Tarkkailemme maailmaa

Ihmisen väliintuloa parempi

Kymmenen vuoden kuluttua myrskystä, joka kaatoi 15 miljoonaa puuta Britanniassa vuonna 1987, havaittiin, että uusi kasvu oli rehevintä sellaisilla metsämailla, joihin ihminen ei ollut koskenut, kertoo The Daily Telegraph -lehti. Maaperä sai enemmän valoa siellä, mistä puita oli laonnut. Siksi taimet ja pensaat ovat kasvaneet kuusimetrisiksi, ja myös hyönteiset, linnut ja kasvit ovat lisääntyneet. Monet maahan kaatuneet tammet ja marjakuuset eivät ole lahonneet, kuten luultiin, ja niiden nyt kuivuneen puuaineksen arvo on kolminkertaistunut. Luonnonsuojelija Peter Raine sanoo: ”[Ihmisten] hyvää tarkoittava raivaustyö sai aikaan enemmän vahinkoa kuin itse myrsky. Monet sinä syksynä istutetut puut istutettiin kiireessä, kelvottomasti, ja ne kuolivat.”

Työ, paineet ja sydänkohtaukset

Henkiset paineet työpaikalla ovat toiseksi suurin sydän- ja verisuonitautien riskiä lisäävä tekijä tupakoinnin jälkeen, kerrotaan sanomalehdessä Frankfurter Rundschau. Raportti sisälsi tiivistelmän selvityksestä, jonka oli tehnyt eräs Berliinissä toimiva työterveyshuollon tutkimuslaitos (Bundesanstalt für Arbeitschutz und Arbeitsmedizin), ja siinä sanottiin: ”Suurimmassa vaarassa ovat työntekijät, joilla on hyvin vähän päätösvaltaa ja joiden työ ei juuri tarjoa vaihtelua. Jos heillä vielä on paineita vapaa-aikanaan, esimerkiksi omakotitalon rakentamisesta tai omaisen hoidosta, niin sydänkohtauksen riski kasvaa lähes yhdeksänkertaiseksi.” Eräs asiantuntija kehottaa myöntämään työntekijöille enemmän päätösvaltaa. ”Yksikin keskustelu kuussa osaston kaikkien työntekijöiden kesken voisi parantaa tilannetta.”

”Maapallon tehokkain kulkuneuvo”

Jos kaupunkialueella kuljettava matka jää alle kahdeksan kilometrin, voi polkupyörä olla nopeampi kuin auto, kertoo Colombossa Sri Lankassa ilmestyvä The Island. Kansainvälinen ympäristöjärjestö Maan Ystävät sanoo pyörää ”maapallon tehokkaimmaksi kulkuneuvoksi”. Järjestön mukaan pyörällä pääsee jopa 2400 saasteetonta kilometriä sellaisella ruoasta saatavalla energialla, joka vastaa alle neljästä bensiinilitrasta saatavaa energiaa, sanotaan raportissa. Siinä lisätään, että pyöräileminen on hyväksi myös terveydelle.

Kiusaaminen laajamittaista

Rooman La Sapienza -yliopiston koordinoima selvitys paljastaa, että monet koululaiset joutuvat kiusanteon kohteeksi. Joukkoon mahtuu loukkauksia, herjauksia, näpistelyä, kimppuun hyökkäämisiä ja uhkauksia. Rikkomuksia havaittiin etenkin Roomassa, missä yli 50 prosenttia niin pojista kuin tytöistäkin oli kärsinyt kiusaamisesta jolloinkin kolmen kuukauden aikana. Tutkija Anna Costanza Baldry selitti: ”Yksityiskohtaisemmissa keskusteluissa monet tytöt kertoivat vielä vakavammista ahdistelutapauksista, joista he eivät olleet ilmoittaneet, koska he pelkäsivät ja – – pitivät tietynlaista käyttäytymistä normaalina”, sanottiin italialaisessa La Repubblica -sanomalehdessä.

Kiusaaminen ei rajoitu vain lapsiin. The Irish Times kertoi, että monet aikuiset kokevat sitä työpaikoillaan ja kiusaajina ovat useimmiten heidän esimiehensä. ”Sanalliset hyökkäykset, työpanoksen kritisointi ja huhujen levittäminen ovat työpaikkakiusaamisen suosikkimuotoja”, lehdessä sanottiin. ”Tavallista oli myös nöyryyttäminen ja epärealististen tavoitteiden asettaminen työlle.” Kiusaaminen yhdistetään psykologisiin vaikutuksiin, joita ovat muun muassa ”ahdistuneisuus, kärttyisyys, masennus, vainoharhaisuus, stressi, itseluottamuksen menetys, omanarvontunnon menetys ja sulkeutuneisuus”, sanoo Times. Äärimmäisissä tapauksissa tällainen kiusaaminen voi johtaa ”hermoromahdukseen tai jopa itsemurhaan”.

Keisarileikkaus vai normaali synnytys?

