Opettele hallitsemaan elämääsi nyt!
IHMISEN käyttäytymisen ja motiivien tieteellisestä tutkimisesta on ollut meille monenlaista hyötyä. Kenties meitä on autettu tulemaan toimeen jonkin taudin kanssa siten, että meillä on siitä nykyään enemmän tarkkaa tietoa. Samalla on järkevää varoa sensaatiomaisia teorioita – varsinkin sellaisia, jotka näyttävät sotivan vakiintuneita periaatteita vastaan.
Perinnöllisyystieteen ja käyttäytymisen tiimoilta herää seuraavia kysymyksiä: Voimmeko luopua velvollisuuksistamme ja kieltäytyä kantamasta vastuuta teoistamme? Voimmeko vetäytyä vastuusta, joka koskee omaa varomattomuuttamme tai omia väärintekojamme, tai jopa syyttää niistä jotakuta tai jotakin muuta ja siten liittyä kaiken aikaa kasvavaan ”se ei ollut minun syytäni” -sukupolveen? Emme suinkaan. Jos useimmat ihmiset ovat halukkaita ottamaan kunnian onnistumisistaan, niin eikö heidän pitäisi olla myös halukkaita kantamaan vastuu erehdyksistään?
Voimme siksi kysyä: Mitä Jumalan sanalla, Pyhällä Raamatulla, on sanottavana siitä, kuka tai mikä hallitsee elämäämme nykyään?
Millainen on Raamatun näkemys?
Ensimmäiseksi meidän täytyy ymmärtää, että me kaikki olemme syntyneet synnissä, jonka olemme perineet ensimmäisiltä vanhemmiltamme, Aadamilta ja Eevalta (Psalmit 51:5). Me elämme nykyään myös hyvin erikoista aikaa, niin sanottuja ”viimeisiä päiviä”, jolloin ihmiset kohtaavat ”kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä” (2. Timoteukselle 3:1). Tämä osoittaa, että pyrkiessämme hallitsemaan elämäämme järkevästi me kohtaamme yleensä enemmän ongelmia kuin esi-isämme.
Kaikilla ihmisillä on kuitenkin tahdonvapaus, toisin sanoen he voivat toimia oman valintansa mukaan. Siinä määrin he hallitsevat omaa elämäänsä. Se, että näin on ollut varhaisista ajoista saakka, voidaan nähdä sanoista, jotka Joosua lausui Israelin kansalle: ”Valitkaa itsellenne tänään, ketä te palvelette.” (Joosua 24:15.)
Raamatussa kerrotaan, että Saatana Panettelija on heitetty taivaasta ja että hänen paha vaikutuksensa tuntuu nykyään koko ihmissuvussa voimakkaampana kuin koskaan ennen. Se kertoo meille myös, että jo apostoli Johanneksen päivinä koko maailma oli paholaisen vallassa. (1. Johanneksen kirje 5:19; Ilmestys 12:9, 12.) Koska Kaikkivaltias Jumala ei ohjaa kaikkia tekojamme eikä ole etukäteen salassa meiltä määrännyt sitä, miten meidän lopulta käy, ei meidän pitäisi syyttää suoraan myöskään Saatanaa kaikista virheistämme ja vastoinkäymisistämme. Tasapainottava Raamatun totuus on, että ”kutakin koetellaan siten, että hänen oma halunsa vetää ja houkuttelee häntä. Kun sitten halu on hedelmöitynyt, se synnyttää synnin.” (Jaakobin kirje 1:14, 15.) Apostoli Paavali kirjoitti seuraavat henkeytetyt sanat: ”Älkää eksykö: Jumalaa ei voida pitää pilkkana. Sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.” (Galatalaisille 6:7.)
Jehova Jumala siis pitää meitä jokaista tilivelvollisena omista teoistamme. Meidän täytyy varoa sitä, ettemme yritä puolustella itseämme vetoamalla perintötekijöihimme ja perittyyn epätäydellisyyteemme. Jumala piti muinaisen Sodoman ja Gomorran väkivaltaista, homoseksuaalista väestöä vastuullisena turmeltuneista teoistaan. Hän ei ilmeisestikään pitänyt niiden asukkaita säälittävinä, huono-onnisina ihmisinä, jotka jonkin oletetun geenivirheen takia eivät voineet mitään sille, että olivat pahoja. Samaten Nooan päivinä eläneet ihmiset saivat ympäristöstään huonoja vaikutteita. Silti heidän oli tehtävä valinta, oma ratkaisunsa, jos he halusivat säilyä elossa vedenpaisumuksesta, jonka oli määrä tulla pian. Muutamat tekivät oikean valinnan. Useimmat eivät tehneet.
Heprealainen profeetta Hesekiel vahvistaa, että meidän täytyy hallita itseämme, jos aiomme saada Jumalan hyväksymyksen: ”Jos sinä olet varoittanut jumalatonta eikä hän todellakaan käänny pois jumalattomuudestaan eikä jumalattomalta tieltään, kuolee hän erheensä takia, mutta sinä olet pelastanut oman sielusi.” (Hesekiel 3:19.)
