Sapporon lumi- ja jääfestivaali

Herätkää!-lehden Japanin-kirjeenvaihtajalta

PITKINÄ talvikuukausina Pohjois-Japanissa sijaitseva Sapporon kaupunki on lumen peitossa. Viitenä kuutena kuukautena vuodessa kaupunkilaisilla ei ollut paljonkaan järjestettyä vapaa-ajantoimintaa ennen kuin kaupunginisät löivät viisaat päänsä yhteen ja saivat idean: järjestettäisiin lumifestivaali, jonka erikoispiirre olisivat suuret lumipatsaat.

Vuonna 1950 lukiolaisia autettiin rakentamaan kuusi patsasta, joiden korkeus oli 3–4 metriä. Noin 50000 ihmistä tuli katsomaan jäistä ”Milon Venusta” ja muita patsaita. Yuki matsuri eli lumifestivaali oli saanut hyvän alun.

Festivaalin koko ja suosio ovat kasvaneet vuosien kuluessa. Nykyään saapuu vuosittain noin kaksi miljoonaa turistia, myös monia ulkomaalaisia, hämmästelemään satoja jää- ja lumiveistoksia. Tästä seitsenpäiväisestä, ei-uskonnollisesta talvispektaakkelista on tullut lajissaan koko Japanin suurin tapahtuma.

Kuljeskelua festivaalialueella

Kolmesta festivaalipaikasta Ōdori-puisto on pääpaikka. Tämä entinen lumenkaatopaikka on 11 korttelin mittainen alue Sapporon sydämessä. Täällä ja lyhyen matkan päässä sijaitsevassa Makomanaissa voidaan nähdä vaikuttavat suuret veistokset. Lapsissa herää pelonsekaisia tunteita, kun he katselevat suosimiensa televisio-ohjelmien ja sarjakuvakirjojen jättikokoisia hahmoja. Yksi niistä on avaruusajan ihmeellinen Ultramies, jota pikkupojat mielellään matkivat. Lähistöllä on Chibi Maruko-chan ystävineen, lapsia suositusta television piirroselokuvasta.

Aikuisetkin ovat ihmeissään. Huomio kiinnittyy poikkeuksellisen hyvin tehtyyn Pariisin oopperataloon, joka on koristeellisia seinäkaiverruksia ja katolla olevia muusikkopatsaita myöten esikuvansa kaltainen. Veistosten joukossa on myös vanha saksalainen valtiopäivätalo, barokkityylinen lumirakennus. Suunnaton arabialainen linna, jossa on Aladdin ja hänen taikalamppunsa, on helppo tunnistaa.

Kansalaisten aukiolla olevat veistokset, joista moniin liittyy jokin erityinen sanoma, vaikuttavat jokseenkin kääpiömäisiltä suurempiin veistoksiin verrattuina. Brandenburgin porttia esittävä veistos muistuttaa taannoisesta Saksan yhdistymisestä. Joistakin veistoksista välittyy maapalloon, sen ekologiaan ja eläimistöön kohdistuva huoli.

Ōdori-puiston toisessa päässä on Kansainvälinen aukio, missä monien maiden joukkueet kilpailevat keskenään. Jotkut kuvanveistäjät ovat ammattilaisia, jotka normaalisti työstävät marmoria, kiveä tai muita materiaaleja. Kullekin joukkueelle on annettu tiivistetty, vedellä kovetettu lumikuutio, jonka jokainen särmä on kolme metriä pitkä, sekä kolme päivää aikaa kilpailutyön valmistelemiseen.

Mutta miten suunnattoman suuret veistokset tehdään ja miten kuvanveistäjät onnistuvat pääsemään niin hämmästyttävään tarkkuuteen?

Miten lumiveistokset tehdään?

Tällaisten kolossien rakentaminen ei ole helppo tehtävä. Yhden rakennelman tekeminen voi viedä lähes kuukauden ja vaatia yli 1500 henkilötyöpäivää. Yksi veistoksista oli jäljennös Australiassa sijaitsevasta Melbournen Flinders Street -rautatieasemasta. Se oli 35 metriä pitkä, 35 metriä leveä ja 15 metriä korkea. Täytyi kuljettaa 1400 viiden tonnin autokuormaa ennen kuin sen rakentamiseen käytettävä 7000 tonnin lumimäärä oli kasassa. Ei ihme, että vuodesta 1955 lähtien suurimman osan näihin jättiläisveistoksiin liittyvästä työstä on tehnyt puolustusvoimat, jonka avuksi ovat myöhemmin tulleet palomieskokelaat. Katsotaanpa, miten nämä suurenmoiset lumitaideteokset syntyvät.

Ensin täytyy valita aihe. Hankitaan tietoa ja kuvia. Tällaisen aineiston perusteella tehdään pienoismalli savesta, papier-mâchésta tai jostain muusta materiaalista. Sitten noin kuukautta ennen festivaalia kerätään puhdasta lunta ja sitä kuljetetaan rakennuspaikalle. Siellä lumilasti puretaan, painetaan tiiviiksi valtavassa puukehikossa ja kovetetaan vedellä. Seuraavaksi kehikko poistetaan, telineet pystytetään ja uuttera veistäminen pääsee alkuun.

Työmiehet työskentelevät usein öisin, kun lämpötila on reippaasti pakkasen puolella. Alustavaan työhön he käyttävät kirvestä ja lapiota ja viimeistelemiseen pienempiä veistoaseita.

Myös yksilöt ja pienemmät ryhmät voivat osallistua tähän leikkimieliseen puuhailuun. Joka puolelta maata ilmoittautuneista sadoista hakijoista on valittu arpomalla noin kolmasosa, jolle erityinen asiantuntijaryhmä selittää työn perusperiaatteet. Kullekin näistä hakijoista annetaan tiivistetystä lumesta tehty kuutio, jonka jokainen särmä on kaksi metriä pitkä, sekä viisi päivää aikaa luomuksensa valmistamiseen.

Kiehtovia vetonauloja

Puhtaasta jäästä tehdyt veistokset antavat oman kauniin lisänsä festivaalille. Niiden tekijät ovat pääasiassa Jäänveistäjien liiton jäseniä. Monet heistä ovat tunnettujen hotellien keittiömestareita, joiden taidokkaita luomuksia on tavallisesti esillä juhlahuoneistoissa. He tulevat mielellään Sapporoon, ja tulokset ovat ihastuttavia.

Musiikki- ja show-esitykset lisäävät juhlatunnelmaa. On kilpailuja, soittokulkueita, tanssia, akrobaattisia taitohyppyjä suksilla ja paljon muuta. Lapset ovat ihastuksissaan myös siitä, että itse veistoksiin on rakennettu heidän ilokseen monia liukumäkiä.

Ilta soveltuu erityisen hyvin festivaalin nähtävyyksien katselemiseen. Puistossa olevat lukuisat valkoiset pikkulamput, jotka roikkuvat puiden paljailta oksilta, sekä monet kimaltelevista patsaista heijastuvat värit luovat ainutlaatuisen tunnelman tähän talviseen ihmemaahan. Jos olisit käynyt festivaalilla, sinuun olisi varmasti tehnyt syvän vaikutuksen se, mitä ihmisen kekseliäs mieli ja taitavat kädet, jotka Jumala on hänelle antanut, voivat saada aikaan.

[Kuvat s. 23]

Suunnattoman suuret veistokset, esimerkiksi alla olevan kuvan veistos, voivat olla 35 metriä leveitä ja 15 metriä korkeita, ja niiden rakentamiseen voidaan tarvita 7000 tonnia lunta