Milloin murhenäytelmä loppuu?

MILLOIN voimme odottaa sitä, että lapset eivät enää joudu sieppausten, pahoinpitelyjen, hyväksikäytön ja usein myös tovereittensa huonon vaikutuksen uhreiksi? Olisivatko lapset turvassa, jos heitä suojelevien lakien täytäntöönpanoa tehostettaisiin ja rangaistuksia kovennettaisiin? Saataisiinko pahoinpitelyt ja karkailu loppumaan sillä, että lisätään sosiaaliohjelmia, jotka antavat ruokaa, asuntoja ja koulutusta? Jos vanhemmille, jotka välittävät lapsistaan, opetettaisiin parempia viestintätaitoja, niin auttaisiko se heitä torjumaan harhakuvitelmat jännittävistä elämyksistä, jotka houkuttelevat heidän lapsiaan turmiolliseen ympäristöön?

Vaikka tällaisista toimenpiteistä ehkä olisikin apua, lasten alttiinaolo monenlaisille kärsimyksille ei lopu, ennen kuin näiden murhenäytelmien perimmäinen syy on eliminoitu. Erään nuoren mukaan kaikista sellaisista yrityksistä karanneitten lasten ongelman voittamiseksi, joilla ei estetä lapsen pahoinpitelyä ja laiminlyömistä kotona, ei todennäköisesti ole paljoakaan hyötyä sen jälkeen, kun vahinko on jo tapahtunut.

Perimmäinen syy

Mikä on perimmäisenä syynä kaikkiin näihin ongelmiin? Miten nämä ongelmat tullaan poistamaan? Raamatun mukaan perheyksikkö on näkymättömien pahojen henkien, Saatanan ja hänen demoneittensa, hyökkäyksen kohteena. Raakuudet, seksuaalinen hyväksikäyttö ja seksuaaliset luonnottomuudet tuottavat niille iloa. (1. Mooseksen kirja 6:1–6; Efesolaisille 6:12.) Jeesuksen ollessa maan päällä nämä demonit kävivät lasten kimppuun. Erästä nuorta poikaa piinattiin siten, että hänelle aiheutettiin voimakkaita kouristuksia ja hänet heitettiin tuleen (Markus 9:20–22).

Jo vuosisatoja ennen Jeesuksen maan päälle tuloa demonit nauttivat siitä, että esimerkiksi sellaisille inhottaville pakanajumalille kuin Baalille, Kemokselle ja Moolokille uhrattuja pikkulapsia rääkättiin ja poltettiin elävältä (1. Kuningasten kirja 11:7; 2. Kuningasten kirja 3:26, 27; Psalmit 106:37, 38; Jeremia 19:5; 32:35). Ei siksi pitäisi olla mikään yllätys, että maailman muuttuessa nykyään yhä turmeltuneemmaksi demonit käyttävät maalitaulunaan lapsia ja antavat näiden kärsiä halukkaitten ihmisapureittensa käsissä ja aiheuttaa näille nöyryytyksiä ja kipua ja jopa tappaa näitä. Tällaisten kauhistuttavien rikosten tekijät käyttävät usein hengenravintonaan pornografiaa, joka ylläpitää ja vahvistaa heidän seksuaalisia luonnottomuuksiaan.

Demoneitten ihmisiin kohdistama painostus on lisääntynyt meidän aikanamme, jota Raamatussa kutsutaan nykyisen pahan asiainjärjestelmän ”viimeisiksi päiviksi”. Se oli ennustanut, että ne olisivat ”kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä”. Demoneitten vaikutuksesta on seurannut, että näiden pahojen henkien turmeltuneisuus kuvastuu nykyajan ihmisissä voimakkaampana kuin koskaan ennen. Raamattu oli ennustanut, että ihmiset olisivat raivoisia, vailla itsehillintää, vailla luonnollista kiintymystä, vailla hyvyyden rakkautta. (2. Timoteukselle 3:1–5, 13.)

Nämä tuntomerkit sopivat hyvin ahneisiin ihmisiin, jotka tuottavat elokuvia, videofilmejä ja äänitteitä, aikakauslehtiä ja kirjoja, joissa ihannoidaan aviorikosta, huumeita, itsemurhia, murhia, raiskauksia, insestiä, orjuuttamista ja rääkkäämistä. Näillä ja muilla keinoin demonit ovat edistäneet kulttuuria, joka pilaantuneen ilman tavoin on saastuttanut sekä nuorten että vanhojen mielen ja sydämen sekä jäytänyt perhearvoja ja jumalista moraalia.

