Nuoret kysyvät:
Miksi meidän täytyy muuttaa?
Tulet kotiin pää täynnä suunnitelmia viikonlopun varalle – päivä hiekkarannalla, pallopeli, rauhallinen ilta lukurästien parissa. Mutta kun äiti tulee töistä kotiin, hänen ilmeensä kertoo jotain olevan vinossa. ”Minulle annettiin tänään kaksi vaihtoehtoa: joko otan vastaan siirron toiselle paikkakunnalle tai saan lopputilin”, hän sanoo. ”Näyttää siltä, että meidän on muutettava.” Yhtäkkiä tunnet kaiken romahtavan.
JOS teidän perheenne on muuttoaikeissa, ette ole ainoita. Joissakin teollisuusmaissa muuttamisesta on tullut monille perheille elämäntapa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen väestönlaskentavirasto arvioi, että keskivertoamerikkalainen vaihtaa asuinpaikkaa 12 kertaa elämänsä varrella. Joka vuosi joutuu siis noin 12 miljoonaa amerikkalaisnuorta alttiiksi muuttamisesta aiheutuvalle stressille! Sellaiset tilastot voivat kuitenkin olla laiha lohtu, jos teidän perheenne on siirtymässä uuteen osoitteeseen. Sen ajatteleminen voi saada sinut kerta kaikkiaan lannistuneeksi. ”Miksi meidän täytyy muuttaa?” voit kysyä katkerasti.
Perheet liikkeellä
Usein perheellä ei ole paljon valinnanvaraa. Raamatun aikoina Elimelekin ja Noomin perheen oli pakko paeta naapurimaahan Mooabiin, kun Israelissa raivosi nälänhätä (Ruut 1:1, 2). Monet vanhemmat ovat nykyään vastaavanlaisessa ahdingossa. Kehitysmaissa kuivuus ja ympäristön huono hoito ovat ajaneet miljoonia ihmisiä ahtaisiin kaupunkeihin ja avustuskeskuksiin – tai ulkomaille. Länsimaissa ovat lukemattomat tehtaat ja yritykset sulkeneet ovensa taloudellisen laskusuhdanteen aikana. Kerran niin hedelmälliset viljelysmaat ovat tulleet tuottamattomiksi. Työpaikat ovat kiven alla. Vanhemmillasi ei siksi ole ehkä juuri muuta vaihtoehtoa kuin suunnata vauraammalle seudulle.
Kaikki perheet eivät kuitenkaan pakene köyhyyttä. Ylennys työssä, isän tai äidin siirto toiseen työpaikkaan, avioero, huono terveys ja ankara ilmasto ovat yleisiä syitä siihen, miksi jotkin perheet muuttavat. Sosiologi John D. Kasarda mainitsee vielä yhden tavallisen syyn: ”Ihmiset huomaavat kaupunkien olevan nykyään vaarallisempia paikkoja. Erityisesti huumeiden vuoksi ovat sekä ihmisiin että omaisuuteen kohdistuvat rikokset kasvaneet rajusti.” Joidenkuiden mielestä olisi turvallisempaa asua esikaupunkialueella tai jossakin pienemmässä kaupungissa.
Raamatun aikaan Aabraham muutti mukavasta kodistaan Uurista palvellakseen Jumalan etuja (1. Mooseksen kirja 12:1; Heprealaisille 11:8). Nykyäänkin jotkin perheet Jehovan todistajien keskuudessa ovat muuttaneet alueille, joilla tarvitaan enemmän Valtakunnan sanoman saarnaajia (Matteus 24:14). Toiset ovat alkaneet käydä naapuriseurakunnassa, jossa on ollut pulaa vanhimmista tai avustavista palvelijoista. Vaikkei sellainen muutos ehkä edellytäkään asuinpaikan vaihtamista, se merkitsee silti sopeutumista uusiin ihmisiin ja oloihin.