Parasta mahdollista apua
Me kaikki tietenkin tarvitsemme apua voidaksemme hallita itseämme päivittäisessä elämässämme, ja monille meistä se on melkoinen haaste. Meidän ei kuitenkaan tarvitse vaipua epätoivoon. Vaikka Jumala ei hyväksykään perittyjä syntisiä taipumuksiamme, hän antaa parasta mahdollista apua – pyhän henkensä ja henkeytetyn totuutensa – jos haluamme muuttaa käyttäytymistämme. Huolimatta perinnöllisistä taipumuksista, joita meillä saattaa olla, ja ulkoisista tekijöistä, jotka ehkä vaikuttavat meihin, me voimme ’riisua pois vanhan persoonallisuuden tottumuksineen ja pukeutua uuteen persoonallisuuteen, jota uudistetaan täsmällisen tiedon avulla hänen kuvansa mukaan, joka sen loi’ (Kolossalaisille 3:9, 10).
Monet Korintin seurakunnan kristityt tekivät suuria muutoksia käyttäytymisessään. Henkeytetty kertomus sanoo: ”Eivät haureelliset, eivät epäjumalanpalvelijat, eivät avionrikkojat, eivät luonnottomia tarkoituksia varten pidetyt miehet, eivät miehet, jotka makaavat miesten kanssa, eivät varkaat, eivät ahneet, eivät juopot, eivät herjaajat eivätkä kiristäjät peri Jumalan valtakuntaa. Ja kuitenkin jotkut teistä olivat sellaisia. Mutta teidät on pesty puhtaiksi, mutta teidät on pyhitetty, mutta teidät on julistettu vanhurskaiksi Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme hengellä.” (1. Korinttilaisille 6:9–11.)
Jos me siis nykyään kamppailemme epätäydellisyyttämme vastaan, niin älkäämme antako sille periksi. Monet nykyajan kristityt ovat todisteena siitä, että he ovat kyenneet Jehovan avulla ’muuttumaan mielensä uudistamisen avulla voidakseen koettelemalla todeta Jumalan hyvän ja otollisen ja täydellisen tahdon’. He ravitsevat mieltään sellaisella, mikä on totta, vanhurskasta, siveellisesti puhdasta, rakastettavaa, hyveellistä ja ylistettävää, ja ’sitä kaikkea he ajattelevat jatkuvasti’. He nauttivat vahvaa hengellistä ravintoa, ja sitä käyttämällä heidän havaintokykynsä on valmentunut erottamaan sekä oikean että väärän. (Roomalaisille 12:2; Filippiläisille 4:8; Heprealaisille 5:14.)
On rohkaisevaa saada tietää, miten he ovat kamppailleet, kokeneet välillä takaiskuja ja lopulta onnistuneet Jumalan pyhän hengen avulla. Jumala vakuuttaa meille, että usein myös sydän ja sen halut vaikuttavat käyttäytymistapojemme muuttumiseen: ”Kun viisaus tulee sydämeesi ja sielullesi tulee tieto miellyttäväksi, niin ajattelukyky sinua vartioi, tarkkanäköisyys sinua varjelee, vapauttaakseen sinut pahalta tieltä.” (Sananlaskut 2:10–12.)
Jos siis haluat ottaa tavoitteeksesi ikuisen elämän – elämän vailla pahan maailman huolia ja vailla heikentävää epätäydellisyyttä – niin ’ponnistele’ saadaksesi elämäsi hallintaan nyt ja antaaksesi taivaallisen viisauden opastaa itseäsi (Luukas 13:24). Käytä hyväksesi Jehovan pyhän hengen apua, niin että voit tuottaa itsehillinnän hedelmää. Päätä sydämessäsi, että haluat saattaa elämäsi sopusointuun Jumalan lakien kanssa, ja noudata seuraavaa neuvoa: ”Ennen kaikkea muuta varjeltavaa varjele sydäntäsi, sillä siitä kumpuavat elämän lähteet.” (Sananlaskut 4:23.) Otteen saaminen ”todelliseen elämään” Jumalan uudessa maailmassa – missä Jehova Jumala tulee korjaamaan kaikki perinnölliset vajavuudet Jeesuksen Kristuksen lunastusuhriin uskomisen perusteella – on kaikkien niiden ponnistelujen arvoinen, joihin ryhdyt saadaksesi elämäsi hallintaan nykyisessä maailmassa (1. Timoteukselle 6:19; Johannes 3:16).
[Kuva s. 9]
Raamatun tutkiminen voi antaa meille voimaa syvälle juurtuneitten heikkouksien voittamiseen
[Kuva s. 9]
Raamatun tutkiminen voi auttaa meitä pitämään kiinni Jumalan moraalinormeista