Lapsenryöstöjen, lasten hyväksikäytön ja lapsentappojen lisääntyminen on osa viimeisten päivien tunnusmerkkiä. Raamatussa sanotaan myös, että ihmiset olisivat ’itserakkaita, haluttomia mihinkään sopimukseen, uskottomia, kavaltajia’. Tästä johtuen aviositeet katkeavat nykyään usein pian niiden solmimisen jälkeen. Avioerojen lisääntyessä lisääntyvät myös vanhempien suorittamat lapsensieppaukset. Samoin entisten ja nykyisten aviopuolisoitten pahoinpiteleminen ja tappaminen lisääntyy, valtaenemmistön uhreista ollessa naisia. Siksi onkin nähtävissä sukupolvi lapsia, joita heidän vanhempansa kannustavat karkaamaan laiminlyömällä ja pahoinpitelemällä heitä. Lisäksi ajallemme on tyypillistä se, että lapset ovat ”vanhemmilleen tottelemattomia” ja ”uppiniskaisia” ja että he mieluummin karkaavat tovereittensa kanssa kuin kunnioittavat jumalisia arvoja (2. Timoteukselle 3:2–4).

Murhenäytelmä tulee pian loppumaan

Saatanan ja hänen demoneittensa vaikutus tulee kuitenkin pian loppumaan (Ilmestys 12:12). Ilmestyskirjan 20:1–3:n profetiassa sanotaan, että Jumala tulee raivaamaan Saatanan ja hänen demoninsa pois tieltä. Sen jälkeen Jumalan taivaallinen valtakunta, jota Jeesus Kristus johtaa, hallitsee maata vanhurskaudessa sekä jakaa oikeutta ja takaa turvallisuuden kaikille (Psalmit 72:7, 8; Daniel 2:44; Matteus 6:9, 10). Poissa ovat silloin ahneet kauppajärjestelmät, jotka sortavat köyhiä ja pyrkivät hankkimaan voittoa käyttämällä hyväkseen ihmisten heikkouksia, sillä ”maailma on häviämässä ja samoin sen halu” (1. Johanneksen kirje 2:17). Kaikki ne, jotka harjoittavat pahuutta, tullaan hävittämään, sillä Sananlaskujen 2:22:ssa ennustetaan: ”Jumalattomat hävitetään maasta.”

Miikan 4:4:n (UM) mukaan Jumalan uudessa maailmassa ovat rauha ja turvallisuus kaikkien osana: ”Eikä kukaan saata heitä vapisemaan.” Miten se on mahdollista? Kuninkaallisen rakkaudenlain ansiosta. Tämä ylin laki tulee ohjaamaan kaikkia ajatuksia ja tekoja. Ne, jotka elävät siihen aikaan, ovat oppineet ilmaisemaan Jeesuksen ja hänen Isänsä, Jehova Jumalan persoonallisuutta, sillä jos he eivät tee näin, heidän ei sallita jatkaa elämistään. Ihmisluonnosta häviää itsekkyys, kun ihmiset pukeutuvat ”sääliväisyyden hellään kiintymykseen, huomaavaisuuteen, mielen vaatimattomuuteen, lempeyteen” (Kolossalaisille 3:12). Elämä tulee säteilemään onnellisuutta, ja kaikki kodit kautta maailman tulevat säteilemään lämpöä ja rakkautta.

Jesajan 65:21–23:ssa luvataan yltäkyllin ravintoa ja kunnollinen asunto kaikille: ”He rakentavat taloja ja asuvat niissä, he istuttavat viinitarhoja ja syövät niiden hedelmät; – – He eivät tee työtä turhaan eivätkä lapsia synnytä äkkikuoleman omiksi.” Ketään ei sorreta eikä pahoinpidellä. Sen paremmin lasten kuin aikuistenkaan ei tarvitse enää kärsiä.

Siunauksia jo nyt

Jo nykyään, tämän pahan järjestelmän viimeisinä hetkinä, ihmisille on hyötyä siitä, kun he oppivat tuntemaan Jumalan ja sen, että hänen tarkoituksensa on ennallistaa maa paratiisiksi. Se on antanut monille lapsille ja vanhemmille paitsi toivon myös syyn olla onnellisia siitä huolimatta, että aikamme on kohdellut heitä kaltoin. Esimerkiksi Tamara, josta mainittiin edellisessä kirjoituksessa, kertoo, mitä hänen elämässään tapahtui.