Olipa syy teidän perheenne muuttoon mikä hyvänsä, ajatus tuskin oli sinun. On ymmärrettävää, ettei tilanne välttämättä naurata sinua.
Sekavia tunteita
Ei muuttaminen tietenkään aina ole ikävää. 12-vuotias Justin irvistää muistellessaan aiempaa, suurkaupungissa sijainnutta kotipaikkaansa. ”Se oli kauhea”, hän sanoo. ”Naapuristossamme esiintyi paljon väkivaltaa. Kotoa ei tarvinnut mennä 50:tä metriä kauemmas, kun jo sai pelätä jengejä. Ihmiset pysyttelivät lukkojen takana taloissaan. Inhosin sitä. Kun sain kuulla, että olimme muuttamassa maalle, olin riemuissani.”
Siitä huolimatta ystävien ja tutun ympäristön jättäminen voi synnyttää sekavia tunteita. Nuorella Anitalla oli sellaisia tunteita hänen saadessaan selville, että heidän perheensä oli muuttamassa. ”Olin elänyt suurimman osan elämästäni eräässä Yhdysvaltojen sotilastukikohdassa Englannissa”, hän kertoo. ”Tunsin olevani todellisuudessa enemmän englantilainen kuin amerikkalainen. Ollessani kymmenvuotias sain kuulla, että isäni saisi siirron takaisin Yhdysvaltoihin New Mexicoon – autiomaahan! Aluksi en tiennyt, mitä ajatella. Olin innostunut mutta levoton. En halunnut jättää ystäviäni. Se oli muuttamisen kurjin puoli.”
Miksi muuttaminen aiheuttaa stressiä?
Nuoret tuntuvat olevan nykyään erityisen alttiita muuton aiheuttamalle stressille. Valituissa Paloissa (engl.) todetaan: ”Mielenterveyden asiantuntijat sanovat, että myönteisenäkin koettu muutto on henkisesti rasittava kokemus.”
Ensinnäkin muuton odottaminen ja siihen liittyvä jännitys aiheuttavat itsessään stressiä. Väistämättömät viivästykset ja vastoinkäymiset voivat lisätä jännitystä. Raamatussa sanotaan: ”Pitkä odotus tekee sydämen sairaaksi.” (Sananlaskut 13:12.) Vaikka kaikki odottaisivatkin innokkaasti muuttoa, se ”voi synnyttää perheenjäsenissä melkoista surumielisyyttä ja huolta”, sanotaan Parents-lehdessä. ”Tämä johtuu siitä, että jäähyväiset herättävät menetyksen tunteita ja epävarmuutta tulevista oudoista olosuhteista.” Ei ole siksi harvinaista joutua oikeaan tunteiden myrskyyn, jossa järkytys, viha, turhautuminen ja myös masennus vuorottelevat.
Eräässä teini-ikäisille suunnatussa kirjassa sanotaan: ”Muuttoon liittyy muutakin kuin vain osoitteen vaihtuminen. Samalla vaihtuvat monet elämäsi suurimmista asioista: koulusi, opettajasi, menosi ja ystäväsi. Ja vaihdos on aina vaikea, vaikka se tapahtuisikin parempaan suuntaan.” (The Teenager’s Survival Guide to Moving.) Sosiaalityöntekijä Myra Herbert väittää, että alituinen muuttaminen voi johtaa ”epäonnistumiseen ja epätoivoon”. Esimerkiksi lapsilla, jotka muuttavat paljon, ”vaihtuu opetusohjelma jatkuvasti, ja jos oppiminen ei ole muutenkaan ollut helppoa, he antavat jossain vaiheessa periksi”. Ystävistä eroaminen on hänen mukaansa ”erityisen vaikeaa” nuorille.
Miten muuton aiheuttamista paineista voi selvitä?
