Tarkkailemme maailmaa
Naistupakoitsijoiden kuolleisuus noussut
The Canadian Journal of Public Health -lehdessä julkaistussa tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että tupakointiin liittyvien kuolemantapausten määrä nousi kanadalaisnaisten keskuudessa 9009:stä 13541:een vuosina 1985–91. Tutkimuksessa arvioitiin, että vuonna 2010 naisia kuolee tupakoinnin vuoksi enemmän kuin miehiä, mikäli nykyinen suuntaus jatkuu. The Toronto Star -sanomalehden mukaan vuonna 1991 tupakointi aiheutti arviolta 41408 kuolemantapausta (joista 27867 oli miehiä ja 13541 naisia). Yhdysvalloissa keuhkosyöpään kuolleiden naistupakoitsijoiden määrä on kuusinkertaistunut 1960-luvun ja 1980-luvun välisenä aikana, toteaa tri Michael Thun Yhdysvaltain syöpäyhdistyksestä. Tutkijat sanovat, että ”tupakointi on Yhdysvalloissa edelleen ylivoimaisesti suurin ehkäistävissä oleva ennenaikaisen kuoleman syy”, raportoi Torontossa Kanadassa ilmestyvä lehti The Globe and Mail.
Huumeet Saksan kouluissa
Yli 3000:ta pohjoissaksalaista koululaista käsittänyt tutkimus paljastaa, että riippuvuutta aiheuttavien aineiden käyttö kouluissa on yleistä. Viikoittain ilmestyvän Focus-uutislehden mukaan lähes puolet 17-vuotiaista koululaisista on käyttänyt huumeita ja yli kolmasosa on tämänhetkisiä käyttäjiä. Professori Peter Struck selitti, että ”monissa Hampurin lukioissa on sellaisia 16–17-vuotiaita koululaisia, jotka käyttävät jatkuvasti vuorotellen piristeitä ja rauhoitteita”. Mutta miksi huumeiden käyttö on niin yleistä? Professori Klaus Hurrelmann esitti kolme syytä nuorten huumeiden käyttöön: elämän yksitoikkoisuus, sellainen tunne, että saa liian vähän tunnustusta omien aikaansaannostensa johdosta, ja tovereiden painostus.
Merkittäviä matkan tekijöitä
Muuan vaeltava albatrossi lensi 26000 kilometriä 72 päivässä, ja muuan harmaahylje ui 5000 kilometriä kolmessa kuukaudessa. Nämä hämmästyttävät kestävyyden näytteet tulivat ilmi luonnonsuojelun piirissä työskenteleville tiedemiehille, kun he olivat kiinnittäneet pienen pienet radiolähettimet valitsemiinsa albatrosseihin ja hylkeisiin voidakseen seurata niiden liikkeitä satelliitin avulla. Yhden osuuden aikana albatrossi lensi neljässä päivässä lähes 3000 kilometriä Tyynenmeren eteläosan yli. Hylje ui peräti sata kilometriä päivässä Skotlannin ja Färsaarten välillä ja osoittautui hämmästyttävän kyvykkääksi suunnistamaan tarkasti avomeren poikki, todetaan lontoolaisessa The Times -lehdessä. Mikä pani ne molemmat kulkemaan tällaiset maratonmatkat? Ruoan etsintä, todetaan raportissa.
”Ruumis, jossa ei juuri sielua ole”
”Johtajia kaikista maanosista oli koolla kolmen päivän ajan viime viikolla Yhdistyneiden kansakuntien 50-vuotisjuhlissa tarkoituksenaan pitää suuria puheita maailman tilasta”, todettiin The New York Times -sanomalehden raportissa viime lokakuussa. Noista ”suurista puheista” puuttui kuitenkin ilmeisesti eräs tärkeä aines – rehellisyys. ”He antoivat lupauksia, joita he eivät aio pitää, ja syyttivät virheistään muita, kuten poliitikot kaikkialla tekevät”, sanottiin Times-lehdessä. Lainattuaan kahdeksaa kansallista johtajaa, joiden sanat olivat ristiriidassa heidän maittensa tekojen kanssa, sanomalehdessä päädyttiin siihen, että heidän ensisijainen sanomansa oli: ”Maailma, unohda, mitä teen; kuuntele, mitä sanon.” Ei mikään ihme, että U.S.News & World Report -lehdessä sanottiin Yhdistyneitä kansakuntia ”ruumiiksi, jossa ei juuri sielua ole”.