”18-vuotiaana menin naimisiin ja pääsin jollain tavoin irti ’ystäväpiiristäni’. Lopulta jotkut siihen kuuluvista joutuivat vankilaan tai heistä tuli narkomaaneja tai prostituoituja. Persoonallisuuteni oli silti yhä entisensä, joten mieheni ja minun välille syntyi riitoja. Poikamme syntymän jälkeen tapahtui kuitenkin pian jotakin sellaista, mikä muutti elämäni aivan toisenlaiseksi. Löysin Raamatun ja aloin lukea sitä. Eräänä iltana luin Sananlaskuista yhtä lukua, jossa sanotaan, että viisauden löytäminen on samaa kuin jos löytäisi kätkettyjä aarteita (Sananlaskut 2:1–6). Ennen kuin menin nukkumaan tuona iltana, rukoilin saadakseni tällaista viisautta. Seuraavana aamuna Jehovan todistajat soittivat ovikelloa. Aloin tutkia Raamattua heidän kanssaan, mutta kesti jonkin aikaa, ennen kuin aloin toteuttaa käytännössä sitä, mitä nyt opin Raamatusta. Lopulta päätin alkaa noudattaa kristillistä elämäntapaa ja kävin kasteella. Nykyään autan yhdessä mieheni kanssa toisia saamaan sitä huojennusta, jota Jumala tarjoaa.”

Tamara siis löysi kaiken huojennuksen Lähteen, Jehova Jumalan. Hän on taivaallinen Isä, joka ei koskaan hylkää niitä, jotka riippuvat hänessä kiinni, sillä Psalmissa 27:10 (UM) meille sanotaan: ”Vaikka oma isäni ja oma äitini hylkäisivätkin minut, niin Jehova kuitenkin ottaisi minut huomaansa.”

Domingos, josta jo edellä kerrottiin, löysi hänkin todellisen perheen, joka on antanut hänelle lohdutusta, rohkaisua ja tukea. Hän kertoo: ”Eräänä päivänä sain kirjan nimeltä Suuren opettajan kuunteleminen ja olin yllättynyt saadessani tietää, että Jumalalla on nimi, Jehova.a Kävin eräässä Jehovan todistajien kokouksessa, ja olin ihmeissäni nähdessäni, että siellä ei eroteltu ihmisiä heidän sosiaalisen asemansa perusteella. Todistajat alkoivat tutkia kanssani Raamattua, vaikka minulla oli kehnot vaatteet, huonot käytöstavat enkä luottanut kehenkään. He auttoivat minua pääsemään vähän kerrassaan eroon entisestä elämäntavastani. Heidän avullaan löysin jopa työtä. Lopulta minua autettiin edistymään kasteellakäyntiin asti.”

Jehovan todistajien seurakunnat ovat kuin turvaverkko lapsille ja nuorille. Todistajat mielellään auttavat jokaista, joka haluaa oppia tuntemaan sen suurenmoisen toivon, joka odottaa toteutumistaan. Ne, jotka haluavat saada yhteyden taivaalliseen Isäänsä, saavat paljon lohdutusta, sillä Jehovan todistajat on valmennettu antamaan Jumalan sanaan, Raamattuun, perustuvia neuvoja ja ohjausta. Erään todistajan mukaan nuorten ihmisten täytyy saada tietää, että jos se asema, jossa he saattavat olla, tuntuu heistä vastenmieliseltä, niin se tuntuu vastenmieliseltä myös Jehovasta. Tämä todistaja sanoo: ”Jehova ei halua, että lapsia sorretaan ja riistetään. Hän ei halua heidän olevan onnettomia. Hän ei silti halua, että he vaihtavat yhden sortamisen ja riistämisen muodon toisenlaiseen – siihen sortoon ja riistoon, jota he saavat osakseen kaduilla. He voivat ottaa yhteyttä kypsiin ihmisiin, joita on Jehovan järjestössä, ja kertoa näille ongelmistaan, minkä jälkeen heille näytetään ulospääsytie näistä ongelmista.”

Jumalan sana antaa lapsille, joilla on vastaanottavainen sydän, voimakkaan motiivin karttaa tovereitten painostuksen ansaa. Koulutoveri houkutteli 17-vuotiaan Frances-nimisen tytön pinnaamaan useita kertoja koulusta, eikä tämä kertonut vanhemmilleen mitään. Lopulta tyttö karkasi kotoaan. Aiheutettuaan tuntien ajan huolta ja tuskaa vanhemmilleen hän palasi. Jälkeenpäin heillä kävi kaksi Jehovan todistajaa hänen seurakunnastaan. He havaitsivat, ettei tytön käyttäytyminen ollut johtunut kodin ilmapiiristä, ja he antoivat rakkaudellisia neuvoja. He selittivät, mitä sisältyy lasten kristilliseen velvollisuuteen kunnioittaa vanhempiaan (Efesolaisille 6:1, 2); miksi on välttämätöntä karttaa epärehellisyyttä, koska hän oli pinnannut koulusta eikä ollut kertonut vanhemmilleen mitään (Efesolaisille 4:25); ja miksi on tärkeää karttaa huonoa seuraa (1. Korinttolaisille 15:33). Hän otti opikseen.

