (UM) sanotaan: ”Et saa käyttää Jehovan, Jumalasi, nimeä arvottomalla tavalla.” Vaaransiko tämän määräyksen rikkominen sitten palvojan suhteen Jumalaan? Vaaransi. Laissa jatkettiin: ”Jehova ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää hänen nimeään arvottomalla tavalla.”

Sen valaisemiseksi, miten tärkeää tämän käskyn noudattaminen oli, Raamatussa kerrotaan israelilaismiehen ja erään toisen miehen välisestä kamppailusta. Jälkimmäinen ”pilkkasi Herran nimeä ja kirosi sitä”. Miten Jumala ratkaisi tuon tilanteen? Hän määräsi: ”Joka Herran [”Jehovan”, UM] nimeä pilkkaa, rangaistakoon kuolemalla.” (3. Mooseksen kirja 24:10–16.) Vaikka tämä raamatullinen esimerkki ei sisällä tarkkoja yksityiskohtia, se siitä huolimatta paljastaa Jumalan mielipiteen epäkunnioittavasta puheesta ja käytöksestä.

Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa ennustettiin meidän ajastamme, että ”on oleva kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä. Sillä ihmiset tulevat olemaan – – jumalanpilkkaajia [bla·sfē·moi], – – ja näistä käänny pois.” (2. Timoteukselle 3:1, 2, 5.) Kreikkalainen sana bla·sfē·miʹa ei tarkoita vain epäkunnioittavaa puhetta sellaisista asioista, joita pidetään pyhinä. Se käsittää kaikenlaisen loukkaavan ja häpäisevän puheen, joka vahingoittaa jotakuta.

Ne jotka puhuvat pilkkaavasti, heijastavat ”vanhaa persoonallisuutta”, joka kristittyjä kehotetaan riisumaan pois kuin jokin käyttökelvoton, tunkkainen takki.a Apostoli Paavali neuvoo: ”Pankaa – – ne kaikki pois itsestänne: viha, suuttumus, pahuus, pilkka ja rivo puhe suustanne.” ”Kaikki ilkeämielinen katkeruus ja suuttumus ja viha ja huutaminen ja pilkka olkoon kaukana teistä kaiken pahuuden ohella.” (Kolossalaisille 3:8, 9; Efesolaisille 4:31.) Huomaa lisäksi, että ne, jotka syytävät solvauksia toisille, Paavalin sanoin ”herjaajat”, kuuluvat ”epävanhurskaisiin [jotka eivät] peri Jumalan valtakuntaa” (1. Korinttolaisille 6:9, 10).

Jätä hävyttömyydet!

Aito rakkaus Jumalaan saa kristityn tekemään sitä, mikä miellyttää Häntä (1. Johannes 5:3). Aivan kuten Jumala ilmaisee kiinnostusta kaikkia ihmisiä kohtaan, kristittykin haluaa heijastaa tuota samaa tunnetta suhtautumisessaan toisiin ja noudattaa siten kahta suurinta käskyä: tulee rakastaa Jumalaa ja lähimmäistään (Matteus 22:37–39). Sen johdosta ”miellyttäköön kukin meistä lähimmäistään siinä, mikä on hyvää hänen rakennuksekseen” (Roomalaisille 15:2). Kysy siis itseltäsi: ”Loukkaako vai rakentaako sananvalintani toisia?”

On myönnettävä, ettei puhetavan siistiminen ole helppoa, jos hävyttömyyksien esittäminen on ollut syvään juurtunut tapa. Se on kuitenkin mahdollista – jos saadaan apua. Jumalan henki voi auttaa ihmistä muuttamaan puhetapojaan. Ihmisen on kuitenkin oltava halukas luomaan sanavarasto, joka on täynnä hyviä sanoja – ja käyttämään sitä säännöllisesti. (Roomalaisille 12:2.)

”Pahaa puhuva kieli pysäytetään”, varoitti viisas kuningas Salomo. Älä siis anna hävyttömyyksien liata puhettasi. Ota sen sijaan tavoitteeksesi tulla ihmiseksi, joka osaa puhua siististi ja esittää asiat miellyttävästi! (Sananlaskut 10:31, 32, Today’s English Version; Kolossalaisille 4:6.)

[Alaviitteet]