Tarkkailemme maailmaa

Vaarallinen elämäntyyli

Yhdysvaltain sydänyhdistys AHA on luetteloinut useita sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Sillä on myös luettelo riskitekijöistä, jotka ovat muita vaarallisempia. Aina viime aikoihin asti liikunnan puutetta on pidetty vähemmän vaarallisten ”myötävaikuttavien tekijöitten” luettelossa. Kalifornian yliopiston tiedotuslehden mukaan AHA on nyt ”nostanut liikunnan puutteen sydän- ja verisuonitautien syntyyn ’myötävaikuttavien tekijöitten’ luettelosta varteenotettavampien ’riskitekijöitten’ luokkaan”. Lehti sanoo myös, että tämä ”asettaa elämäntyylin, jossa liikuntaa ei harrasteta juuri ollenkaan, samanveroiseksi korkean verenpaineen, tupakoinnin ja korkeiden kolesteroliarvojen kanssa” (University of California at Berkeley Wellness Letter).

Likaiset kädet

Erään tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosa amerikkalaisista terveydenhuollon työntekijöistä ei pese käsiään ennen kuin he ryhtyvät tutkimaan potilaitaan. Myös The Washington Post -sanomalehden mukaan ”toisista tutkimuksista on käynyt ilmi, että lääkärit eivät vaihda sormikkaitaan silloin kun heidän pitäisi vaihtaa ne”. Tämä on epäilemättä edistänyt tautien leviämistä. Lehdessä mainitaan, että The New England Journal of Medicine -lääkärilehden mukaan monien lääkäreitten ja sairaanhoitajien käsien likaisuus ”voi jossakin määrin selittää sen, miksi sairaalapotilaat saavat infektioita, joiden hoitaminen tulee maksamaan noin 10 miljardia dollaria vuodessa”.

Sydäntaudit tappavat

Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin ihmisten kuolinsyy koko maailmassa, sillä ne aiheuttavat noin neljänneksen kaikesta kuolleisuudesta. Näin sanotaan Maailman terveysjärjestön WHO:n vuotta 1991 koskevassa tilastollisessa vuosikirjassa. Vaikka sydäntautikuolleisuus väheni huomattavasti 1980-luvulla sellaisissa teollisuusmaissa kuin Australiassa, Kanadassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa, aiheuttavat nämä taudit näissä maissa silti yhä noin puolet kaikista kuolemantapauksista. Kehitysmaissa menee vain 16 prosenttia kaikista kuolemantapauksista sydän- ja verisuonitautien tiliin. WHO:n mukaan kuitenkin ”on merkkejä uuden epidemian ilmaantumisesta – –. Sydän- ja verisuonitaudit ovat lisääntymässä kaikkialla kehitysmaissa.”

Vuotavat postipaketit

Laboratoriot kautta maailman käyttävät postia elävien pieneliöitten kuljettamiseen. New Scientist -lehden mukaan tällainen käytäntö herättää kasvavaa huolta sen takia, että ”laboratoriot lähettelevät säännöllisesti toisilleen bakteereja, jotka saattavat olla vaarallisia”. Hollantilaiset tutkijat sanovat, että vaurioituneista paketeista voi päästä vuotamaan pieneliöitä. Jokin aika sitten eräs tutkijaryhmä tarkasti useita australialaisten, hollantilaisten, singaporelaisten ja amerikkalaisten laboratorioitten lähettämiä paketteja. Se havaitsi, ettei yksikään näistä paketeista täyttänyt YK:n vaarallisten aineitten kuljettamiselle asettamia määräyksiä. Eräs hollantilainen laboratorio, joka vastaanottaa tuhat näytettä vuodessa, on ryhtynyt erityisiin varotoimiin tällaisten vahinkojen estämiseksi. Silti se ”yhä saa vuosittain postitse keskimäärin viisi rikkoutunutta bakteerinviljelypulloa”, kirjoittaa New Scientist.

Itsemurhat Argentiinassa

Argentiinassa tehdään enemmän itsemurhia kuin missään muualla koko Amerikan mantereella. Sanomalehti La Nación kertoo virallisiin tietoihin viitaten, että lähes 10 prosenttia kaikista viranomaisten tietoon tulleista itsemurhista on lasten ja nuorten aikuisten, 10–22-vuotiaitten, tekemiä ja että useimmat näistä ovat poikia tai miehiä. Terveysministeriön mukaan keskimäärin joka 30. tunti tekee joku nuori itsemurhan Argentiinassa.

Köyhiä lapsia Yhdysvalloissa

Vaikka Yhdysvallat on maailman rikkaimpia maita, osa sen lapsista kuuluu maailman köyhimpien joukkoon. The New York Timesin mukaan erään lastensuojelurahaston tutkimuksessa havaittiin, että ”köyhyydessä elävien amerikkalaislasten määrä kasvoi 1980-luvulla runsaalla miljoonalla, ja heidän määränsä lisääntyi 33 osavaltiossa”. Vuonna 1989 kuului yli 25 prosenttia Arkansasin, Louisianan, Uuden-Meksikon ja Länsi-Virginian osavaltioitten lapsista perheisiin, joiden tulot jäivät alle liittovaltion määrittelemän köyhyysrajan. Suhteellisesti eniten köyhiä lapsia oli Mississippin osavaltiossa: 33,5 prosenttia kaikista lapsista.