Tarkkailemme maailmaa
Vesipula kärjistyy
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n tuoreimmassa raportissa sanotaan, että vuonna 2000 tulee noin 30 maata eri puolilla maailmaa kärsimään ankaraa vesipulaa. FAO:n mukaan alati kiihtyvä kilpailu rajallisista vesivaroista johtaa siihen, että sadat miljoonat ihmiset eivät saa edes sitä vähimmäismäärää vettä, jonka he tarvitsevat säilyäkseen hengissä. Pahimmassa vaarassa ovat sekä pohjoisen että Saharan eteläpuolisen Afrikan, Lähi-idän ja Unkarin asukkaat. Pariisilaisen Le Monde -lehden julkaisemassa raportissa todetaan, että maailman makeista vesistä kuluu noin 70 prosenttia (kehitysmaissa 90 prosenttia) maatalouden käytössä kasteluvesinä. FAO on arvioinut, että tästä vedestä menee keinokastelumenetelmien tehottomuuden takia jopa 60 prosenttia hukkaan.
Katoava japanilainen perinne?
Se syvä kunnioitus, jota Japanissa perinteisesti on tunnettu vanhoja ihmisiä kohtaan, näyttää olevan heikkenemässä. Yhä useammat vanhukset joutuvat fyysisen ja henkisen väkivallan uhriksi. Sanomalehti Mainichi Daily News selittää, että erään asiantuntijan mukaan monet nykyajan perheet huolehtivat vastahakoisesti iäkkäistä omaisistaan eivätkä kykene selviytymään sen aiheuttamasta paineesta. Ne alkavat usein käyttäytyä väkivaltaisesti ja laiminlyödä hoitoa. Lehden mukaan eräs tapaus oli sellainen, että miehelle tuli ”tavaksi mukiloida 75-vuotias isänsä mustelmille aina kun tämä kieltäytyi antamasta hänelle eläkerahojaan”. Muita tyypillisiä tapauksia ovat vanhuudenheikon isän tai äidin käsistään ja jaloistaan sitominen ja lukkojen taakse jättäminen tai räsyjen suuhun tunkeminen vanhalle naiselle.
Aerobicin vaaroja
Lontoossa ilmestyvän The Times -sanomalehden mukaan ”tiivistahtisen aerobic-jumpan himoharrastaminen” voi lopulta vaurioittaa sisäkorvaa. Näyttää siltä, että raju hyppely voi liian usein harrastettuna vaurioittaa pysyvästi sisäkorvan arkoja jyväsiä. Yleisiä oireita ovat esimerkiksi huimaus, tasapainon menettäminen, matkapahoinvointi ja korvien soiminen. Eräässä tuoreessa tutkimuksessa seurattiin naisia, jotka opettivat aerobicia kahdesti päivässä, ja kävi ilmi, että 83 prosentilla heistä oli vaikeuksia korkeataajuisten äänien kuulemisessa. Toinen huolenaihe on se, että joillekin naisille näyttää kehittyvän ”liikuntabulimia”, riippuvuus kohtuuttoman rivakasta liikunnasta. Siitä voi olla seurauksena ”täydellinen uupumus, lihasten kipeys, rasituksen aiheuttamia hiushalkeamia luissa ja, jos he harrastavat rajua aerobicia, tasapaino-ongelmia”, lehti toteaa.
Miksi Kiinassa niin vähän autoja
Vaikka Kiinassa on toista miljardia ihmistä, siellä on vain 50000 yksityisomistuksessa olevaa autoa. Silti tämä lukumäärä merkitsee China Today -lehden mukaan ”tähtitieteellistä hyppäystä”. Vuonna 1983 tässä maassa oli näet vasta 60 yksityisautoa. Autonomistajien määrän odotetaan kasvavan lähitulevaisuudessa. Auton ostamista mielivän täytyy kuitenkin laskea kustannukset. Kiinassa autoille on sälytetty yli 40 erilaista veroa, jotka nostavat auton hintaa. Esimerkiksi ”auto voi maksaa 300000 juania (noin 37000 dollaria) Kiinassa, mutta vain 10000 dollaria muissa maissa”. Mitä maksaa ajokortti? Erään autokoulun taksa vastaa ”keskituloisen ihmisen kahden vuoden palkkaa”, lehti huomauttaa.
