Nuoret kysyvät:
Miksi kaikki muut menevät naimisiin paitsi minä?
”Olisinpa menossa naimisiin. Silloin olisin onnellinen.” (Cheryl)a
ON AIVAN luonnollista haluta olla naimisissa. Jumala antoi miehelle ja naiselle luonnollista viehätysvoimaa, joka vetoaa vastakkaiseen sukupuoleen. Lisäksi hän asetti avioliiton pysyväksi liitoksi miehen ja naisen välille. (1. Mooseksen kirja 1:27, 28; 2:21–24.)
On siksi ymmärrettävää, että saatat tuntea itsesi jossain määrin masentuneeksi tai jopa ulkopuoliseksi, jos et itse ole vielä naimisissa – erityisesti, jos monet tovereistasi ovat jo astuneet avioliittoon. Hyvää tarkoittavat ystävät voivat tehdä olosi vielä tukalammaksi. ”Olen 24-vuotias ja naimaton enkä parhaillaan seurustele kenenkään kanssa”, kertoo Tina. ”Näyttää siltä, että kaikki muut ovat niin huolissaan naimattomuudestani, että siitä on tulossa minulle kompleksi. He saavat minut ajattelemaan, että olen vanhapiika tai että minussa on jotain vikaa.”
Joistakuista naimattomuus voi alkaa tuntua muurilta, ylitsepääsemättömältä esteeltä, joka erottaa heidät onnellisuudesta. Voi tuntua siltä kuin muurin harjaan lisättäisiin vuosi vuodelta uusi kerros tiiliä. Nuori voi alkaa ajatella, että hänen täytyy olla ruma tai epämiellyttävä. Nuori italialaisnainen Rosanna sanoo: ”Tunnen itseni usein yksinäiseksi ja hyödyttömäksi. Näyttää siltä, ettei minulla ole mitään mahdollisuuksia päästä naimisiin.” Nuorilla miehillä voi olla samanlaisia tunteita. Esimerkiksi Frankista tuntui siltä, että kaikista hänen ystävistään tuli naimisiinmenonsa jälkeen paljon kiinnostavampia ja sivistyneempiä. Hän alkoi ajatella, olisikohan avioliitolla samanlainen vaikutus häneenkin.
Huomaatko ajattelevasi samansuuntaisesti? Jos olet naimaton, pohditko joskus sitä, onko sinussa jotain vikaa tai oletko ehkä tuomittu ikuisiksi ajoiksi elämään yksinäsi?
Avioliitto – myytit ja tosiasiat vastakkain
Tarkastelemme ensiksikin sellaista yleistä käsitystä, että avioliitto avaa automaattisesti oven onnellisuuteen. On totta, että avioliitto voi edistää ihmisen onnellisuutta, ja usein niin käykin. Naimisissa oleminen sinänsä ei kuitenkaan tee ihmistä onnelliseksi. Parhainkin avioliitto tuo mukanaan jossain määrin ”ahdistusta lihassa” (1. Korinttilaisille 7:28). Onnellinen avioliitto saavutetaan vain jatkuvan uhrautuvaisuuden ja kovan työn avulla. On kiinnostavaa, että suurin koskaan elänyt ihminen, Jeesus Kristus, oli naimaton. Sanoisiko joku häntä onnettomaksi? Tuskin! Hänen ilonsa johtui Jehovan tahdon tekemisestä (Johannes 4:34).
Toinen myytti on se, että avioliitto on varma lääke yksinäisyyteen. Se ei ole! Muuan kristitty mies valitti: ”Vaimoni ei ole koskaan uskoutunut minulle tai keskustellut kanssani syvällisesti, ei koskaan!” Jotkut kristityt vaimot ovat samoin valittaneet, ettei heidän miehensä keskustele heidän kanssaan tai että tämä näyttää olevan kiinnostuneempi työstään tai ystävistään kuin heistä. Ikävä kyllä hyvin monet ovat yksinäisiä, vaikka he ovat avioliitossa.
Jotkut taas pitävät avioliittoa keinona paeta perheongelmia. Eräs nuori aviovaimo sanoo: ”Vanhempieni olisi mielestäni pitänyt antaa minulle mahdollisuus kasvaa aikuiseksi. He eivät kuitenkaan hyväksyneet sitä, että minulla olisi ollut poikaystävä tai että olisin mennyt ulos – – Jos vanhempani olisivat antaneet minulle mahdollisuuden, en varmaankaan olisi mennyt naimisiin 16-vuotiaana. Halusin kuitenkin näyttää heille.”
