Maailma jossa ei ole sairauksia
”Malaria on ovelampi kuin kukaan on osannut kuvitellakaan”, sanoo immunologi Dan Gordon. ”Emme ole päässeet sitä tutkiessamme asioihin pintaa syvemmälle.”
”EMME vielä tunne riittävän hyvin [tuberkuloosibakteerin] aineenvaihduntaa”, sanoo Barry Bloom, joka työskentelee Howard Hughesin lääketieteellisessä tutkimuslaitoksessa. ”Emme vielä tunne täysin minkään lääkkeen vaikutustapaa. Tämä on kaunistelematon totuus.”
”Tieto ei välttämättä muuta käyttäytymistapoja”, valittaa eräs Yhdysvaltain tartuntatautien valvontakeskuksen CDC:n edustaja tarkastellessaan sitä, miksi uusien kuppatapausten määrää ei ole saatu vähenemään ”turvaseksistä” kertovilla kampanjoilla. Kuten edellä olevat lausunnot osoittavat, taistelu malariaa, tuberkuloosia ja kuppaa vastaan on ollut turhauttavaa. Tullaanko näitä tauteja vastaan vielä joskus saamaan nykyistä parempia lääkkeitä?
Kukaties saadaan. Mutta vaikka ihminen voi voittaa jotkin sairaudet ja tehdä toisten sairauksien kanssa elämisen nykyistä helpommaksi, on olemassa eräs perussyy siihen, miksi hän ei pysty täysin voittamaan sotaa sairauksia vastaan.
Mistä sairaudet ovat lähtöisin
Taistelussa sairauksia vastaan on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin vain taistelusta loiseliöitä ja bakteereja vastaan. Raamatun mukaan sairaudet ovat seurausta synnistä, jonka olemme perineet ensimmäiseltä ihmisisältämme (Roomalaisille 5:12). Synti ei ainoastaan vaurioittanut ihmisen suhdetta Luojaansa, vaan se johti myös siihen, että hän alkoi vähitellen rappeutua henkisesti, tunne-elämältään ja fyysisesti. Sen sijaan että ihmiset olisivat jatkaneet elämistään täydellisinä paratiisimaassa, heistä tuli epätäydellisiä, he alkoivat rappeutua ja lopulta he kuolivat (1. Mooseksen kirja 3:17–19).
Ihminen ei pysty parhaimmillakaan lääkkeillä poistamaan syntistä tilaansa ja sen seurauksia. Tällaisessa umpikujassa oleminen on alistanut ihmissuvun ”turhuuteen” eli on Phillipsin raamatunkäännöksen mukaan tehnyt sen ”niin rajalliseksi” (Roomalaisille 8:20). Tämä pätee myös sairauksien voittamiseen. Yhteiskunnan vaarallinen hajoaminen tekee usein tyhjäksi sen lääketieteellisen edistyksen, jonka avulla on kyetty pelastamaan ihmishenkiä.
”Olemme pulassa”, kirjoittaa Jerold M. Lowenstein Discover-aikakauslehdessä. ”Mitä paremmin onnistumme tautien torjunnassa ja ihmiselämän pidentämisessä, sitä suurempana häämöttää sen mahdollisuus, että olemme nopeuttamassa omaa tuhoutumistamme” liikakansoituksen ja ympäristön pilaantumisen vaikutuksesta.
Todellinen parantuminen
Emme voi odottaa tepsivää parannuskeinoa sairauksiin ihmiseltä, vaan Jumalalta. Siksi psalminkirjoittaja julistikin: ”Älkää luottako ruhtinaihin älkääkä ihmislapseen, sillä ei hän voi auttaa.” Edelleen Raamatussa sanotaan: ”Autuas se, – – joka panee toivonsa Herraan, Jumalaansa, häneen, joka on tehnyt taivaan ja maan.” (Psalmit 146:3, 5, 6.) Ainoastaan Jumala kykenee hävittämään sairaudet perinpohjin, ja Raamatun mukaan hän on myös päättänyt tehdä niin. Tämä aika tulee aina vain lähemmäksi.
