Tarkkailemme maailmaa

Lääkettä aidsiin ei näköpiirissä

Japanissa viime vuoden elokuussa järjestetyssä kymmenennessä kansainvälisessä aids-konferenssissa myönnettiin, että yritykset kehittää rokote, jolla voitaisiin ehkäistä aidsiin sairastuminen, tai lääke, jolla se saataisiin parannettua, ovat enimmäkseen epäonnistuneet eikä sellaisia ole odotettavissa tämän vuosikymmenen aikana. ”HIV-epidemia on maailmassa vasta aluillaan”, sanoi tri James Curran Yhdysvaltain tautientorjuntakeskuksesta Atlantasta Georgiasta. Noin 17 miljoonan ihmisen kerrottiin saaneen HIV-tartunnan, mikä on 3 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Surullista kyllä heistä miljoona oli lapsia. Maailman terveysjärjestö WHO sanoo, että jos tahti jatkuu samana, niin vuoteen 2000 mennessä tartunnan saaneita on 30–40 miljoonaa. Varsinaiseen aidsiin sairastuneiden määrä lisääntyi vuoden aikana 60 prosenttia, niin että vuoden 1994 puolivälissä heitä oli kaikkiaan neljä miljoonaa, kuolleet mukaan laskettuna. HIV-tartunnan saamisesta saattaa ensimmäisiin aidsin oireisiin kulua kymmenen vuotta. Koska tämän kasvavan pandemian vastaisessa taistelussa edetään hyvin hitaasti, aids-konferensseja ilmoitettiin pidettävän tulevaisuudessa joka toinen vuosi eikä vuosittain, ja seuraava kokous sovittiin järjestettäväksi heinäkuussa 1996 Vancouverissa Brittiläisen Kolumbian provinssissa Kanadassa.

Brasilian intiaaniryhmät

”Brasiliassa on yhä 59 intiaaniryhmää, jotka elävät täysin eristyksissä tai joilla on satunnaiset yhteydet ja vihamieliset suhteet valkoisiin”, kerrotaan lehdessä O Estado de S. Paulo. ”Kansallinen intiaanisäätiö on tunnistanut näistä vain yhdeksän ryhmää 1980-luvun alusta lähtien.” Amazonin metsistä löydetään jatkuvasti uusia heimoja. Useimpiin eristyksissä eläviin ryhmiin kuuluu enintään 150 intiaania. Brasiliassa on 532 intiaanien asuinaluetta, 180 erilaista etnistä ryhmää ja 260000 intiaania. Heidän asuinalueensa käsittävät yhteensä yli 900000 neliökilometriä – noin 11 prosenttia Brasilian pinta-alasta – vaikka vain puolet niistä on rajattu selvästi. Auttaakseen heimoja luomaan keskinäisiä siteitä ja selviämään modernin maailman tunkeutumisesta niiden elämään ovat antropologit opettaneet heimojen intiaaneja käyttämään videokameraa, jotta ne voisivat tallentaa kylän tapoja ja antaa nauhoja lähellä asuville intiaaniryhmille. Waiapi- ja zo’é-intiaanit tapasivat hiljattain toisensa katsottuaan ensin toistensa videonauhat. Nämä samaa murretta puhuvat heimot keskustelivat legendoistaan ja rituaaleistaan sekä metsästys-, parantamis-, ruoanlaitto- ja kudontamenetelmistään.

Kuinka paljon abortteja tehdään?

”Maailmassa tehdään noin 33 miljoonaa laillista aborttia vuosittain, ja jos lukuun lisättäisiin kaikki laittomat abortit, kokonaismääräksi tulisi 40–60 miljoonaa”, sanotaan Buenos Airesissa ilmestyvässä Clarín-aamulehdessä. ”Maailman väestöstä elää 76 prosenttia maissa, joissa on laillista keskeyttää raskaus keinotekoisesti.” Abortoimalla tuhotaan ihmishenkiä enemmän kuin Argentiinassa on asukkaita, ja se on verrattavissa siihen, että esimerkiksi Egyptin, Englannin, Etelä-Afrikan, Italian, Ranskan tai Turkin koko väestö pyyhkäistäisiin pois joka vuosi. Se vastaa kaikkiaan kuusi vuotta kestäneen toisen maailmansodan kuolonuhrien määrää, jonka on arvioitu olleen noin 50 miljoonaa henkeä.