Kotona asuminen saattaa tuntua sinusta liian rajoittavalta. Avioliitto tuo kuitenkin vastuuta, joka voi rajoittaa suuresti ihmisen henkilökohtaista vapautta. Mietipä, mitä kaikkea liittyy työssä käymiseen, laskujen maksamiseen, kodin ja auton kunnostukseen, ruoanlaittoon, siivoukseen, pyykinpesuun ja jopa lastenkasvatukseen! (Sananlaskut 31:10–31; Efesolaisille 6:4; 1. Timoteukselle 5:8.) Monet nuoret ovat järkyttyneitä kohdatessaan nämä aikuisten vastuut.
Monet taas uskovat avioliiton olevan keino päästä toisten suosioon. Ei kuitenkaan ole mitään takeita siitä, että toiset kaipaavat seuraasi – tai puolisosi seuraa – pelkästään siksi, että olet naimisissa. Ihmiset pitävät sinusta, jos olet huomaavainen, antelias ja epäitsekäs, oletpa naimisissa tai naimaton (Sananlaskut 11:25). Ja vaikka avioparina olisikin vähän helpompi sopia avioliitossa olevien ystävien joukkoon, miehen ja vaimon on muistettava, että he ovat ”yhtä lihaa” (1. Mooseksen kirja 2:24). Heidän pääasiallisena huolenaan täytyy olla se, miten he tulevat toimeen keskenään – ei ystäviensä kanssa.
Valmis avioliittoon?
Vaikka näkisitkin näiden näkökohtien järkevyyden, saatat toki silti olla toisinaan masentunut. Vanha sananlasku esittää asian näin: ”Pitkittynyt odotus tekee sydämen sairaaksi.” (Sananlaskut 13:12.) Esimerkiksi nuori Tony totesi olevansa epätoivon partaalla naimattomuutensa takia. Hänestä alkoi tuntua siltä, että hän oli valmis menemään naimisiin kenen tahansa kanssa. Samoin nuori tyttö nimeltä Sandra masentui aina saadessaan tietää jostakin alkaneesta romanssista; hän mietti, milloin mahtoi tulla hänen vuoronsa.
Ennen kuin sallit itsesi vajota synkkyyteen, kysy itseltäsi, oletko todellakin valmis avioliittoon. Suoraan sanoen jos olet teini-ikäinen, vastaus voi hyvinkin olla ehdottoman kielteinen. Yhdysvalloissa useimmat teiniavioliitoista kariutuvat viidessä vuodessa.b Jotkut nuoret voivat tietenkin olla poikkeuksellisen kypsiä ikäisekseen ja menestyä avioliitossa. Se ei kuitenkaan välttämättä merkitse sitä, että sinun pitäisi mennä naimisiin. Oletko pohtinut rehellisesti sitä, oletko valmis kantamaan avioliiton vastuut?
Rehellinen itsetutkistelu voi osoittautua hyvin paljastavaksi. Esimerkiksi miten kypsä ja vastuuntuntoinen olet? Pystytkö säästämään rahaa, vai kun saat sitä, tuhlaatko sen saman tien? Maksatko laskusi ajallaan? Pystytkö pitämään työpaikan tai huolehtimaan kodista? Tuletko hyvin toimeen toisten, esimerkiksi työtovereiden ja vanhempien, kanssa, vai oletko alituiseen sotajalalla heidän kanssaan? Jos näin on, saatat huomata, että toimeen tuleminen aviopuolison kanssa tulee olemaan hyvin vaikeaa.
Jos olet vielä teini-iässä, saatat hyvinkin havaita tarvitsevasi muutaman vuoden lisää kokemusta saavuttaaksesi sellaisen kypsyyden ja tasapainon, joita tarvitaan, jotta voisi olla hyvä aviomies tai hyvä aviovaimo. Tämän tosiasian tajuaminen voi auttaa sinua tarkistamaan odotuksiasi ja ajattelemaan avioliittoa tulevaisuuden mahdollisuutena. Tämä voi auttaa sinua olemaan ’sydämessäsi vakaampana’ naimattomuutesi suhteen, ainakin tällä hetkellä (1. Korinttilaisille 7:37).