Jeesus Kristus oli ennustanut, että ”ruttotaudit” olisivat yksi niistä monista todisteista, joiden perusteella tietäisimme elävämme nykyisen asiainjärjestelmän päättymisessä ja hyvin lähellä uuden maailman tulemista. Hän ennusti myös sellaisten olosuhteitten lisääntymisen, jotka pahentavat sairauksia, ja näitä ovat esimerkiksi sodat, nälänhätä ja laittomuus. (Luukas 21:11; Matteus 24:3, 7, 12; 2. Timoteukselle 3:1–5, 13.)
Ollessaan maan päällä Jeesus ihmeen avulla paransi sairaita ja alkoi siten toteuttaa ennustusta, joka kuuluu: ”Meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä.” (Jesaja 53:4; Matteus 8:17.) Näin hän antoi pienen näytteen siitä, mitä Jumala on päättänyt saada aikaan pian maailmanlaajuisessa mitassa. Raamatussa sanotaan Jeesuksesta: ”Sitten suuret ihmisjoukot lähestyivät häntä mukanaan rampoja, raajarikkoisia, sokeita, mykkiä ja monia muita, ja he suorastaan heittivät heidät hänen jalkoihinsa, ja hän paransi heidät, niin että ihmisjoukko ihmetteli nähdessään mykkien puhuvan ja rampojen kävelevän ja sokeiden näkevän.” (Matteus 15:30, 31.)
Ne, jotka näkivät nuo ihmeet, ylistivät Jumalaa, koska he ymmärsivät, että Jeesus oli saanut häneltä kyvyn ihmeitten tekemiseen. Se voima, joka Jeesuksella oli käytettävissään, oli sama voima, jota käytettiin mahtavan maailmankaikkeuden luomisessa. Kyseessä oli pyhä henki, hänen vaikuttava voimansa (1. Mooseksen kirja 1:1, 2; Ilmestys 4:11).
Profeetta Jesaja kirjoitti ajasta, jolloin ”[ei] yksikään asukas sano: ’Minä olen vaivanalainen’” (Jesaja 33:24). Lisäksi Ilmestyskirjan 21:4, 5:ssä ilmoitetaan: ”Hän [Jumala] on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä surua eikä parkua eikä kipua ole enää oleva. Entiset ovat kadonneet. Ja valtaistuimella istuva sanoi: ’Katso! Minä teen kaiken uudeksi.’”
Raamattu osoittaa meidän elävän nyt muutosten aikaa (1. Johanneksen kirje 2:15–17). Pian nykyinen maailma ja sen mukana sairaudet, murheet, rikollisuus, väkivalta ja kuolema tulevat olemaan mennyttä. Jumala huolehtii siitä, että sen ja kaikkien sen onnettomien asioitten tilalle tulee maan päälle uusi maailma, missä ”vanhurskaus on asuva” (2. Pietarin kirje 3:11–13). Jeesus puhui tulevasta uudesta maailmasta ”paratiisina”, koska se tulee olemaan samanlainen kuin oli aikoinaan paratiisillinen Eedenin puutarha, paitsi että se käsittää koko maapallon (Luukas 23:43; 1. Mooseksen kirja 2:7, 8).
Kristityillä on siis toivo siitä, että he saavat pysyvän vapautuksen epätäydellisyydestä, sairauksista ja kuolemasta eikä vain jotakin lyhytaikaista hoitoa. He odottavat seuraavan Jumalan lupauksen täydellistä toteutumista: ”Minä olen Herra, sinun parantajasi.” ”Minä käännän sairauden pois keskuudestasi.” (2. Mooseksen kirja 15:26; 23:25, UM.)
[Kuvat s. 9]
Jeesus sai Jumalalta kyvyn parantaa sairaita ja herättää kuolleita henkiin