Meksiko muuttaa uskontoa koskevia lakejaan
16. HEINÄKUUTA 1992 ASTUI MEKSIKOSSA VOIMAAN UUSI LAKI, JOKA KOSKEE USKONNOLLISIA YHDISTYKSIÄ JA JULKISTA PALVONTAA. MIKSI SELLAISTA TARVITTIIN, JA MITÄ UUSI LAKI SISÄLTÄÄ? TARKASTELLAANPA HETKI TÄTÄ ASIAA, JOKA ON HERÄTTÄNYT PALJON ODOTUKSIA.
ESPANJAN valloitettua alueen, joka nykyään käsittää Meksikon, ihmiset pakotettiin voimakeinoin omaksumaan katolinen uskonto. Kun tuli aika säätää uskontoa koskevat lait, sovellettiin osittain Espanjan lakia, Constitución de Cádizaa (1812), jonka 12. artiklassa sanottiin: ”Espanjan kansan uskonto on ja tulee ikuisesti olemaan katolinen, apostolinen, roomalainen, ainoa oikea uskonto.” Myöhemmin, vuonna 1824, säädettiin Meksikon perustuslaki, ja siinä todettiin: ”Meksikon kansan uskonto on ja tulee ikuisesti olemaan katolinen, apostolinen, roomalainen. Kansa suojelee sitä viisailla ja oikeudenmukaisilla laeilla ja estää harjoittamasta mitään muuta uskontoa.” Vaikka maan lakiin tehtiin lukuisia muutoksia, perusajatus säilyi samana aina vuoteen 1843, mikä soi katoliselle uskonnolle etusijan muihin uskontoihin nähden ja todellisuudessa esti näiden toiminnan.
Vuonna 1857 Benito Juárez, meksikolainen valtiomies, aloitti maassa lakiuudistuksen ja esitteli niin sanotut reformalait. Niiden avulla oli määrä ”kansallistaa kirkon kiinteistöt” ja ”lisätä valtion poliittista ja taloudellista valtaa sekä vähentää [katolisen] kirkon valtaa” (Historia de México, osa 10, sivu 2182). Näiden lakien joukossa saatettiin vuonna 1859 voimaan laki kirkon omaisuuden kansallistamisesta sekä laki, joka vaati valtiota vihkimään avioliitot, jotta ne olisivat laillisia. Vuonna 1860 saatettiin voimaan uskonnonvapauslaki.
Reformalait soivat kansalaisille jonkin verran uskonnollista vapautta, koska niiden mukaan katolilaisuus ei olisi enää ainoa uskonto, joka maassa voisi toimia. Tämä uusi vapaus oli kuitenkin melko rajallista, ja siihen liittyi ehtoja. Lait tunnustivat uskontojen olemassaolon Meksikossa mutta eivät antaneet niille mitään laillista tunnustusta tai laillisia oikeuksia. Reformalait oli nimenomaan tarkoitettu rajoittamaan katolista uskontoa, mutta saman tien ne rajoittivat kaikkia maan uskontoja. Joka tapauksessa ei-katoliset uskonnot pystyivät toimimaan vapaammin, ja Yhdysvaltojen protestanttiset uskonnot aloittivat maassa evankelioimiskampanjan.
Reformalait vahvistettiin vuonna 1917 hengeltään yhtä papistonvastaisina, mikä aiheutti pappien ja katolilaisten vainoa. Tämä johti vuonna 1926 cristero-sotaan, katolilaisten sotaan hallitusta vastaan; sen avulla koetettiin saada uskontoa rajoittavat lait peruutettua. Sota johti vuonna 1929 sopimukseen, jossa hallitus osoitti jonkin verran suvaitsevaisuutta, mutta lait jäivät entiselleen.
Kirjassa Una Ley Para la Libertad Religiosa (Uskonnonvapauslaki) sanotaan näistä laeista: ”Ymmärrämme, että alun perin perustuslakimme 24. artiklan toisessa pykälässä sekä muissa reformoidun perustuslain artikloissa loukattiin selvästi uskonnonvapautta, koska ne rajoittivat jokaisen yksilön avointa uskonnonharjoittamista ja alistivat siten uskonnon harjoittamisen vallanpitäjien määräämien sääntöjen mukaiseksi.
Lisäksi nämä perustuslailliset määräykset olivat selvästi vastoin sitä, mikä vahvistettiin Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa (artikla 19) ja Amerikan ihmisoikeussopimuksessa (artikla 12), jotka kansainväliset asiakirjat Meksikon valtio on allekirjoittanut.”