Sopivaa valmistautumista
Entä jos olet mielestäsi kuitenkin sivuuttanut ”nuoruuden kukoistuksen” ja tunnet olevasi valmis avioliittoon? Se, että puolisoehdokkaita on vähän tai sinut torjutaan joka kerta, kun ilmaiset kiinnostusta jotakuta kohtaan, voi olla masentavaa. Mutta merkitseekö se välttämättä sitä, että olet epämiellyttävä? Ei suinkaan. Kuningas Salomo ei saanut mitään vastakaikua nuorelta tytöltä, johon hän oli rakastunut – ja hän oli yksi rikkaimmista ja viisaimmista miehistä, mitä on koskaan elänyt! Ongelma oli se, että tytön sydän ei yksinkertaisesti tuntenut halua romanttisiin tunteisiin häntä kohtaan (Laulujen laulu 2:7). Samoin saattaa olla, ettet ole vielä tavannut sellaista ihmistä, jonka kanssa todella sovitte yhteen.
Tuntuuko sinusta, että olet yksinkertaisesti liian vaatimattoman näköinen viehättääksesi jotakuta? Hyvä ulkonäkö on toki eduksi, mutta se ei kuitenkaan ole kaikkein tärkein asia. Kun ajattelet tuntemiasi aviopareja, eikö heidän joukossaan olekin kaikenkokoisia ja -mallisia ihmisiä, joiden viehätysvoima vaihtelee suuresti? Sitä paitsi joku, joka on todella jumalaapelkäävä, on pääasiassa kiinnostunut siitä, millainen olet ’sydämen salaiselta ihmiseltäsi’ (1. Pietarin kirje 3:4).
Sinun ei tietenkään pidä missään tapauksessa jättää ulkonäköäsi vaille huomiota; on pelkästään järkevää yrittää näyttää mahdollisimman hyvältä. Nuhruinen vaatetus ja ulkoasu voivat antaa toisille väärän kuvan sinusta.c Lisäksi huono keskustelutaito tai persoonallisuudessasi olevat heikkoudet voivat saada toisten mielenkiinnon sammumaan ennen kuin he tutustuvat sinuun. Kypsä ystävä tai kumpi tahansa vanhemmistasi voi kertoa sinulle, mikäli jotkin muutokset näillä alueilla ovat paikallaan. Totuus saattaa olla tuskallinen, mutta sen hyväksyminen voi kenties auttaa sinua edistymään ja olemaan siten viehättävämpi toisten silmissä (Sananlaskut 27:6).
Arvosi ihmisenä ei loppujen lopuksi kuitenkaan määräydy sen mukaan, oletko naimisissa vai et. Todella merkitystä on sillä, mitä Jumala ajattelee sinusta, ja hän ”näkee, millainen sydän on” (1. Samuelin kirja 16:7). Suurin huolenaiheesi pitäisi siksi olla Jehovan hyväksynnän saaminen, ei naimisiin meno. Pyri siihen, ettei kysymys naimisiin menosta hallitse ajatuksiasi ja keskustelujasi. Valvo huolellisesti seuraasi ja virkistäytymistapojasi, sekä sitä, millaista musiikkia kuuntelet.
On totta, ettei halu avioitua ehkä poistu, mutta älä joudu paniikkiin. Ole kärsivällinen (Saarnaaja 7:8). Sen sijaan että pitäisit naimattomuuttasi kirouksena, käytä täysin hyödyksesi naimattomuuden suoma vapaus ja sen tarjoamat mahdollisuudet palvella Jumalaa huomiota hajottamatta (1. Korinttilaisille 7:33–35, 38). Avioliitto voi tulla eteesi aikanaan – ehkä pikemmin kuin luuletkaan.
[Alaviitteet]
a Jotkin nimet on muutettu.
b Ks. kirjoitusta ”Nuoret kysyvät: liian nopeasti naimisiin – voimmeko onnistua?” Herätkää!-lehdestä 22.4.1995.
c Yksityiskohtaisia ehdotuksia tästä asiasta esitetään Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran julkaisemassa kirjassa Nuoret kysyvät – käytännöllisiä vastauksia luvuissa 10 ja 11.
[Kuva s. 26]
Ihminen tuntee itsensä helposti ulkopuoliseksi, kun hänen toverinsa ovat menossa naimisiin