Kameroilla on vaikutuksensa
Englannin liikenneministeriö ilmoittaa ylinopeusrikkomusten vähentyneen selvästi niillä alueilla, joille on sijoitettu kameroita valokuvaamaan ylinopeutta pyyhältävien autojen rekisterikilpiä. Näiden kameroitten ottamien kuvien perusteella viranomaiset voivat saattaa hurjastelijat lailliseen edesvastuuseen. Niitä voidaan käyttää todisteena myös päin punaisia liikennevaloja ajaneita vastaan. Tiedelehti New Scientist kertoo, että valvontakameroitten asentamisen jälkeen ”on vakavasti loukkaantuneiden määrä vähentynyt kokeiluun valituilla maanteillä kolmanneksen”. Kameroitten asentamisen jälkeen putosi 30 kilometriä tunnissa ylinopeutta ajavien autojen määrä 1000:sta 30 autoon päivässä. ”Päin punaisia valoja ajavien määrä on pudonnut 40 ja risteysonnettomuuksien määrä 60 prosenttia”, lehti kirjoittaa.
Vuoden 1914 sukupolvi
Ensimmäiseen maailmansotaan osallistuneista kaikkiaan 4743826 amerikkalaisesta miehestä ja naisesta oli vuonna 1984 jäljellä enää 272000 (Herätkää! 8.4.1988). Nykyään heidän määränsä on Yhdysvaltain sotaveteraaniasioiden toimiston mukaan kutistunut noin 30000:een, ja heidän keski-ikänsä on 95 vuotta. Koko maailmassa oli kuitenkin vuonna 1992 jäljellä 61486000 sellaista, jotka ovat vuonna 1914 tai sitä ennen syntynyttä sukupolvea.
Pelastakaa ötökät
Ilman hyönteisiä ja muita selkärangattomia ”maapallon ekosysteemi romahtaisi, ihmiset ja muut selkärankaiset pysyisivät hengissä todennäköisesti vain muutaman kuukauden eikä planeetallemme jäisi jäljelle juuri muuta kuin leviä ja sieniä”, toteaa The New York Times. Erään tuoreen tutkimuksen perusteella lehti sanoo, että yleiseen kiinnostukseen valaitten, tiikerien ja muiden uhanalaisten lajien pelastamisesta pitäisi sisällyttää myös selkärangattomat. Nämä pienet luontokappaleet huolehtivat monista tärkeistä ekologisista prosesseista esimerkiksi syömällä mätänevää ainetta, pölyttämällä kasveja, levittämällä siemeniä ja hävittämällä jätteitä. Pelkästään USA:ssa ihmiset tuottavat joka vuosi noin 130 miljoonaa tonnia ulosteita ja karjaeläimet noin 12 miljardia tonnia lantaa. Erään asiantuntijan mukaan 99 prosentin tästä jätteestä ”arvellaan hajoavan selkärangattomien toiminnan ansiosta”.
Kuolevia kieliä
Useat kielet ovat vaarassa kadota kielellisesti rikkaasta Papua-Uudesta-Guineasta. Kuluneiden 40 vuoden aikana on kuollut jo viisi kieltä. Sen ”jälkeen tässä maassa on ollut vain 867 kieltä”, kirjoittaa Papua-Uudessa-Guineassa ilmestyvä sanomalehti Post-Courier. Maan ”kielten moninaisuus johtuu maan keskiosan vuoristo- ja metsäseuduilla elävien heimojen maantieteellisestä eristäytyneisyydestä”, lehti selittää. Se jatkaa, että ”22 kielellä on alle 100 puhujaa, 7 kielellä alle 20 puhujaa ja 10 kielellä alle 10 puhujaa”. Yksi uhanalaisista kielistä on uruava, jota puhuu viisi ihmistä. Binaa ja jobaa puhuu kumpaakin vain kaksi ihmistä.
