”Kaupunki on täynnä oikeuden vääristelyä”

KUN Raamatun profeetta Hesekiel puhui siitä, miten eräs kaupunki ”on täynnä oikeuden vääristelyä”, hän oli täysin tietämätön kaupunkeja nykyään vitsaavista ongelmista (Hesekiel 9:9). Hänen sanansa eivät myöskään olleet oraakkelimainen ennustus näistä ongelmista. Sitä, mitä hän kirjoitti, voitaisiin kuitenkin pitää tarkkana kuvauksena tämänkin vuosisadan kaupungeista.

Kirjassa 5000 Days to Save the Planet todetaan: ”Kolkoista ja pitkälle standardisoiduista kaupungeistamme on tullut rumia asua ja rumia katsella. – – Rakennukset, jotka enenevässä määrin hallitsevat kaupunkejamme, on rakennettu ottamatta juuri laisinkaan huomioon niitä, joiden täytyy asua ja tehdä työtään niissä.”

Kaupunkien vähemmän imartelevia puolia

Seuraavat kuvaukset yhdeksästä kaupungista, jotka sijaitsevat eri puolilla maailmaa, ovat peräisin sanoma- ja aikakauslehdistä. Pystytkö tunnistamaan kunkin kaupungin omalla nimellään?

Kaupunki A sijaitsee Latinalaisessa Amerikassa ja on kuuluisa nuorista palkkamurhaajistaan sekä murhien ja tappojen suuresta määrästä. Se tiedetään myös erään huumekartellin pesäpaikaksi.

Kaupunki B:ssä ”tehdään enemmän ryöstöjä kadulla kuin missään muussa – – [yhdysvaltalaisessa] kaupungissa”. Vuoden 1990 kahtena ensimmäisenä kuukautena tappoja oli ”20 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona” vuotta aiemmin.

”Useat miljoonat ihmiset muuttavat Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa kaupunkeihin – – kohti unelmaansa luvatusta maasta.” Monet, jotka eivät löydä sitä, joutuvat elämään köyhyydessä, ja heidän on pakko kerjätä tai varastella hengenpitimikseen. Kerrotaan, että puolella afrikkalaisen kaupunki C:n ja aasialaisen kaupunki D:n sekä 70 prosentilla aasialaisen kaupunki E:n asukkaista asuinolot ovat alapuolella kaiken arvostelun.

”Vaikka – – [kaupunki F] on turvallisimpia suurkaupunkeja koko Pohjois-Amerikassa, työttömyyden ja rikollisuuden lisääntyminen ja kansallisuusryhmien välinen vihanpito ovat panneet sen asukkaat ajattelemaan myös menestyksen nurjaa puolta. Rikollisuus – – on vaikuttanut kaupunkilaisiin masentavasti. Raiskausten määrä on lisääntynyt 19 prosenttia – – Murhien ja tappojen määrä on lisääntynyt melkein 50 prosenttia.”

”Joka päivä muuttaa 1600 ihmistä – – [latinalaisamerikkalaiseen kaupunki G:hen] – – Tällä kasvuvauhdilla siellä tulee olemaan vuosituhannen vaihteessa 30 miljoonaa asukasta. He koettavat keinotella kaupungin läpi etananvauhtia 11 miljoonassa autossaan, jotka ovat juuttuneet liikenneruuhkiin tuntikausiksi kerrallaan – – Ilman saastuminen – – ylittää satakertaisesti sallitut raja-arvot – – 40 prosenttia kaikista asukkaista sairastaa kroonista keuhkoputkentulehdusta. – – Liikenteen ruuhkahuippuina melu nousee kaupungin keskustassa 90–120 desibeliin; 70:ää desibeliä pidetään sietämättömänä.”

