Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g96 8/8 s. 25-27
  • Harrastuksena tähtitiede

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Harrastuksena tähtitiede
  • Herätkää! 1996
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Tähti vai planeetta?
  • Apua saatavilla
  • Kuu ja planeetat
  • Tähdet
  • Varoituksen sana
  • Vaikuttavatko tähdet ihmisiin?
    Herätkää! 1994
  • Tähtitaivaan tutkimista kotoa käsin
    Herätkää! 1978
  • Tähti
    Raamatun ymmärtämisen opas, 2. osa
  • Miten ainutlaatuinen aurinkokuntamme on syntynyt?
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 2007
Katso lisää
Herätkää! 1996
g96 8/8 s. 25-27

Harrastuksena tähtitiede

ASUN Uuden-Seelannin Pohjoissaaressa Tyynenmeren eteläosassa. Olen ollut 15-vuotiaasta saakka kiinnostunut tähtitieteestä. Se on rauhallinen harrastus, josta voi tehdä niin yksinkertaisen tai monipuolisen kuin haluaa. Ja usko pois, ei tarvita fysiikan arvosanoja tai valtavia matemaattisia kykyjä, ennen kuin voi nauttia tähtitieteestä.

Useimmissa harrastuksissa tarvitaan välineitä. Mitä sitten tähtitieteen harrastaja tarvitsee? Pääasiassa silmiään. Kun astut illalla ulos talosi valaistuista huoneista, kuluu ensin kymmenisen minuuttia, ennen kuin silmäsi mukautuvat hämärään valoon. Kaupungissa katulamppujen ja talojen valot saattavat häiritä. Miten sen voisi estää? Tilanne paranee paljon, kun asettuu paikkaan, johon nämä valot eivät osu.

Katseluolosuhteet ovat parhaat, kun on pimeä, pilvetön ja kuuton ilta. Kuu luo ilmakehään pehmeää valoa, joka häivyttää jotkin himmeät tähdet näkyvistä. Montako tähteä voi nähdä paljaalla silmällä? Tavallisesti 2000–4000. Lähellä horisonttia olevat tähdet on vaikeampi havaita, koska silloin joutuu katsomaan paksumman ilmakehäkerroksen läpi, mikä vähentää tähtien kirkkautta ja lisää vääristymiä. Jotkut ovat yllättyneitä siitä, että paljaalla silmällä voi nähdä vain suhteellisen pienen määrän tähtiä, vaikka niitä ensi näkemältä tuntuu olevan miljoonia.

Tähti vai planeetta?

Kun silmä havaitsee tavallista kirkkaamman valopisteen, herää kysymys, onko se tähti vai planeetta. Tähdet ovat valonlähteitä, valtavia ydinreaktoreita, jotka lähettävät sähkömagneettisia signaaleja avaruuteen. Ne ovat suunnattoman kaukana maasta, sillä lähin – Aurinkoa lukuun ottamatta – on 4,3 valovuoden päässä. Valo kulkee noin 300000 kilometriä sekunnissa. Koska tähdistä lähtevä valo kulkee niin pitkän matkan ennen kuin se tavoittaa meidät, se on melko himmeää. Sitten sen täytyy tunkeutua Maan tihenevän ilmakehän läpi, jossa sen säteet taittuvat sinne tänne. ”Tuiki, tuiki, tähtönen, olet kovin ihmeinen”, sanotaan eräässä lastenrunossa, ja tuo välkehdintä lisää hieman eloa äänettömään taivaaseen. Jos valopiste tuikkii, se on tähti.

Planeetat puolestaan vain heijastavat auringonvaloa, aivan kuten Kuu. Ne ovat suhteellisen lähellä meitä ja kuuluvat samaan Auringon perheeseen, aurinkokuntaan. Siksi paljain silmin näkyvien planeettojen heijastama valo on tasaista eikä välky.

Apua saatavilla

Jos haluaisit uskaltautua pitemmälle, voin kertoa sinulle joistakin ystävistäni, joiden avulla olen nauttinut harrastuksestani paljon enemmän. Ensimmäinen on tähtikartta. Käytän itse tätä nykyä Norton’s Star Atlas -⁠kartaston tarkistettua laitosta. Siinä on erinomaiset kartat taivaista ja lisäksi tietoa, joka tutustuttaa vasta-alkajan tähtitieteen aakkosiin.