Korkealämpöisiä mehiläisiä
Eräät mehiläiset (Apis cerana japonica) puolustautuvat herhiläisiin kuuluvan Vespa mandarinia japonican hyökkäystä vastaan tappamalla sen ruumiinlämmöllään, kerrotaan Science News -lehdessä. Havaittuaan herhiläisen olevan lähellä mehiläiset houkuttelevat vihollisen pesään, missä sadat työläiset hyökkäävät sen kimppuun ja asettuvat sen ympärille palloksi. Sitten ”nämä mehiläiset alkavat värisyttää ruumistaan ja kohottavat pallon lämpötilan tappavan kuumaksi, 47 asteeseen, noin 20 minuutiksi”, todetaan lehdessä. Koska nämä mehiläiset voivat kestää jopa 50 asteen lämpötilaa, tällainen toiminta ei vahingoita niitä. Kaikki herhiläiset eivät kuitenkaan lankea mehiläisten ansaan. Koska ”20–30 herhiläistä voi tappaa 30000 mehiläisen yhteiskunnan kolmessa tunnissa”, nämä herhiläiset voivat nujertaa mehiläiset hyökkäämällä joukolla niiden kimppuun. News-lehdessä sanotaan: ”Tällöin ne valtaavat pesän ja keräävät toukat ja kotelot.”
Risti – väkivallan symboli?
Jotkut teologit asettavat kyseenalaiseksi ristin sopivuuden kristillisyyden symbolina sen väkivaltaisten yhteyksien vuoksi, kerrotaan sanomalehdessä The Dallas Morning News. Teologit suosittelevat, että käytettäisiin symboleja, jotka kuvaavat pikemminkin Jeesuksen elämää kuin hänen kuolemaansa. Risti ”ruokkii kuoleman palvontaa”, sanoi teologi Catherine Keller, joka toimii Drewin yliopiston teologisessa tiedekunnassa Madisonissa New Jerseyssä Yhdysvalloissa. ”Kukaan ei haluaisi sähkötuolia tai hirttonuoraa tärkeimmäksi uskon symboliksi, mutta sellaista me käyttäisimme, jos valtio nyt teloittaisi Jeesuksen.”
Vesikirput apuun
Vaatimaton vesikirppu voi olla ratkaisu sisämaan saastuneiden vesiteiden ongelmaan, kertoo lontoolainen lehti Independent. Tämä käy ilmi parhaillaan käynnissä olevasta elvytyshankkeesta. Ensiksi biologit siirsivät 9,5 tonnia vesikirppuja syöviä kaloja Norfolkissa Englannissa sijaitsevasta Ormesbyn suvannosta. Sen ansiosta vesikirput alkoivat menestyä ja söivät ahnaasti järveä saastuttavan levän. Muut kasvit alkoivat tämän jälkeen itää veden alla lepotilassa olevista siemenistä, ja sellaiset linnut kuin nokikanat ja joutsenet palasivat. Lopulta kalat palautetaan järveen, ja koko ekosysteemin arvioidaan palautuvan normaaliksi viidessä vuodessa. Eurooppalaiset luonnonsuojelijat odottavat kiinnostuneina hankkeen lopputulosta.