Apua ylhäältä

Cheryl sai myös apua Jehovalta, kun hänen entinen miehensä oli kidnapannut hänen lapsensa.b Kysyttäessä, mikä auttoi häntä selviytymään tästä painajaisesta, hän vastasi: ”Ensimmäinen asia oli se, että aloin lukea Psalmeja, erityisesti psalmia 35. Oli lohduttavaa tietää, että Jehova näki, millaista vääryyttä olin joutunut kokemaan.” Psalmissa 35:22, 23 sanotaan: ”Sinä, Herra, näet sen, älä ole vaiti! Herra, älä ole minusta kaukana! Heräjä ja nouse – – hankkimaan minulle oikeutta ja ajamaan minun asiaani.”

Jehovan tuki ja Jehovan todistajien antama apu vaikuttivat siten, että Cheryl saattoi kahden vuoden kuluttua kohdata entisen miehensä ja tavata lapsiaan. Hän kykeni huojentamaan heitä selittämällä, miksi heille oli käynyt näin, ja saamaan heidät vakuuttuneiksi siitä, ettei hän ollut hylännyt heitä. Cheryl oli valmentanut lapsensa kunnioittamaan Jehovaa, joten hän saattoi sanoa heille luottavansa heihin täysin. Hän selitti: ”Tiedän lasteni rakastavan Jehovaa, eikä hän anna heille tapahtua pysyvää vahinkoa.”

Tapaus sai onnellisen lopun. Kun Cheryl oli sinnikkäästi neuvotellut maahanmuuttoviranomaisten kanssa ja hartaitten rukousten avulla pannut luottamuksensa Jehovaan, hän sai lapsensa takaisin. Cheryl sanoi: ”Minun on todella pakko sanoa, että heidät toi takaisin Jehovan käsi – ei mikään muu.”

On erittäin tärkeää, että opetamme nyt lapsemme tuntemaan Jehovan ja palvelemaan häntä! Raamattu sanoo 1. Pietarin kirjeen 3:12:ssa, että Jehovan silmät ”ovat kohdistettuina vanhurskaisiin ja hänen korvansa heidän rukoukseensa”. Jehova tosiaankin on lastemme turva. Hänen nimensä on ”vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan” (Sananlaskut 18:10).

Vaikka me elämmekin vaarallista aikaa emmekä aina tiedä, mitä lapsemme tulevat kohtaamaan, Jehovaa palvelevat vanhemmat tietävät, ettei heidän lapsilleen, jotka ovat uskollisia, koidu mitään pysyvää vahinkoa. Hän on luvannut jopa herättää kuolleista ne, joita aikamme on kohdellut kaltoin, ja poistaa ne kivut ja kärsimykset, joita heille on aiheutettu (Jesaja 65:17, 18; Johannes 5:28, 29).

Toivo Jumalan uudesta maailmasta on jotakin suurenmoista. Samoin sen tajuaminen, että Jumala hävittää pian Saatanan ja hänen pahan järjestelmänsä. Sen jälkeen lapsiamme ei enää uhkaa mikään vaara. Yksi niistä lauluista, joita Jehovan todistajat laulavat seurakunnankokouksissaan, kuvailee tätä uutta järjestelmää näin: ”Kun lasten laulut raikuvat,/kun kuolleet myöskin nousevat,/sen toivon varmuus kasvakoon,/kun katseesi luot palkintoon!”

Kun seuraavan kerran tapaat Jehovan todistajia, niin pyydä, että he näyttäisivät sinullekin, miten saada lisää tietoa niistä ilonaiheista, joiden toteutuminen on jo aivan lähellä, Jumalan vanhurskaassa uudessa maailmassa. He mielellään auttavat sinua näkemään, miten Jumalan sana voi antaa suurta lohdutusta jo nyt ja ikuisen elämän myöhemmin. (Psalmit 37:29; Ilmestys 21:4, 5.)

[Alaviitteet]

[Huomioteksti s. 12]

”Jehova ei halua, että lapsia sorretaan ja riistetään”