Paras asuinpaikka?

Yhdistyneet kansakunnat on nimennyt Kanadan maailman parhaaksi asuinpaikaksi. ”Tämä on toinen kerta niiden viiden vuoden aikana, joina luettelo on laadittu, kun Kanada on sijoitettu 173 maan listassa kärkeen”, kerrotaan sanomalehdessä The Toronto Star. Lehdessä jatketaan, että tämä ”ei kuitenkaan merkitse sitä, että Kanadassa olisi maailman korkein elintaso”. Miksi Kanada sitten arvioitiin parhaaksi paikaksi? YK:n kehitysohjelman UNDP:n raportissa maiden arvioimiseen käytetään kolmea kriteeriä: keskimääräisiä tuloja, koulutustasoa ja odotettavissa olevaa elinikää. Kanadalaisten keskimääräinen elinikä on 77,2 vuotta, mikä on listan kuudenneksi korkein. Kanada sijoittui melkein ykköseksi arvioitaessa koulutukseen ja terveydenhoitoon käytettävää rahamäärää ja sitä, onko kotitalouksilla esimerkiksi televisioita ja autoja.

Onnistunut leikkaus

Italialaisen La Stampa -sanomalehden mukaan huhtikuussa paavi Johannes Paavali II:n leikannut kirurginen ryhmä totesi ”ansaitun ylpeänä”, että hänelle tehty lonkkaleikkaus ”ei olisi voinut sujua paremmin”. Nykyiselle paaville tehdyt leikkaukset eivät kuitenkaan aina ole onnistuneet yhtä hyvin. Kun paavi leikattiin vuonna 1981 tehdyn murhayrityksen jälkeen, häntä oli hoidettava kaksi kuukautta sairaalassa äärimmäisen vakavan sytomegalovirus-tartunnan vuoksi, jonka hän oli saanut verensiirtojen välityksellä. Ei siksi ole yllättävää, että vaikka tällä kertaa La Stampa -lehden mukaan ”verenhukka oli suuri”, verensiirtoja ei suoritettu. Sen sijaan lehdessä todetaan, että ”paavin veri otettiin talteen, puhdistettiin ja siirrettiin takaisin leikkauksen aikana”.

Lapset saavat vaikutteita pienestä pitäen

”Se kuinka altis lapsi on ympäröivän maailman vaikutteille, riippuu suuresti siitä, miten häntä hoivataan ennen kolmatta ikävuottaan, mikä puolestaan vaikuttaa lapsen hermostolliseen kehitykseen sekä hänen luottavaisuuteensa ja kykyynsä selvittää ongelmia luovasti”, kerrotaan torontolaisessa The Globe and Mail -lehdessä. ”Niillä lapsilla, jotka elävät taloudellisesti ja sosiaalisesti kehnoissa oloissa, on huonommat mahdollisuudet kasvaa tuotteliaiksi, hyvin sopeutuviksi aikuisiksi.” Erään kanadalaisen tutkimuslaitoksen (Canadian Institute for Advanced Research) johtajan tri Fraser Mustardin mukaan sellaiset lapset todennäköisemmin keskeyttävät koulunsa ja ovat taipuvaisempia ratkomaan ongelmia väkivallalla. ”Se miten hyvin oppii selviytymään tilanteista, vaikuttaa erittäin suuresti kykyyn sopeutua järjestelmään”, hän sanoi. Globe-lehdessä mainitaan Yalen ja Montrealin yliopistojen tutkimusten osoittavan, että ”vanhempien ja lasten välinen merkityksellinen vuorovaikutus edistää suunnattomasti lapsen ruumiin, havaintokyvyn ja tunne-elämän kehitystä”.