”Joka päivä – – [eurooppalaisen kaupunki H:n] kaduilta ja jalkakäytäviltä kerätään 20 tonnia koirankakkaa. – – Kustannusten ja vaivan lisäksi esille on tullut vielä jotakin vakavampaa. Koirankakka näet levittää Toxocara canis -nimisen loisen aiheuttamaa tautia. Havaittiin, että puolet – – [kaupungin] leikkikentistä ja hiekkalaatikoista oli tämän loisen sitkeähenkisten munien saastuttamia. Koteihin tämä loinen voi tunkeutua kengänpohjissa ja lemmikkieläinten käpälissä. – – Väsymys, vatsakivut, allergiat ja verenkiertoelimistön vaivat ovat tämän taudin ensioireita.”

”Vaikka – – [aasialainen kaupunki I] kärsiikin kaikista ylikehittyneen metropolin ongelmista alikehittyneessä maassa – köyhyydestä, rikollisuudesta ja saastumisesta – se on alkanut luoda itselleen asemaa yhtenä uuden vuosituhannen tärkeimmistä kaupungeista.”

Poikkeus vai sääntö?

Kykenitkö tunnistamaan nämä kaupungit oikeilla nimillään? Todennäköisesti et, koska mikään edellä mainituista ongelmista ei ole tunnusomaista vain yhdelle kaupungille. Sen sijaan ne kertovat jotakin niistä epäkohdista, joita on kaikkialla maailmassa melkein kaikissa kaupungeissa, olivat ne sitten minkä kokoisia tahansa.

Kaupunki A on saksalaisen Süddeutsche Zeitung -päivälehden mukaan Kolumbiassa sijaitseva Medellín. Kun siellä vuonna 1991 tehtiin 7081 murhaa ja tappoa, niin vuonna 1992 niitä tehtiin ”vain” 6622. Kolumbialainen päivälehti El Tiempo kertoo, että viimeisten kymmenen vuoden aikana siellä on melkein 45000 ihmistä menettänyt henkensä väkivaltaisesti. Erilaiset kansalaisliikkeet yrittävätkin nykyään kovasti siivota kaupunkia ja kohentaa sen mainetta.

Se, että sanomalehti The New York Times tunnistaa kaupunki B:n New Yorkiksi, ei todennäköisesti ole yllätys niille, jotka viime vuosina ovat käyneet siellä, eikä missään tapauksessa sen asukkaille.

Niistä luvuista, jotka saksalainen viikkolehti Der Spiegel esittää köyhyydessä elävien ihmisten määräksi Kenian Nairobissa (C), Filippiinien Manilassa (D) ja Intian Kalkutassa (E), ilmenee että pelkästään näissä kolmessa kaupungissa on täysin ala-arvoisten asunto-olojen vankina enemmän ihmisiä kuin on kaikkiaan asukkaita Tanskassa tai Sveitsissä, jotka ovat vauraita Euroopan maita.

Kaupunki F:ää, Torontoa, koskeva kuvaus oli Time-viikkolehdestä vuonna 1991, ja se ei ollut niin mairitteleva kuin se kuvaus, jonka lehti oli julkaissut kolme vuotta aiemmin. Ensimmäisessä raportissa, jonka nimenä oli ”Vihdoinkin kaupunki joka toimii”, annettiin kiitosta kaupungille, joka ”tekee suuren vaikutuksen melkein jokaiseen”. Siinä lainattiin erään Torontossa vierailleen sanoja: ”Tämä paikka melkein saa minut uskomaan jälleen kaupunkeihin.” Valitettavasti näyttää kuitenkin siltä, että ”kaupunki joka toimii” on alkanut yhä enemmän kärsiä samoista ongelmista, jotka ovat muidenkin rappeutuvien kaupunkien vitsauksena.

Samalla kun Time-lehti sanoo kaupunki G:tä ”yhdeksi kauneimmista ja tyylikkäimmistä kaupungeista koko Amerikan mantereella ja yhdeksi hienostuneimmista”, se kuitenkin myöntää, että tällainen ”on rikkaitten ja tietenkin myös matkailijoitten México”. Samanaikaisesti ovat köyhät World Press Review -lehden mukaan sulloutuneet ”yhdessä pääkaupungin 500 slummista” parakkeihin, jotka ”on kyhätty teollisuusjätteistä, pahvilaatikoista, romuautojen osista ja varastetuista rakennustarvikkeista”.

