Sota niittää nuorta satoa
LAPSUUDEN pitäisi olla onnellista aikaa. Aikaa, jolloin ihminen saa osakseen rakkautta ja tuntee olonsa turvalliseksi. Viattomuuden aikaa. Lasten odotetaan leikkivän, oppivan ja kehittävän ominaisuuksia, joiden avulla heistä voi tulla vastuuntuntoisia aikuisia. Heidän ei pitäisi kuolla väkivaltaisesti, eikä heistä missään tapauksessa pitäisi tulla tappajia. Sodan aikana tapahtuu kuitenkin paljon sellaista, mitä ei pitäisi tapahtua.
Valitettavasti sodankäynti on yleistä kautta maailman, ja se niittää nuorta satoa aiheuttaen tuhoa niin lapsille kuin lapsuudellekin. Vuoden 1993 aikana 42 maassa oli vakavia selkkauksia ja 37 muussa maassa poliittisia väkivaltaisuuksia. Kussakin näistä 79 maasta asui lapsia.
Monet nykyajan nuorista eivät ole koskaan kokeneet rauhanaikaa. Vuoden 1995 loppuun mennessä Angolassa oli taisteltu yli 30 vuotta, Afganistanissa 17 vuotta, Sri Lankassa 11 vuotta ja Somaliassa 7 vuotta. Paikassa toisensa jälkeen poliitikot puhuivat vakuuttavasti ”rauhanprosessista”, mutta hellittämätön sodankäynti vain jatkoi ihmiselämän tuhoamista.
Sodankäynti on aina vahingoittanut lapsia, mutta koska sodan luonne on viime aikoina muuttunut, siviilejä, muun muassa lapsia, on kuollut yhä enemmän. Niissä selkkauksissa, jotka käytiin 1700- ja 1800-luvuilla sekä tämän vuosisadan alkupuolella, noin puolet uhreista oli siviilejä. Vuosina 1939–45 käydyssä toisessa maailmansodassa kuolleiden siviilien osuus nousi kahteen kolmasosaan, mikä johtui osittain siitä, että kaupunkeja pommitettiin ankarasti.
1980-luvun loppuun mennessä siviiliuhrien määrä oli kasvanut huimaaviin lähes 90 prosenttiin! Tämä johtuu muun muassa siitä, että sodat ovat muuttuneet monimutkaisemmiksi. Armeijat eivät enää kohtaa toisiaan vain taistelukentällä. Useimmat selkkaukset sattuvat nykyään valtioiden sisällä, eivät niiden välillä. Lisäksi taisteluja käydään kylissä tai kaupungeissa, eivätkä tappajat raakalaisuuden ja epäluuloisuuden vallitessa tee juuri eroa vihollisen ja viattomien sivullisten välillä.
Sodat ovat verottaneet ankarasti lapsia. Yhdistyneiden kansakuntien lastenavun rahaston mukaan on arvioitu, että pelkästään kymmenen viime vuoden aikana sodat ovat tappaneet kaksi miljoonaa ja vammauttaneet neljä viisi miljoonaa lasta. Sota on jättänyt yli miljoona lasta orvoksi ja 12 miljoonaa kodittomaksi. Noin kymmenen miljoonaa lasta on saanut henkisiä vammoja sodan vuoksi.
Kirjastot ovat täynnä sota-aiheisia kirjoja. Niissä käsitellään sitä, miten ja miksi taisteluja on käyty; niissä kuvaillaan, millaisia aseita ja strategioita on käytetty; niissä muistellaan kunnioittavasti kenraaleja, jotka johtivat näitä verilöylyjä. Elokuvissa korostetaan sotien jännittävyyttä ja vähätellään niiden aiheuttamia kärsimyksiä. Tällaisilla kirjoilla ja elokuvilla on hyvin vähän sanottavaa viattomista uhreista. Seuraavissa kirjoituksissa tarkastellaan sitä, miten lapsia on käytetty hyväksi sotilaina, miten he ovat olleet kaikista uhreista suojattomimpia ja miksi me sanomme, että nykypäivän lapsilla voi olla valoisa tulevaisuus.