Syntikysymyksen välttäminen
”Mitä oikeastaan on tapahtunut synnille?” kysytään Newsweek-lehdessä. ”Tärkeä synnintunto on melkein kadonnut amerikkalaisen uskonnon iloluontoisesta nykytyylistä.” Seurakuntalaiset ”eivät halua kuulla saarnoja, jotka voisivat järkyttää heidän itsetuntoaan”, ja katolilaisten keskuudessa ”säännöllisen synnintunnustuksen tekeminen papille on jäänyt menneisyyteen”. Kilpailevat papit pelkäävät vieraannuttavansa laumansa. Monet ”tuomitsevat rutiininomaisesti sellaiset ’järjestelmää koskevat’ yhteiskunnan epäkohdat kuin rasismin [ja] sukupuolisyrjinnän”, todetaan artikkelissa. ”Mutta heidän äänensä vaimenee oudosti, kun on kyse aiheista, jotka koskettavat läheisesti yksilöitä – esimerkiksi avioerosta, ylpeydestä, ahneudesta ja kohtuuttomasta kunnianhimosta.”
Jalokivien ”sormenjäljet”
Englantilaiset naiset omistavat 39 miljoonaa timanttikorua, joiden arvo on noin 78 miljardia markkaa, ja joka vuosi tätä tavaraa varastetaan yli 2 miljardin markan arvosta. Suurinta osaa kadonneista koruista ei pystytä jäljittämään. Metalli, johon timantit on istutettu, sulatetaan saman tien. Sitten jalokivet istutetaan uudelleen. Nykyään jalokivikauppiaat voivat kuitenkin saada yhteyden keskustietokoneeseen ja syöttää tietokoneen muistiin tiedot jokaisen kiven ainutlaatuisista virheistä. Nämä ”sormenjäljet” saadaan selville pienitehoisella lasersäteellä, joka lukee kunkin kiven virheet; ei ole kahta samanlaista kiveä. Ainoa tapa, jolla varkaat voisivat kiertää tämän turvajärjestelmän, olisi kivien uudelleen hiominen, joka on kallista ja myös heikentää niiden arvoa, raportoidaan lontoolaisessa lehdessä The Sunday Times.
Ilotulitusvälineitä koskeva varoitus
Viranomaiset kertovat, että ”lähes 12000:ta ihmistä hoidetaan vuosittain Yhdysvaltojen ensiapuasemilla ilotulitusvälineiden aiheuttamien loukkaantumisten vuoksi”, todetaan terveysalan raportissa Morbidity and Mortality Weekly Report (MMWR). Tämän raportin mukaan, jonka Yhdysvaltain kuluttajainsuojavirasto on laatinut vuosilta 1990–94, arviolta 20 prosenttia kaikista ilotulitusvälineiden aiheuttamista loukkaantumisista oli silmävammoja. MMWR-raportissa todetaan, että ne ”ovat usein vakavia ja voivat heikentää näköä pysyvästi tai aiheuttaa sokeutumisen”. Huomionarvoista on myös se, että silmävammojen saajat ovat ilmeisesti useammin sivustakatsojia kuin ilotulitusvälineiden käyttäjiä.
”Piilevä aikapommi”
Noin 45 prosenttia maailman väestöstä asuu tätä nykyä kaupungeissa, kerrotaan Focus-lehdessä, ja vuonna 2000 arviolta puolet maailman väestöstä on kaupunkilaisia. Suuri osa Italiaa, Pohjois-Eurooppaa ja Yhdysvaltojen itäosaa on melko taajaan asuttua, ja Egyptissä, Etelä-Afrikassa, Intiassa ja Kiinassa on alueita, joilla on taajaan asuttuja kaupunkeja keskellä maaseutua. Satelliittikuvat kuitenkin paljastavat, että tällä hetkellä vain kolme neljä prosenttia maapallosta on kaupungistunut. Kaupunkeihin muuttaa kuitenkin vuosittain 61 miljoonaa ihmistä, pääasiassa kehitysmaissa, ja näiden kaupunkialueiden väestötiheys kasvaa, koska ”kaupungit eivät pysty kasvamaan yhtä nopeasti kuin niiden väestö”, todetaan Focus-lehdessä ja jatketaan: ”Tilanne on piilevä aikapommi.”