Käärmeen kaksihaarainen kieli
Mitä hyötyä käärmeelle on kaksihaaraisesta kielestä? International Herald Tribune -lehden raportin mukaan kielensä avulla käärme kykenee seuraamaan hajuvanaa suunnilleen samalla tavoin kuin me kykenemme kahdella korvallamme saamaan selville sen, mistä suunnasta jokin ääni tulee. Etsiessään saalista tai puolisoa käärme lipsuttelee kieltään ja levittää sen haarat mahdollisimman levälleen. Näin käärme mittaa hajun voimakkuuden kahdesta kohtaa ja saa siten tietää, mihin suuntaan sen etsimä eläin on mennyt.
Potilaiden harrastama seksuaalinen ahdistelu
Erään uuden tutkimuksen mukaan työpaikalla tapahtuva seksuaalinen ahdistelu on vakava ongelma monelle naislääkärille. Tutkimukseen osallistuneista 77 prosenttia ”ilmoitti kohdanneensa jonkinlaista seksuaalista häirintää potilaittensa taholta”, selittää lääkärilehti The Medical Post. Monien mielestä naislääkärit kykenevät itse ratkaisemaan tämän ongelmansa. Heitä kannustetaan käyttäytymään asiallisesti ja ammatillisesti sekä käyttämään lääkärintakkia ja vihkisormusta potilaita hoitaessaan. Toiset ovat kuitenkin sitä mieltä, että naislääkäreitten seksuaalinen ahdistelu ei ole vältettävissä. Lehti pukee tämän mielipiteen sanoiksi ilmoittaessaan, että ”naislääkärit ovat osa yhteiskuntaa, jossa seksuaalinen häirintä ja sen pelko ovat luonnollinen osa naisena olemista”.
Sarveiskalvojen kärventyminen
Eräs lääkärilehti kertoi äskettäin, että monet nuoret naiset polttavat sarveiskalvonsa, kun he hiuksiaan muotoillessaan sohaisevat kihartimella silmäänsä. Pennsylvanian yliopiston Scheie-silmäinstituutissa työskentelevän lääkärin Dean Ouanon mukaan tämä on ”todennäköisesti yleisin sarveiskalvon lämpövaurio”. Eräässä tutkimuksessa ilmeni, että useimmissa tapauksissa silmän vaurioituminen ei ole pitkäaikaista ja monissa tapauksissa kärventynyt silmä paranee kolmessa päivässä. Lääkäri Albert Cheskes torontolaisesta Bochner-silmäinstituutista kuitenkin sanoo, että tämän tyyppinen tapaturma saattaa olla ”hyvin vaarallinen”. Hänen mukaansa niitä sattuu, ”koska kihartimia on käytössä yhä enemmän ja naisilla on kiire”.
Kouluväkivalta
”Kouluväkivalta on rumaa ja yleistä, ja siitä on nopeasti tulossa polttavin ongelma opettajille ja poliitikoille”, kirjoittaa The Toronto Star. Väkivallantekojen määrä kasvaa vuosi vuodelta. Vuonna 1993 kirjattuihin kouluväkivaltatapauksiin sisältyi 810 pahoinpitelyä, 131 raiskausta, 7 myrkytystä ja 141 vaarallista aseenkäyttötapausta. Poliisi on ”takavarikoinut oppilailta todellisen arsenaalin pistooleja, puukkoja, keppejä, mailoja ja muita aseita”, lehti jatkaa. Levottomat vanhemmat eivät enää uskalla lähettää lapsiaan kouluun. Aiemmin koulut olivat rauhallisia opiskelupaikkoja, ”mutta nykyään niissä tapaa jengejä, tovereitten harjoittamaa painostusta ja aseita”, lehti kertoo.