Ole valpas matkustaessasi

Pidä silmällä, mitä ympärilläsi tapahtuu, kun matkustat. ”Matkatavara- ja taskuvarkaat tuntevat vastustamatonta vetoa hajamielisiä matkailijoita kohtaan”, valistetaan brasilialaisessa Claúdia-lehdessä. Samoin ”jos sinua tönäistään tai vaatteillesi läikytetään jotain, ole valpas. Ne ovat tunnettuja temppuja suunnata huomio toisaalle.” Ole myös varuillasi, jos joku kysyy sinulta neuvoa tai pyytää apua. Huomiosi kääntyminen hetkeksi muualle voi maksaa sinulle matkatavarasi. Adriano Caleiro São Paulon kansainväliseltä lentokentältä sanoo, että erityisen tarkkana saa olla silloin, kun matkatavarat ovat esillä lähtöselvityksessä lentokentällä, kirjoitettaessa papereita autovuokraamon tiskillä, kirjoittauduttaessa hotelliin tai lähdettäessä sieltä, autettaessa lapsia taksiin, katseltaessa näyteikkunoita tai siemailtaessa kuppi kahvia. Lehdessä neuvotaan vaihtamaan lukot viipymättä, jos avaimet varastetaan. Varas saattaa sanoa löytäneensä matkatavarasi ja jopa palauttaa kaiken, mikä oli kadonnut, mutta hän on voinut teettää avaimista kopiot voidakseen tunkeutua taloon myöhemmin.

Ei tarkoitus loukata

Kun turistit näkevät Japanissa käydessään kilven ”Ei ulkomaalaisille”, heidän ei tulisi loukkaantua tai suuttua, sanoo eräs valituksia käsittelevä japanilainen järjestö. Tavallisesti kilpien laittajat yrittävät todellisuudessa vain tehdä turisteille palveluksen. Näin ajattelee esimerkiksi eräs Tokion Akihabarassa sijaitsevan pienen elektroniikkaliikkeen omistaja, joka sanoi: ”Koska en osaa puhua – – [vieraita kieliä], olen aiheuttanut ongelmia monille sellaisille asiakkaille, jotka eivät puhu japania. Ajattelin, että minun olisi parasta asentaa sellainen kilpi, jottei ihmisten tarvitsisi joutua hankaliin tilanteisiin.” Sanomalehdessä Asahi Evening News todettiin: ”Useimmiten valikointia harjoittavat ihmiset, jotka ovat olleet vain vähän kosketuksissa ulkomaalaisiin ja joiden mielestä tilanteesta selviää sen vuoksi parhaiten sanomalla ei.”

Koulutettuja pillipiipareita

Bombayn kaupungin viranomaiset joutuivat pulmalliseen tilanteeseen ilmoitettuaan lehdessä 76:sta rotan tappajan vakanssista. ”Suurin osa 40000 ylimääräisestä hakijasta on akateemisen loppututkinnon suorittaneita, yliopistossa opiskelevia ja yliopisto-opinnot kesken jättäneitä, vaikka rotan tappajan tehtävään vaaditaan pelkkä alkeiskoulutus”, kerrotaan Indian Express -lehdessä. ”Miten voimme palkata jonkun akateemisen loppututkinnon suorittaneen tappamaan rottia?” muuan viranomainen kysyi. Rottia metsästetään yöllä nuijien avulla, ja jokaisesta 25 vastatapetusta rotasta maksetaan 100 rupiaa (noin 15 markkaa). Kaupungin viranomaiset pohtivat ”parempaa värväysmenetelmää”. Mutta viranomaisilla on muitakin ongelmia. Asiaan liittyy uskonnollinenkin näkökulma. Jainalaiset ja muut sellaisiin uskontoihin kuuluvat, jotka eivät hyväksy eläinten tappamista, ovat lahjoneet työntekijöitä, jotta nämä säästäisivät rotat myötätunnosta niitä kohtaan.