Brasilialaiset lääkärit ja äidit valitsevat usein mieluummin keisarileikkauksen kuin normaalin synnytyksen. Lääkäri ajattelee, että ”hän voi hoitaa useampia synnytyksiä ja ansaita enemmän virassaan eikä hänen tarvitse luopua viikonlopustaan”, kertoo Veja-lehti. Äidit ”päättävät olla synnyttämättä normaalisti säästyäkseen kivuilta (vaikka keisarileikkauksesta toipumiseen liittyy paljon enemmän kipuja) ja uskovat, että toimenpide on vartalolle esteettisesti parempi (mitä se ei ole)”. Yleisissä sairaaloissa joka kolmas synnytys hoidetaan keisarileikkauksella, ja joissakin yksityissairaaloissa määrä on peräti 80 prosenttia. ”Synnyttäminen on kaupallistunut”, sanoo tri João Luiz Carvalho Pinto e Silva, joka toimii Campinasin yliopistossa synnytysopin laitoksen johtajana. ”Ihmiset usein unohtavat, että toisin kuin normaali synnytys keisarileikkaus on tosiaan leikkaus. Verta menetetään enemmän, anestesia kestää pitempään, ja tulehdusvaara kasvaa.” Hänen mukaansa ”keisarileikkaus tulisi suorittaa vain kolmessa tapauksessa: kun potilaan tai lapsen henki on vaarassa, kun poltoista ei ole merkkiäkään tai kun tulee äkillisiä komplikaatioita”, sanoo Veja.

Uskonnollisuus heikkenee Kreikassa

Ateenalainen lehti Ta Nea julkaisi äskettäin Kreikan uskonnollista tilannetta koskevan kyselytutkimuksen, jollaisen se oli tehnyt myös vuonna 1963. Tulokset osoittavat uskonnollisuuden vähentyneen tuossa maassa. Sukupolvi sitten 66 prosenttia sanoi käyvänsä kirkossa vähintään kaksi tai kolme kertaa kuussa, kun taas tuoreessa tutkimuksessa vastaava luku oli vajaat 30 prosenttia. Yli kaksi kolmannesta niistä 965 aikuisesta, joille kysymykset esitettiin Suur-Ateenan alueella, sanoi kirkon palvelevan yhteiskuntaa ”vähän” tai ”ei lainkaan”, raportoi Reuterin uutispalvelu. Ta Neaan kirjoittamassaan artikkelissa arvostettu kreikkalainen kyselytutkija Elias Nikolakopoulos puhui ”kreikkalaisen yhteiskunnan asteittaisesta maallistumisesta” ja totesi, että Kreikan kirkon suhteen ollaan nykyään ”varuillaan ja harmistuneita”.

Ruoki mainospostillasi tomaatteja

Mitähän postitoimisto voisi tehdä 500 tonnilla kuukausittain kertyvää mainospostia – muun muassa hinnastoja ja muita mainoksia – jota se ei pysty jakamaan? Dallas-Fort Worthin postitoimisto Texasissa on alkanut lähettää siitä suuren osan kompostoitavaksi. Komposti käytetään tomaattien ja samettikukkien kasvattamiseen, kertoo The New York Times, ja tulokset ovat olleet lupaavia. Bakteereja, joiden avulla mainospostisilppu muuttuu kompostiksi, ruokitaan väljähtyneellä oluella ja virvoitusjuomilla, juomatehtaiden jäteaineilla. Oluessa ja limonadissa on sokeria, jonka avulla bakteerit kukoistavat. Kokeilua johtavan kompostointiyrityksen varapuheenjohtaja Joel Simpson sanoo: ”Samat aineet, jotka lihottavat meitä, tekevät noista bakteereista lihavia ja tyytyväisiä.”

Apua ihotaudeista kärsiville

”Monet ihotaudeista kärsivät ihmiset eivät kiusaantuneisuuttaan hakeudu hoitoon, vaan saattavat vuosikausia ’kärsiä hiljaa’”, kertoo The Irish Times. Tri Gillian Murphy kuvailee heidän ahdinkoaan: ”Minulla on psoriaasipotilaita, joiden iho kirjaimellisesti kuoriutuu pois heidän riisuutuessaan, ja he tuntevat itsensä niin epäpuhtaiksi ja kiusaantuneiksi, etteivät he yövy hotellissa tai käy kampaajalla.” Leedsin yliopistossa toimiva ihotautiopin professori Bill Cunliffe lisää: ”Akne vaikuttaa ihmisiin fyysisesti ja henkisesti. Sitä pidetään likaisena ja tarttuvana. Jos kaksi yhtä pätevää henkilöä on työhaastattelussa, paikan saa se, jolla ei ole aknea.” Cunliffe kertoo, että jotkut hänen potilaistaan ovat olleet aknestaan niin ahdistuneita, että ovat yrittäneet itsemurhaa. Hiljattain Dublinissa Irlannissa pidetyssä Euroopan dermatologian ja venerologian akatemian konferenssissa lääkärit korostivat tarvetta hakeutua hoitoon varhaisessa vaiheessa. ”Se on joillekuille hirvittävä ongelma”, sanoi eräs heistä, ”mutta on tärkeää muistaa, että käytettävissä on erittäin hyviä hoitokeinoja.”

Vanhempien puhe – enemmän kuin rauhoittavia äänteitä?

Vanhemmat, jotka lepertelevät leikkisästi pienokaisilleen, saattavat antaa näille paljon muutakin kuin hellää kiintymystä, sanovat jotkut tutkijat. Patricia Kuhl Washingtonin yliopistosta tutki avustajiensa kanssa puhetta, joka kohdistettiin imeväisiin kolmella eri kielellä: venäjäksi, ruotsiksi ja englanniksi. Nähtävästi vanhempien suuresti liioiteltu puhetapa ei pelkästään vangitse lapsen huomiota vaan myös antaa lapselle perustan, jonka pohjalta oppia tuo kieli. ”Lapset oppivat kuuden kuukauden ikään mennessä luokittelemaan vokaaliäänteitä kiinnittämällä huomiota äidinkielensä merkityksellisiin eroihin, kuten i:n ja a:n väliseen eroon, samalla kun ne sivuuttavat merkityksettömät muunnelmat”, sanotaan Science-lehdessä.