Kaupunki H:n tunnistaa ranskalainen viikkolehti L’Express Pariisiksi, joka The New Encyclopædia Britannican mukaan on ”satojen ja taas satojen vuosien ajan, tavalla jota ei ole kyetty tyydyttävästi selittämään – – säteillyt tenhovoimaa, jota miljoonat ympäri maailman eivät voi vastustaa”. Vakavien ongelmien vuoksi osa ”iloisen Pariisin” tenhovoimasta on kuitenkin kadonnut.

Kaupunki I:stä Time-lehti kirjoittaa: ”Kun se aikaisemmin eli länsimaalaisten kuvitelmissa vanhan Siamin uneliaana, haaveksivana pääkaupunkina, ’Idän Venetsiana’, niin nyt tämä enkelten ja kultaisten temppelien arvaamaton kaupunki on Aasian uusin kasvukeskus.” Eivät edes sen enkelit ja temppelit ole kyenneet estämään Bangkokin muuttumista, ainakaan toistaiseksi, ”maailman seksiteollisuuden pääkaupungiksi”.

Kaupungit lähikuvassa

Vuosikymmen sitten eräs toimittaja totesi, että vaikka suurkaupungit näyttävät ”olevan samanlaisessa kriisissä, jokaisella niistä on oma erikoisleimansa ja siten myös omat keinonsa, joita käyttäen ne taistelevat olemassaolostaan”. Vuonna 1994 kaupungit taistelevat yhä, kukin omalla tavallaan.

Kaikki eivät ole sitä mieltä, että tämä olemassaolotaistelu olisi hävitty. Esimerkiksi Toronton entinen pormestari oli optimistinen sanoessaan: ”En usko, että tämä kaupunki on luhistumassa. Sillä on monia ongelmia, mutta uskon, että voimme selviytyä niistä.” Toki on niin, että jotkin kaupungit ovat kyenneet voittamaan tai ainakin pienentämään joitakin ongelmiaan. Tähän on tietenkin tarvittu muutakin kuin vain optimismia.

Viime tammikuussa toimittaja Eugene Linden kirjoitti: ”Maailman kohtalo on kietoutunut sen kaupunkien kohtaloon.” Oli niin tai näin, kaupungit ovat muovanneet ja edelleen muovaavat maailmaamme. Olivatpa kaupungit vanhoja tai uusia, niiden vaikutus tuntuu meissä jokaisessa – todennäköisesti voimakkaampana kuin osaamme ehkä kuvitellakaan. Sen vuoksi niiden olemassaolo on kietoutunut monisäikeisesti omaan olemassaoloomme.

Kun nyt otamme kaupungit lähitarkasteluun, niin tarkoituksena ei ole vain kartuttaa yleistietoutta. Mikä vielä tärkeämpää, se saa meidät myös huomaamaan, miten epävarmalla tolalla maailman asiat nykyään ovat. Aloitamme kirjoituksella ”Kaupungit lähikuvassa”. Toivomme, että tämä kuusiosainen kirjoitussarja, jonka ensimmäinen osa on tässä numerossa, kiinnostaa lukijoitamme ja on heille mielenylennykseksi ja rohkaisuksi. Vakavista maailman ongelmista huolimatta – mistä silmiinpistävänä osoituksena on se taistelu, jota kaupunkimme käyvät selviytyäkseen – tilanne ei ole täysin toivoton.

[Huomioteksti s. 6]

”Maailman kohtalo on kietoutunut sen kaupunkien kohtaloon.” (Toimittaja Eugene Linden)

[Kuva s. 7]

Jos kaupungista toiseen matkustaminen onkin ehkä helppoa, niin samaa ei voida sanoa niiden ongelmien ratkaisemisesta