Toinen ystäväni on planisfääri. Se koostuu kahdesta päällekkäisestä muovikiekosta, jotka on kiinnitetty toisiinsa keskeltä. Ylempää kiekkoa, jossa on aukko, voi kiertää suhteessa alempaan kiekkoon, johon on painettu tähtikartta, ja sen voi säätää halutun kellonajan ja päivämäärän kohdalle. Nyt sillä voi katsoa, mitkä tähdet näkyvät tähystyspaikastasi johonkin kellonaikaan ja vuodenaikaan sinun leveysasteellasi. Uudessa-Seelannissa on helppo ostaa tai tilata planisfääri (Philips’ Planisphere) monista kirjakaupoista. Kun ostat planisfääriä, sinun on tiedettävä, millä leveysasteella kotipaikkasi sijaitsee ja onko se päiväntasaajan pohjois- vai eteläpuolella.

Pitäisikö sinun hankkia kaukoputki? Jos jatkat tätä harrastusta, oletan, että lopulta hankit sen. Niitä on kolmenlaisia: linssikaukoputkia ja peilikaukoputkia sekä näiden yhdistelmiä. Kirjastosta löydät kirjoja, joissa käsitellään tähtitiedettä ja kaukoputkia. Peilikaukoputki on yllättävän helppo tehdä itse. Osta jokin edullinen kirja, jossa kerrotaan, miten tähtikaukoputki tehdään. Tulet huomaamaan, että se on kiinnostavaa puuhaa.

Kiikarilla näkee taivaasta laajan alueen. Voit nähdä kauniita tähtirykelmiä, jotka ovat kuin jalokiviä mustaa samettia muistuttavalla taivaalla. Voit nähdä utupilveltä näyttävää tähtisumua eli pölystä ja kaasuista muodostuvia pilviä, jotka ovat valovuosien päässä kaukaisessa avaruudessa. Linnunradan hehkuva tähtivyö näkyy mistä tahansa maapallolta. Kiikari on paras väline myös silloin, kun annat katseesi vaeltaa taivaalla etsiessäsi tai tarkkaillessasi komeettoja, kiertolaisia, joita toisinaan pistäytyy lähiavaruudessamme. Paikallisessa sanomalehdessä saattaa ilmestyä viikoittain artikkeleita, jotka auttavat sinua tutkimaan yötaivasta.

Onko sinulla tietokone? Jotkin tähtitiedettä käsittelevät ohjelmat ovat hyödyksi aloittelijalle, toiset tyydyttävät vaativampiakin harrastajia. Minä talletan tietokoneelleni kaikenlaista tietoa, joka liittyy harrastukseeni. On myös olemassa yleistajuisia lehtiä, joissa käsitellään tähtitiedettä. Aika ajoin tältä alalta ilmestyy kirjoituksia Herätkää!-lehdessä.

Kuu ja planeetat

Kuun paikantaminen sujuu tietenkin vaikeuksitta. Näkyvillä ollessaan se hallitsee yötaivasta. Täysikuu on todella kaunis, kun se näyttää purjehtivan idästä länteen yön kallistuessa kohti sarastusta. Kun katsoo tarkemmin ja käyttää tähtiä oppaana, huomaa, että itse asiassa Kuu kulkeekin samaan suuntaan kuin me, lännestä itään. Voit tarkistaa tämän tunnin parin aikana tai kahtena perättäisenä iltana siten, että vertaat kiintotähtien asemaa Kuuhun nähden. Koska Maa pyörii akselinsa ympäri nopeammin kuin Kuu kiertää Maata, Kuu jää meistä jälkeen.