On siis helppo ymmärtää, miksi edessä oleva muutto voi tehdä ärtyisäksi tai vihaiseksi. Kielteisissä tunteissa kieriskeleminen kuitenkin vain pahentaa asiaa. Sinun olisi viisainta yrittää kehittää myönteistä näkemystä. Kielteiset tunteet, kuten huoli ja surumielisyys, ovat aivan normaaleja tällaisissa tilanteissa. Tavallisesti ne haihtuvat ajan mittaan. Yritä sillä välin keskittyä muutosta koituviin hyötyihin.
Aiemmin mainittu Anita on nyt 15-vuotias, ja hän on sittemmin vaihtanut jälleen asuinpaikkaa. ”Minusta oli surullista muuttaa”, hän muistelee. ”Mutta sitten mietin myönteistä puolta – sitä, että tapaisin uusia ihmisiä ja kävisin kiinnostavissa paikoissa.” Hän on onnellinen ja hyvin sopeutunut uuteen kotiinsa.
Joskus kielteisiä tunteita ei saa parhaalla tahdollakaan väistymään. Silloin niitä ei tule jättää huomiotta. Loppujen lopuksi ”murtunut mieli” voi vahingoittaa fyysisesti (Sananlaskut 17:22). Ehkä sinun pitäisi kiinnittää enemmän huomiota tarvitsemaasi lepoon, liikuntaan ja sopivaan ravintoon. Sen lisäksi voisi olla hyvä puhua tunteistasi, varsinkin vanhempiesi kanssa (Sananlaskut 23:26). Kerro heille peloistasi ja huolistasi.
Oletko esimerkiksi masentunut siksi, että sinun on tilanpuutteen vuoksi heitettävä pois joitakin rakkaita tavaroita? Vai osuuko muuton ajankohta mielestäsi liian lähelle kokeita, ja sinulle kasaantuu liikaa paineita? Olipa valituksesi syy mikä tahansa, Sananlaskujen 13:10:ssä (UM) muistutetaan: ”Julkeudesta aiheutuu vain kamppailua, mutta niillä, jotka neuvottelevat yhdessä, on viisaus.” Vanhempasi voivat suostua tekemään joitakin myönnytyksiä. Ja vaikka eivät tekisikään, he voivat ainakin osoittaa sinulle myötätuntoaan sekä tukea ja tyynnytellä sinua.
Älä anna tulevaa kotipaikkaasi koskevien huhujen ja kauhutarinoiden murentaa yrityksiäsi säilyttää myönteinen näkemys. Sananlaskujen 14:15:ssä sanotaan: ”Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.” Ota itse selvää tosiasioista. Anita kertoo: ”Menin kirjastoon ja perehdyin sen paikan historiaan ja kulttuuriin, johon olimme sillä kerralla muuttamassa.” Ehkä voit käydä etukäteen tutustumassa uuteen kotiisi, jos ette muuta kovin kauas. Se voi hälventää melkoisesti epäluulojasi ja saada sinut sopeutumaan muuttoajatukseen.
Lähdöstä ei tietenkään tule helppoa. ”Ennen kuin muutat”, ehdotetaan kirjassa The Teenager’s Survival Guide to Moving, ”käy vielä viimeisen kerran lempipaikoillasi – – ja jätä niille hyvästit.” Haluat ehkä kerätä valokuva-albumin tai leikekirjan säilyttääksesi muistosi. Ennen kaikkea käy hyvästelemässä ystäväsi. Vakuuta heille, ettei ystävyytenne ole ohi. Apostoli Johannes piti ”paperin ja musteen” avulla yhteyttä niihin, joita hän rakasti, ja niin voit tehdä sinäkin! (2. Johanneksen kirje 12.) Päättäväisyyden avulla ja ponnistelemalla ystävyyssuhteet voivat kukoistaa pitkistäkin välimatkoista huolimatta.
Aikanaan jäähyväiskyyneleesi kuivuvat, ja edessäsi on haaste sopeutua uuteen kotiisi. Sitä käsitellään seuraavassa numerossamme.
[Kuva s. 26]
Miksi et tutustuisi etukäteen uutta kotipaikkaasi koskeviin tietoihin?