Lukijoiden kirjeitä

Kansainväliset konventit. Haluaisin kiittää kirjoitussarjasta ”Mikä yhdistää maailman?” (22.12.1993). Pidin kovasti siitä osasta, jossa kerrottiin Itä-Euroopassa pidetyistä Jehovan todistajien kansainvälisistä konventeista. Oli rohkaisevaa kuulla, että jotkut sodan repimillä alueilla asuvat kristityt saattoivat olla niissä läsnä.

E. R., Yhdysvallat

Mieheni ja minä olemme molemmat kokoaikaisia sananpalvelijoita. Meillä ei ollut varaa mennä kansainväliseen konventtiin. Mutta kun luin kirjoituksianne, tulin temmatuksi suoraan konventin tunnelmaan. Pystyin jopa kuvittelemaan itseni laulamassa sydämeni pohjasta niiden sisarten kanssa, jotka on kuvattu sivulla yhdeksän. Kirjoitus on kannustanut minua jatkamaan hellittämättä.

I. F., Ranska

Viestintä. Luettuani kirjoitussarjan ”Viestintä avioliitossa” (22.1.1994) tajusin, että niinä 28 vuotena, jotka olen ollut naimisissa, en ole antanut vaimolleni hänen tarvitsemaansa rakkautta. Joka kerta kun hän pyysi jotakin sen suuntaista, sivuutin sen sokeasti kypsymättömyytenä. Nämä kirjoitukset auttoivat minua ymmärtämään, millaiseksi Jumala oikein on naisen luonut. Tulevaisuudessa yritän antaa vaimolleni hänen tarvitsemaansa rakkautta. Kiitoksia tästä täsmällisestä tiedosta.

Y. K., Japani

En pysty kertomaan, kuinka paljon pidin tästä kirjoitussarjasta. Miehen ja naisen tunneperäisten ja psykologisten erojen täsmällinen tarkastelu teki minuun vaikutuksen. Pystyin tarkastelemaan ja ymmärtämään itseäni paremmin. En ole naimisissa, mutta uskon, että nämä kirjoitukset auttavat minua ymmärtämään paremmin toisten näkemyksiä.

D. R., Italia

Sanotte, että miehet arvostavat suuresti itsenäisyyttä. Tunnen kuitenkin useita naisia, jotka myös arvostavat itsenäisyyttä. Minua vaivaa se, että te kuvailette miesten ajatusten, tunteiden ja halujen olevan aivan toisenlaisia kuin naisten.

U. B., Saksa

Kirjoituksessa myönnettiin, että ”onkin ehkä mahdotonta luokitella jotakin ominaisuutta yksinomaan miehille tai pelkästään naisille kuuluvaksi” ja että ”saattaa – – olla, että vaikeasti määriteltävä ’tyypillinen mies’ tai ’tyypillinen nainen’ löytyy vain psykologian kirjojen sivuilta”. Pekaksi ja Paulaksi nimetyn pariskunnan luonteenpiirteet olivat vain esimerkki siitä, miten erilaisia viestintätyylejä miehillä ja vaimoilla voi olla. (Toimitus.)

Afrikkalaiset lelut. Kirjoitus ”Ilmaisia afrikkalaisia leluja” (22.3.1993) oli kuin ihastuttava matkamuisto lapsuudestani. Afrikkalaisissa kaupungeissamme ja kylissämme ei ollut saatavana leluja kaikille lapsille. Niinpä käytimme aikamme omien lelujemme valmistamiseen, jotta olisimme rikkaampien valkoisten lasten kaltaisia. He eivät kuitenkaan arvostaneet kotitekoisia lelujamme. Joka tapauksessa kirjoitus tuotti minulle suurta iloa.

A. A., Kamerun

Ongelmien ratkaiseminen. Kirjoitan ilmaistakseni kiitollisuuteni niistä monista mahtavista ”Nuoret kysyvät” -kirjoituksista, joita laaditte meille. Luen ensimmäisenä tämän palstan kirjoituksen, kun saan uuden Herätkää!-lehden numeron. Arvostin erityisesti kirjoitusta ”Kuka voi auttaa minua ratkaisemaan ongelmani?” (8.12.1993). Käyn lukion viimeistä luokkaa ja tiedän, että tulevaisuuteeni vaikuttavien päätösten tekeminen tuntuu minusta vähintäänkin ylivoimaiselta tehtävältä. Vanhempieni ja minun välinen viestintä on aina ollut avointa, mutta silti minusta joskus tuntuu, etteivät he ymmärrä minua. Tämä kirjoitus auttoi minua näkemään, kuinka tärkeää on kysyä heiltä neuvoa ja kertoa heille tunteistani ja huolenaiheistani.

H. L., Yhdysvallat