Tähtitieteilijälle voi tulla pulma, kun Kuu on melko täysi – on liikaa valoa. Mielestäni Kuuta on aina ollut mukavinta tarkkailla sen ollessa 4–7 päivää tai 22–24 päivää vanha, koska silloin sen vuorten ja kraattereiden varjot ovat pidempiä ja terävämpiä. Kuu on ainoa taivaankappale, joka on niin lähellä, että sen pysyvät pinnanmuodot näkyvät paljain silmin, ja sen pinta näyttää erilaiselta sen mukaan, katsooko sitä eteläiseltä vai pohjoiselta pallonpuoliskolta.

Tämä pätee tähdistöihin eli tähtikuvioihinkin, minkä vuoksi kannattaa käyttää karttoja, jotka on laadittu oman pallonpuoliskosi näkökulmasta. Muutoin niitä täytyy lukea sekä ylösalaisin että peilikuvana, mikä on jokseenkin hämmentävää, varsinkin aloittelijalle. Mainittakoon myös, että tähtikaukoputken läpi kohde näkyy ylösalaisin. Mutta missä ovat planeetat? Ensinnäkin täytyy ottaa selville kaksi asiaa: mitä ovat ekliptika ja zodiakki?

Ekliptika on Auringon näennäinen vuotuinen rata, jonka taustalla ovat tähdet. Ekliptika leikkaa taivaanpallon ekvaattorin noin 23,5 asteen kulmassa. Zodiakki eli Eläinrata on kuvitteellinen vyöhyke, joka ulottuu ekliptikan molemmille puolille noin 8 astetta. Aurinko, Kuu ja planeetat, jotka voidaan nähdä paljain silmin, ovat aina Eläinradan sisällä. Planeetan erottaa tähdestä tarkkailemalla sitä perättäisinä iltoina, sillä planeetan sijainti muuttuu suhteessa tähtiin, jotka näyttävät pysyvän paikallaan.

Mutta mistä tietää, mikä planeetta on kyseessä? Merkurius ja Venus näkyvät aina iltataivaalla lännessä ja aamulla idässä, mutteivät koskaan yläpuolella. Vain Kuu on kirkkaampi kuin Venus. Epäilemättä olet kuullut sanottavan sitä aamu- tai iltatähdeksi. Planeetat, jotka kiertävät kauempana Auringosta kuin Maa, kulkevat idästä länteen. Myös Mars, Jupiter, Saturnus ja Uranus näkyvät paljaalla silmällä. Aluksi niiden löytämiseksi täytyy kääntyä jonkin tietolähteen puoleen, sillä ne piileskelevät tähtien joukossa.

Tähdet

Tähdet tuntuvat aina yhtä kiehtovilta valopisteiltä. Tutustuminen tähtikuvioihin voi olla alkuna sille, että ystävystyt näiden kunnioitusta herättävien Luojan kätten töiden kanssa.

Jotkin tähdet ovat erityisen kiinnostavia. Yksi sellainen on Sirius, sillä se on kirkkain tähti. Se on lisäksi kaksoistähti, jossa kaksi tähteä kiertää yhteistä keskustaa. Toiseksi kirkkain tähti on Canopus. Tämän tähden avulla avaruusalukset ovat määrittäneet sijaintinsa avaruudessa ja suunnanneet antenninsa maata kohti parantaakseen käskyjen välittymistä.

Varoituksen sana

1) Tähtitieteen tulisi olla harrastus, ei intohimo. ”Luoja ennen luotuja” on erinomainen sääntö. 2) Älä missään tapauksessa milloinkaan katso kaukoputkella tai kiikarilla aurinkoa tai etsi taivaalta mitään sen läheltä; hintana voi olla sokeutuminen. 3) Älä usko kaikkea, mitä luet. Vanhat kirjat voivat johtaa harhaan, samoin kuin todistamattomat teoriat. 4) Älä sijoita välineisiin heti alussa suuria rahasummia, sillä innostuksesi voi hiipua.

Harrastukseni on loputon seikkailu täynnä löytöjä ja ihmettelyä. Edes ikuisen elämän aikana Jumalan uudessa maailmassa ei ehdi saamaan selville kaikkia maailmankaikkeuden salaisuuksia (Saarnaaja 3:​11; 8:​17). Mutta silloin tulee olemaan ikuisesti lumoavaa saada siitä tietoa yhä enemmän. (Lähetetty.)

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa