Tarkkailemme maailmaa
Maahanmuuttajat uhmaavat kuolemaa
Joka vuosi tuhannet laittomat maahanmuuttajat vaarantavat henkensä voidakseen etsiä työtä ja tavoitella korkeampaa elintasoa Etelä-Afrikassa. Satojen sanotaan joutuneen krokotiilien suihin uidessaan Limpopojoen poikki. Norsut ovat tallanneet ja leijonat syöneet toisia, jotka ovat kulkeneet Krügerin kansallispuiston halki jalan. Puiston virkailijat ampuivat hiljattain viisi leijonaa, jotka olivat alkaneet syödä ihmisiä. Johannesburgissa ilmestyvässä The Star -lehdessä kerrotaan: ”Ruumiinavauksessa noiden viiden leijonan ruoansulatuselimistöstä löytyi ihmisten jäännöksiä.” Tarkasti ei tiedetä, kuinka monta laitonta maahanmuuttajaa villieläimet ovat tappaneet. ”Vakinaiset partiot ovat löytäneet ihmisten jälkiä, jotka häviävät selittämättömästi kuin tuhka tuuleen”, sanotaan lehdessä. ”Täysikasvuinen uros[leijona] pystyy syömään 70 kiloa lihaa yhdellä kertaa. Sen mahdollisuus, että ihmisten jäännöksiä jäisi jäljelle todisteeksi, on lähes olematon, varsinkin sen jälkeen kun hyeenat ja sakaalit tulevat leijonan saaliille.”
Lasten ahdinko sodan jaloissa
Terre des Hommes -järjestöt huolehtivat hätää kärsivistä lapsista. Saksassa toimivan järjestön puheenjohtajan Petra Boxlerin mukaan ”noin kaksi miljoonaa lasta on menettänyt henkensä sodissa, kahakoissa ja katutaisteluissa kymmenen viime vuoden aikana”. Lisäksi vielä kuusi miljoonaa lasta on saanut vaikeita ruumiinvammoja ja kymmenellä miljoonalla on pahoja tunneperäisiä arpia, kerrotaan Süddeutsche Zeitung -sanomalehdessä. Boxler suree, että sotien luonne on muuttunut lasten kannalta synkemmäksi. Joissakin maissa lapsista koulutetaan väkipakolla tappajia, ja toisaalla heitä käytetään ”elävinä miinaharavoina”.
”Uusia” eläimiä löydetään
”Vain muutama vuosikymmen sitten uskottiin yleisesti, että useimmat maailman nisäkkäistä – karvaiset, tasalämpöiset, imettävät eläimet – olivat jo tiedossa. Näin ei uskota enää”, sanotaan U.S.News & World Report -aikakauslehdessä. ”Teoksen Mammal Species of the World vuoden 1993 laitoksessa on 459 hakusanaa enemmän kuin vuoden 1983 laitoksessa. Neljän viime vuoden aikana biologit ovat löytäneet kymmeniä lajeja lisää: jyrsijöitä, lepakkoja, hirvieläimiä, antilooppeja, nautaeläimiä ja jopa apinoita.” Ennusteiden mukaan tunnettujen nisäkäslajien määrä kasvaa nykyisestä 4600:sta lähes 8000:een. Joitakin ”’nisäkäslöytöjä’ tehdään museoissa, kun tutkijat tarkastelevat lähemmin yksilöitä, joita on hankittu kokoelmiin vuosia sitten”. Lisäksi ”monet uudet lajit tarjoavat elinpaikan joukolle loisia ja muita pikkuruisia otuksia, joita tiede ei myöskään tunne”, kerrotaan artikkelissa, ja ”joka kolmas vasta määritelty nisäkäs on eläin, jota tutkijat eivät ole koskaan ennen nähneet”. Useimmat uusista löydöistä tehdään maailman trooppisissa metsissä ja muilla syrjäseuduilla. Nisäkästutkija George Schaller sanoo: ”Olen yllättynyt siitä, että ihmiset ovat niin valtavan tohkeissaan jostakin Marsissa mahdollisesti olevasta bakteerista, kun oma planeettamme kuhisee lajeja, joita ei vielä ole löydetty.”
Uskonto tienhaarassa
”Kulkiessamme kohti tämän vuosisadan ja vuosituhannen loppua on ilmassa sellaista tuntua, ettei se ole vain symbolinen kynnys, että tapahtuu jokin käänteentekevä muutos”, sanoi Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteeri Konrad Raiser. ”Ongelmana on se, ettemme aivan ymmärrä, mihin suuntaan tämä muutos meitä johtaa. Siksi emme juuri kykene ohjaamaan muutosprosessia aktiivisesti, vaan pikemminkin vain vastaamaan – – ja reagoimaan [siihen].” Tri Raiser piti ”uskontojen paljoutta” yhtenä kysymyksenä, joka täytyy käsitellä. ENI Bulletin -tiedotuslehdessä hänen kerrotaan sanoneen, että kristikunta ”on edelleenkin ennemmin osa ongelmaa kuin ratkaisua”. Hän lisäsi: ”Olemme kaikkea muuta kuin kehittäneet tapoja elää keskenämme lähimmäisinä niin, ettemme jatkuvasti pidä toista, joka on uskonnolliselta vakaumukseltaan ja tavoiltaan erilainen, uhkana vaan paremminkin – – mahdollisena rikastuttajana.”
Vuosituhat päättyi jo?
Oppineiston mukaan ”vuosituhat itse asiassa taittui muutama vuosi sitten. Anteeksi vain, mutta se meni meiltä kaikilta sivu suun”, todetaan Newsweek-aikakauslehdessä. Syy tähän? Kalenterimme ”nojautuu mielivaltaiseen ajan jaotteluun”, jonka luullaan perustuvan Kristuksen syntymään. Artikkelissa todetaan, että nykytiedemiehet kuitenkin uskovat Jeesuksen syntyneen todellisuudessa muutamaa vuotta ”ennen Kristusta”. Newsweekin mukaan tämä ”merkitsee sitä, että olemme jo hyvän matkaa kolmannella vuosituhannella”. Virheen alkusyy on Dionysius Exiguus, jonka paavi Johannes I määräsi vuonna 525 luomaan liturgisen standardikalenterin. Dionysius päätti käyttää lähtökohtana Jeesuksen syntymää, mutta erehtyi laskelmissaan. ”Historioitsijat eivät koskaan tule tietämään Jeesuksen syntymän tarkkaa ajankohtaa varmasti”, sanotaan Newsweekissä. ”Jopa hänen syntymäänsä juhlistavan joulun ajoitus on mielivaltainen. Tiedemiesten käsityksen mukaan kirkko valitsi 25:nnen joulukuuta, jotta se osuisi samaan aikaan kuin talvipäivänseisauksen pakanajuhlat – ja korvaisi ne uskonnollisesti.” Raamatun ajanlasku osoittaa, että Jeesus syntyi vuonna 2 eaa.
Nyt myös kissat mukana
New Yorkin osavaltiossa on kymmenien vuosien ajan ollut rikos poistua onnettomuuspaikalta, kun onnettomuudessa on ollut mukana lehmä, hevonen tai koira, ellei eläimen omistajaa ole yritetty löytää tai ellei asiasta ole vähintäänkin ilmoitettu paikalliselle poliisille. Kissat eivät kuuluneet luetteloon. Nyt asia on kuitenkin järjestyksessä ylivoimaisesti hyväksytyn ja laiksi vahvistetun uuden lakiehdotuksen ansiosta. Tämä laki, joka tunnetaan nimellä ”Littana kissa”, määrittelee onnettomuuspaikalta poistumisen rikokseksi, mikäli onnettomuudessa vahingoittuu kissa ja ellei vahingosta vähintään ilmoiteta poliisille. Ilmoittamatta jättäminen voi aiheuttaa kolaripaikalta pakeneville kissan kolhijoille 100 dollarin (yli 500 markan) sakot. ”Kissarakkaille se edustaa loistavaa mahdollisuutta saada yksi lajisyrjinnän ilmentymä loppumaan”, kommentoidaan sanomalehdessä The New York Times.
”Liikalihavuusepidemia”
”Kasvava liikalihavuusepidemia uhkaa miljoonien terveyttä ympäri maailman”, kerrotaan The Journal of the American Medical Association -lehdessä, jossa siteerataan Maailman terveysjärjestön julkaisemaa varoitusta. ”Ravitsemus- ja terveysasiantuntijat 25 maasta sanoivat, että joissakin Länsi-Euroopan ja Amerikan maissa jopa 25 prosenttia aikuisista on liikalihavia. Luku kohoaa 40 prosenttiin Itä-Euroopan ja Välimeren maissa asuvien naisten sekä mustien yhdysvaltalaisnaisten keskuudessa. Melanesiassa, Mikronesiassa ja Polynesiassa liikalihavuuden esiintymisprosentti on korkein – joillakin alueilla jopa 70.” Asiantuntijat varoittivat, että ellei vähärasvaisempia ruokavalioita ja aktiivisempia elämäntapoja aleta suosia, monissa maissa tulee olemaan valtavat määrät ihmisiä, joilla on sepelvaltimotautia, hengityselinten ongelmia, aivohalvauksia, sappivaivoja, syöpää, sokeritautia sekä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja. ”Liikalihavuutta ’tulisi pitää yhtenä aikamme suurimmista laiminlyödyistä terveysongelmista, ja sen vaikutus terveyteen – – voi hyvinkin osoittautua yhtä suureksi kuin tupakoinnin’, sanoivat asiantuntijat.”
Hartaudenharjoitus harhateillä?
Kesäkuun 1. päivänä 1997 ilmaantui – nähtävästi kosteuden vaikutuksesta – erään metroaseman seinään Méxicossa kuvio. Monien hartaiden katolilaisten silmissä se oli Guadalupen Neitsyen (Neitsyt Marialle Meksikossa annettu nimi) yliluonnollinen ilmestyminen. ”Katolinen kirkko ei pidä Metron Neitsyen ilmestymistä autenttisena ihmeenä vaan luonnollisena muodostumana, jonka on saanut aikaan – – aseman seinien läpi suodattuva vesi”, ilmoitettiin El Universal -lehdessä. Siitä huolimatta monet pysähtyvät kuvion eteen palvomaan ja sen luona on käynyt ”yli tuhat ihmistä tunnissa”. Kuviolle rakennettiin pieni syvennys, jonka katolinen pappi vihki.
Riippuvuudesta hyötyminen
Yhdistyneiden kansakuntien mukaan maailmassa on arviolta 340 miljoonaa huumeista riippuvaista ihmistä. Kuten sanomalehdessä Jornal da Tarde kerrotaan, ”riippuvuus rauhoittavista lääkkeistä on ensimmäisellä sijalla: käyttäjiä on 227,5 miljoonaa eli lähes 4 prosenttia maailman väestöstä. Seuraavaksi tulee marihuana: 141 miljoonaa narkomaania, kaikkiaan 2,5 prosenttia maapallon väkiluvusta.” Lisäksi arviolta vain 5–10 prosenttia kaikista laittomista huumeista päätyy poliisin takavarikkoon. Huumekaupan vuotuinen tuotto on jopa 400 miljardia dollaria (yli 2,1 biljoonaa markkaa). Joissakin tapauksissa välittäjät tekevät voittoa jopa 300 prosenttia – ”liikevoitto, jollaista ei koskaan saada millään muulla liiketoiminnan alalla”, sanomalehdessä sanotaan.