Vuonna 1988, kun uusi presidentti aloitti kuusivuotisen virkakautensa, katolisen kirkon johto oli kutsuttu presidentin virkaanastujaisiin. Tiedoksiannossaan presidentti Carlos Salinas de Gortari ilmoitti tarpeesta ajanmukaistaa kirkon ja valtion suhteet. Tämä uusi askel johti siihen päätelmään, että oli välttämätöntä tarkistaa uskontoa koskevat lait. Sen lisäksi maa oli kehittymässä demokraattisemmaksi yhteiskunnaksi ja Yhdysvaltojen sekä Kanadan kanssa oltiin aloittamassa vapaakauppasopimusta koskevat neuvottelut. Sen vuoksi oli välttämätöntä tarkistaa laki, jotta se olisi sopusoinnussa uskonnonvapauden kanssa.
Uusi laki
Uusi laki, kuten sen ensimmäisessä artiklassa todetaan, ”perustuu siihen historialliseen periaatteeseen, että kirkko ja valtio ovat erossa toisistaan, sekä uskonnollisten käsitysten vapauteen – –”. Toinen artikla takaa yksilölle oikeuden ”mieleisiinsä uskonnollisiin käsityksiin tai niiden omaksumiseen sekä mieleistensä palvontatekojen ja -menojen harjoittamiseen ryhmässä tai yksin, – – [oikeuden] olla tunnustamatta mitään uskonnollisia käsityksiä – –, siihen, ettei häntä syrjitä, pakoteta eikä vihata uskonnollisten käsitystensä vuoksi – –, yhdistyä ja kokoontua rauhaisasti uskonnollisessa tarkoituksessa”. Tämän lain perusteella ”kirkot ja uskonnolliset ryhmät saavat laillisen aseman uskonnollisina laitoksina heti kun ne suorittavat asiaankuuluvan tarvittavan rekisteröinnin hallituksen ministeriössä”. Lisäksi ”nykyisen lain mukaisesti muodostetuilla uskonnollisilla laitoksilla saa olla omaisuutta, jonka avulla ne voivat päästä tavoitteisiinsa”.
Jehovan todistajat rekisteröidään laillisesti
Tämän uuden lain mukaisesti Jehovan todistajat jättivät 13. huhtikuuta 1993 anomuksen Meksikon uskontoasiaintoimistoon tullakseen rekisteröidyksi uskontona. Ennen sitä Jehovan todistajat olivat muiden tuon maan uskontojen tavoin olleet todellisuudessa olemassa mutta ilman laillista asemaa. Jehovan todistajia oli ollut maassa 1900-luvun alusta lähtien. Vaikkei laillista tunnustusta ollutkaan, Meksikon hallitus hyväksyi 2. kesäkuuta 1930 Kansainvälisen raamatuntutkijain seuran. Nimi muutettiin 20. joulukuuta 1932 muotoon La Torre del Vigía (Vartiotorni). Vuonna 1943 rekisteröitiin kuitenkin uusi ei-uskonnollinen yhteisö, koska laki rajoitti uskonnollisten yhdistysten toimintaa tuossa maassa. Näin Jehova siunasi työtä, jota hänen todistajansa olivat vuosien mittaan tehneet. Nyt 7.5.1993 päivätyn asiakirjan mukaan, joka annettiin Jehovan todistajille 31.5.1993, heidät on rekisteröity nimillä La Torre del Vigía, A. R. sekä Los Testigos de Jehová en México, A. R., jotka molemmat ovat uskonnollisia yhdistyksiä.
Näiden uusien järjestelyjen alaisina Jehovan todistajat jatkavat ahkerina Jumalan valtakunnan saarnaamista Meksikossa, kuten he tekevät 230 muussakin maassa. Meksikossa on käynnissä suunnaton laajennusohjelma, johon kuuluu uusien valtakunnan- ja konventtisalien rakentaminen. Yli 380000 julistajalla ja niillä suunnilleen 30000 uudella, jotka vuosittain kastetaan, riittää runsaasti työtä; siitä todistavat ne 530000 Raamatun kotitutkistelua, joita parhaillaan johdetaan.
Tämä ei merkitse sitä, että kaikki Jehovan todistajien ongelmat ovat ratkenneet Meksikossa. Heidän lastensa täytyy yhä kohdata painostusta koulussa puolueettomuuskysymyksen vuoksi. Viranomaiset näyttävät kuitenkin soveltavan uutta lakia oikeudenmukaisesti ollessaan tekemisissä maan eri uskontojen kanssa. Uuden uskontoa koskevan lain avulla Meksiko on todellakin ottanut aimo harppauksen ihmisoikeuksien ja uskonnonvapauden puolustamisessa.
[Kuvat s. 13]
Asiakirjat, jotka osoittavat, että Jehovan todistajat on rekisteröity Meksikossa
[Kuva s. 14]
Uusi raamatullisen opetuksen keskus, jota Jehovan todistajat parhaillaan pystyttävät Meksikossa